tiistai 28. joulukuuta 2010

Muumimamman keittokirja

Minä rakastan kirjoja. Niitä on paljon: kirjahyllyissä, vaatehuoneessa ja komerossa. Jotkut on ostettu kauan sitten ja jääneet lukematta, toiset ovat hyvin rakkaita. Viime vuosina, kun perheenjäsenten lukumäärä on alkanut kasvaa, mutta asunnon tilavuus ei, olen alkanut hyvin maltillisesti luopua laiminlyödyistä kirjoistani. 

Olen vapauttanut kirjoja bookcrossingin kautta maailmalle ja myynyt niitä kirppareilla. Sellaisia, joita en usko ikinä saavani luetuksi tai sellaisia, joiden kohdalla yksi lukukerta on riittävä. Bookcrossing on hauskaa, varsinkin silloin harvoin, kun saa ilmoituksen vapauttamansa kirjan sen hetkisestä olinpaikasta.

Myös lukuisat keitto- ja käsityökirjani joutuvat todistamaan käyttökelpoisuutensa, kunhan vain ehdin käymään niitä läpi. Tarkoituksenani on kokeilla jokin ohje jokaisesta harrastuskirjasta, joka minulla on. Luulen, että en luovu kovinkaan monesta tällaisesta kirjasta, mutta olisi kiva saada kirjat paremmin käyttöön. Muutenkin kuin lueskella niitä iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Aloitan kahdesta joululahjaksi saamastani kirjasta: Turku lautasella sekä Muumimamman keittokirja. Molemmat kirjat ovat todella ihania. Muumimammasta olen haaveillut jo pidemmän aikaa ja Turusta lautasella siitä asti kun ensimmäisen kerran näin sen tänä syksynä. Kyllä joulupukki tietää!


Muumimamman keittokirja
Sami Malila 2010 (8. tarkistettu painos), WSOY

Muumimamman keittokirja on kaunista katseltavaa. Olin kuitenkin hieman yllättynyt siitä, että Muumimamman reseptit ovat peruskamaa eikä ruoanlaitolla paljon pröystäillä. Toisaalta Muumimamma varmasti valmistaakin pesueelleen hyvää kotiruokaa hyväksi todettujen ohjeiden perusteella.

Äiti oli tyyni ja onnellinen. Hän unelmoi porkkanoista, retiiseista ja perunoista, miten ne pyöristyivät ja kasvoivat lämmössä. - - Kaikki tämä olisi tosin vasta ensi kesän onnea, mutta se ei merkinnyt mitään. Äidillä oli jotain mistä uneksia. Ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu.

Kirja olisi hyvä lahjakirja vasta-alkajalle. Ohje löytyy jopa kahvin keittämiselle. Tarjolla on erilaisia piirakoita, puuroja, lämpimiä voileipiä ja tietenkin hilloja. Kirja on mukavasti jaoteltu erilaisten teemojen mukaan, kuten lounas tai puutarhajuhlat.

Itse kokeilin Nipsun parhaita lihapullia, mutta päädyin kuitenkin muokkaamaan ohjetta sen mukaan, miten teen aina lihapullat. En käytä taikinassa korppujauhoja vaan kaurahiutaleita. Lisäksi valmistin pullat uunissa enkä paistinpannulla.

Mustavalkoiset Tove Janssoni piirrokset sekä ruoka-aiheiset sitaatit Muumi-kirjoista ovat piristävää katseltavaa. Uskon, että itselläni kirjaa tulee enemmän selailtua ja ihasteltua kuin käytettyä varsinaisena keittokirjana.

P.S. Sitaattien lähdeluettelon sivunumerot eivät pidä paikkaansa, joten en pysty kertomaan, missä Muumi-kirjassa äiti haaveilee omenapuusta ja kesästä.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Joulusukka

Tässä taas yksi ikuisuusprojekteistani - ristipistojoulusukka. Sukka on päivätty vuoteen 2003 ja ristipistot ovat olleet valmiit jo monta vuotta. Vasta viime jouluna sain vihdoin ommeltua siihen huovasta toisen puolen niin, että sukka on kasassa.

Haluan, että meidän perheen pukki tai joulu on sen verran amerikkalainen, että joulusukasta löytyy yllätyksiä. Tosin en vielä tiedä, tuleeko sinne yllätyksiä aattoaamuna  vai joulupäivän aamuna. Ehkä siinä vaiheessa, kun meilläkin oikein osataan odottaa pukkia, joulusukkaan voisi ilmestyä aattoaamuksi jotakin puuhaa. 

Sukan mallit ovat pääasiassa erilaisista brittiläisistä ristipistolehdistä. Aloitin tekemällä sukan yläreunaan ison joulupukin ja sitten täytin pinta-alaa yksi hahmo kerrallaan pikkuhiljaa. Ison pukin malli on Donna Koolerin kirjasta Seasons in Cross-Stitch vuodelta 1998.


Jos joskus ehtisin keskittyä sukan viimeistelyyn, lisäisin siihen vielä helmiä koristeeksi, mutta se ei taida olla seuraavien joulujen hommaa. Helmillä koristelu on hidasta ja helmet pitäisi muistaa jemmata pienten käsien ulottumattomiin. Lisäksi niitä tippuu väkisinkin maahan ja ne voisivat olla mukavaa naposteltavaa. Rikkaimuri viereen!

Näin suurta ristipistotyötä en usko saavani aikaan lähivuosina, kun tämäkin työ oli kesken noin 10 vuotta ja vieläkin sitä voisi parannella. Haluaisin kuitenkin tehdä jokaiselle perheeni jäsenelle oman joulusukan. Sitten pitäisi valita jokin muu kuin ristipistotyö ja saahan sitä valmiinakin ostettua hienoja sukkia.

torstai 23. joulukuuta 2010

Suklaataatelit - muistoja Dubaista!

Taatelimakeiset tulivat tutuksi kesällä Arabiemiraateissa. Kauniisti koristeltuja ja täytettyjä taateleita oli saatavilla sekä marketin makeishyllyssä että käsintehtyjä versioita herkkuosastolla. 

Pähkinöillä täytetyt taatelit odottamassa suklaakylpyä.

Dubai mielessäni tein saman tyylisiä helppoja taatelimakeisia. Laitoin taateleiden sisälle pähkinän ja dippasin sulaan suklaaseen. Kaapista löytyi joulusuklaata, mikä ei ollut parasta dippailuun, sillä mukana oli paljon "röhniä". Ripottelin päälle vielä hieman jouluisia nonparelleja ja sitten vain annetaan suklaan kovettua.
 
Joulusuklainen maku sopii hyvin taateleihin. Nam nam.
 

Piparikuusi

Tässä taas yksi niistä jutuista, joita olen ajatellut toteuttaa jo muutaman vuoden ajan, mutten ole saanut tehtyä. Olen ostanut piparijoulukuuseen sopivan tähtimuottisarjan ja nyt vihdoin pääsin testaamaan käytännössä.

Halusin leipoa pipareita poikani kanssa ensimmäistä kertaa, mutta pipareiden syöminen ei juurikaan kiinnosta, joten siksi piparikuuset tuntuivat hyvältä vaihtoehdolta. 1,5-vuotiaani oli enemmän kiinnostunut taikinan syömisestä kuin mistään muusta. 

Oikaisin mutkia ja tein piparit valmiista taikinasta, jossa on todennäköisesti sitä haitallista kanelia, joten kovin suurta määrää taaperoni ei saanut maistella. Muuten olen siirtynyt kotona Ceylonin kanelin käyttöön.

Paistoin saman kokoiset tähdet yhdellä kertaa, mutta silti pienimmät tähdet ehtivät tummua liikaa. Puolen kilon taikinapaketista tuli kaksi pientä kuusta, joiden ylimmät oksat ovat tummemmat kuin alemmat. 

Muottisarjassa oli viisi eri kokoista tähteä, joten yhdessä kuusessa on aina noin kolme saman kokoista tähteä limittäin. Tämä teki koristelusta hieman hankalampaa, parhaiten sai koristeltua ne kohdat, joissa oli eri kokoiset piparit päällekkäin.

Liimasin kuusen kasaan pikeerin avulla. Pikeeri sisältää munanvalkuaista, tomusokeria ja sitruunamehua. Useimmiten tekemäni tavallisesta tomusokerikuorrutteesta tulee liian löysää ja sitten saan lisätä paljon tomusokeria ennen kuin lopputulos on miellyttävä. Pikeeri sisältää lupauksen kovasta ja kiiltävästä kuorrutteesta, jos sen tekee oikein.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Karkkikuuset (2010)

Kun joulun aikaan saa pienokaisensa nukkumaan, äiti kaivaa liimapyssyn esille! 

Tämän vuotiset karkkikuuset ovat saaneet tanskalaisia vaikutteita. Olen roudannut karkit sekä lippunauhat Köpiksestä. Olin vaikuttunut tanskalaisten lippuinnostuksesta ja näin sain vähän punavalkoista väriä kuusiin.

Ehkä ensi vuonna mennään Fazerin suklailla ja Suomen lipuilla.


tiistai 21. joulukuuta 2010

Joululeipä leipäkoneella

Nyt olen taas kotona ja omassa keittiössä, pitää ottaa hyöty irti mukavista kokkailuolosuhteista. Olen monta vuotta miettinyt, että olisi mukavaa tehdä joululeipää itse ja viedä vastapaistettua leipää ystäville ja sukulaisille jouluna. 

Haaveeksi tämä on jäänyt ainakin vielä toistaiseksi, mutta leipäkoneen avulla homma olisi helppo toteuttaa, kunhan vain saisi herkullisen leivän aikaiseksi. Löysin Myllyn Paras -sivuilta joululeivän ohjeen, jonka voi tehdä myös leipäkoneella.

Myllyn Paras joululeipä (ohje)

Leipä on tehty muuten ohjeen mukaan, paitsi kaapista ei sattunut löytymään fenkolia, joten taikina jäi ilman sitä. Ohje antaa valinnan varaa tiettyjen ainesosien kanssa, joista minä käytin  piimää ja porkkanaraastetta.

Leipä onnistui hyvin, rakenne oli juuri sopivaa. Leipä oli hyvän makuinen, mutta ei ollenkaan makea. Seuraavalla kerralla kokeilen soveltaa ohjetta omenamehun ja omenaraasteen kanssa.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Joulukortteja 2010

Ehkä tähän mennessä joulukortit ovat jo saapuneet perille ystäville ja sukulaisille.

Tämän vuotiset joulukortit on tehty  Köpiksestä löytämistäni kivoista jouluaiheisista askartelutarvikkeista eikä minulla ollut etukäteen vahvaa visioita siitä, minkä näköisisiä korteista tulisi. Tai itse asiassa ajattelin, että skräppäisin kortteja. En vaan saanut yhtään tarpeeksi hyvää otosta 1,5-vuotiaasta pojastani joulukortteja varten. 

Kävimme Tivolissa tapaamassa joulupukkia ja sieltä tuli kuva, jossa lapseni itkee pukin vieressä. Sitten olen yrittänyt ottaa kuvia pojasta tonttupuku päällä kotona. Olen saanut kuvia, joissa lapseni repii tonttulakkia pois päästään ja avaa tonttupuvun neppareita.

Seuraavaksi ajattelin, että teen kortit ja voin sitten sujauttaa kirjekuoreen mukaan tuoreen otoksen lapsestani. Tämäkin ajatus jäi toteuttamatta, koska en saanut aikaiseksi teettää kuvia ulkomailla ollessani.

Korteissa on pääroolissa lähikaupasta löytyneet tarrat ja marketista löytyneet skräppäyspaperit. Ostin myös erilaisia nauhoja, mutta ne jäivät nyt käyttämättä. Korttitarvikkeita jäi yli niin paljon, että saisin vielä muutaman vuoden kortit olemassa olevista materiaaleista.

Pipariukkoja ja karkkikeppejä

Enkelit taivaan

Pipariukot kuusen alla

Mulkosilmäinen pukki ja poro
 
Skräppäyspaperia, nauhaa ja glittertarroja

Joulukuusi rusetilla

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Jäälyhdyt

Kotona taas! Nyt on sitten muutama päivä aika luoda joulutunnelma kotiin. Siinäpäs sitä on hommaa.  Jos näin aluksi saisi matkalaukut purettua.

Ja lunta tulvillaan on raikas talvi sää. On ilmeisesti tulossa valkoinen joulu tänäkin vuonna. Pihan on vallannut jo niin suuret lumikinokset, että jos ryhdyn jäälyhtyjen tekoon pitää oikein miettiä, minne ne saa sijoitettua.


Viime talvena tein jäälyhtyjä monen vuoden tauon jälkeen. Moneen vuoteen ei ollut omaa pihaa tai sitten ei ollut tarpeeksi kylmä. Tosin lunta satoi niin paljon, että lyhdyt hautautuivat  nopeasti. Aluksi kaivoin ne lumisateen jälkeen esille, mutta muutaman kerran jälkeen lyhdyt hautautuivat valtavan kinoksen alle.

Tästä syystä huhtikuun puolessa välissä takapihalta löytyi vielä hyvässä kunnossa oleva jäälyhty. Takapihalle oli kasautunut paksu lumihanki. Lisäksi raivasin pihalle vaunujen mentävän kolon, joten tuon hangen alla jäälyhdyn oli hyvä viettää talvea.

Kevätauringossa lumi lähti sulamaan ja levittelin kinosta pitkin takapihaa sitä mukaa kun lumi oli jostain kohti sulanut. Hieman kaukaiselta tuntuu tuo huhtikuinen auringonpaiste juuri tällä hetkellä, mutta eikös kohta olla taas menossa kohti valoisampia aikoja!

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Joulupaketteja

Sen lisäksi, että täällä Kööpenhaminassa on kivoja askartelusettejä tarjolla joka paikassa, on minun myös vaikea vastustaa tanskalaishenkisiä joulupapereita. Olen ostanut vaatimattomat seitsemän rullaa lahjapaperia, vaikka tiedän, että en voi ostaa täältä niin isoja lahjoja, että kaikki paperi kuluisia.



Täällä on paljon Tanskan lippu -tuotteita, lahjapaperia ja -narua, kynttilöitä synttärikakun päälle ja niin edelleen. En ainakaan muista nähneeni Suomen lippu lahjapaperia kaupoissa. Itsenäisyyspäivän kynttilät ovat lähinnä ainoat, jotka tulevat mieleen. Tanskan lippu lahjapaperilla ja punaisella lahjanauhalla, jossa lukee "god jul" kultaisin kirjaimin saa minusta mukavia joulupaketteja aikaiseksi. Varsinkin kun palaamme täältä juuri ennen joulua, joten tuliaiset ja joululahjat annetaan samalla kertaa.


Ulkomailla olossa on se hauskaa, että tavallisista ruokakaupoista voi tehdä kivoja köytöjä tuliaisiksi tai pukinkonttiin. Tavalliset ruokatarvikkeet toisen maan pakkauksissa näyttävät houkuttelevilta.

Sellofaanissa olevat joulutee- ja marmeladi tulevat tuliaisiksi sukulaisille, joilla on jo kaikkea. Ruokalahjan saa mukavasti kulutettua pois.

Minun suvussani on esiintyy myös purkkihulluutta eli erilaiset peltiset pipari- tai makeisrasiat tai mitkä tahansa kauniit purkit ovat vastustamattoman ihania. 


Ala-asteen luokanopettajani poltti aina adventtikynttilöitä luokan edessä joulun aikaan ja siitä asti olen pitänyt tuosta tavasta.

Minusta adventtikynttilät ovat hyvä keksintö, mutta ne eivät ole Suomessa yhtä suosittuja kuin täällä. Ostin viime vuonna metalliset numerot ykkösestä neloseen, joiden avulla saan helposti tehtyä adventtikynttiläsarjan. Viimeksi Suomessa ostamani adventtikynttilä paloi niin huonosti, että pettyneenä ajattelin, että jatkossa voisi ostaa laadukkaita kynttilöitä ja numeroida ne itse.

Niin ja pakko taas mainita, että Medusa Copenhagenilla on todella kivoja adventtikynttilän numerointisettejä, joita olen käynyt useasti ihastelemassa. Olen melkein jo antanut itselleni luvan ostaa jonkin tuotteen, mutta en ole vielä osannut päättää, mitä haluaisin eniten.

Poltan täällä adventtikynttilöitä väärässä järjestyksessä. Emme ole täällä jouluun asti, joten kynttilöiden käänteinen järjestys kuvaa sitä, kuinka monta viikkoa on jäljellä. Tosin minulla meni hieman aikaa ennen kuin muistin ostaa tulitikkuja, niin kynttilöiden polttaminen ei alkanut 4 viikkoa etukäteen.  Tällä hetkellä on kakkoskynttilä lopuillaan. Ehkä viimeisenä iltana saan poltettua ykkösen. Kotiinlähtö on jo lähellä!


sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Don't quit your day job...

Olen haaveillut hienosta jouluseimestä useamman vuoden ajan. Minulla on mini nativity scene, jonka olen ostanut noin 15 vuotta sitten maailman suurimmasta joulukaupasta Bronner's Christmas Wonderlandistä, joka sijaitsee Frankenmuthissa, Michiganissa. Hahmot ovat 1,5cm korkeita ja mitään kovin näyttävää asetelmaa niistä ei saa aikaiseksi.

Olisi kiva tehdä jouluasetelma itse, mutta haluaisin sen myös olevan hieno. Näiden kahden asian välillä voi olla pieni ristiriita. Sieluni silmillä näen kauniit huovutetut hahmot jouluseimessäni, mutta en usko, että saisin aikaiseksi toivomaani lopputulosta, jollei sitten Novita-lehti julkaise jonain vuonna idiottivarmaa ohjetta huovutettujen jouluseimen hahmojen tekoon.

Tästä päästään hiljalleen aiheeseen. Eli noihin rumiin itse maalattuihin kuusenkoristeisiin. Askartelukaupassa oli kivoja puisia hahmoja jouluseimeen, jotka sitten jokainen voi maalata itse haluamallaan tavalla. En ole maalannut mitään aikoihin, en edes asuntoni seinää, joten jätin tuon setin ostamatta. Tuntui liian arvokkaalta sijoitukselta laittaa rahaa puuhahmoihin ja maaleihin, kun lopputuloksesta ei olisi mitään takeita.

Täällä pn myynnissä paljon erilaisia valkoisia kipsisiä jouluesineitä, joissa tulee värit mukana ja  on tarkoitus maalata itse. Päätin testata omia taiteilijan kykyjäni tälläisellä pari euroa maksaneella kuusenkoristesetillä. Totuushan siinä paljastui, koristeista tuli aivan hirveitä. Ne näyttävät jopa tuossa kuvassa paremmilta kuin luonnossa.

Hyvä lopputulos olisi vaatinut ohuemman pensselin kuin mitä pakkauksen mukana tuli ja ehkä paremmat taiteilijan lahjat. Maalaaminen oli ihan hauskaa hommaa, mutta jo tuossa vaiheessa hieman nauratti lopputulos, mutta eihän sitä aina voi onnistua.


Jatkan edelleen haaveilua hienosta seimestä. Noin 150 eurolla saisi Medusa-Copenhageninn ihastuttavan seimiasetelman, mutta tuolla hinnalla jää pyhä perhe ja hieno kameli kauppaan. Medusa-Copenhagenilla on muutenkin aivan ihania tuotteita.

Yhdessä Tivolin lahjatavaraliikkeessä näin hienot kolme viisasta tietäjää, jotka olivat pastillinsävyisiä ja kimaltelevia, mutta olisi vaikeaa jälkikäteen löytää muut hahmot, jotka sopisivat tietäjien kanssa samaan seimeen.

Ehkä siis pitäisi kirjoittaa Novitalle ja toivoa huovutusohjetta.

Linkkejä, 
jotka aukeavat tämän sivun päälle, jollet klikkaa aukeamaan uuteen välilehteen tai ikkunaan.



keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Sagnlandet Lejre - viikinkikylän joulutunnelmaa

Kävimme viikonloppuna Roskilden lähellä sijaitsevassa Sagnlandetissa, joka esittelee tanskalaista elämää menneinä aikoina kivikaudelta alkaen.

Sagnlandet on auki joulun alla kaksi viikonloppua, jolloin pääsee tutustumaan käsityöläisten joulupuuhiin. Talven keskellä ei saanut kovin selkeää kuvaa siitä, mitä kaikkea alue tarjoaa varsinaiseen sesonkiaikaan eli kesällä.
Pieniä tonttuja hyasinttien keskellä.

Jokaisessa talossa ja verstaassa oli menneiden aikojen asukkaita esittelemässä taitojaan.  Seurueestamme puolet osasi tanskaa, joten me suomalaiset vain kuuntelimme sujuvasti, kun meille esiteltiin asioita paikallisella kielellä.

Savisia joulukoristeita.
Viehättävin paikka minun mielestäni oli "Pottemageriet" eli keramiikkapaja, joka oli sisustettu kauniisti savesta tehdyillä joulukoristeilla. Lisäksi talo oli mukavan lämmin. 

Possut tuomassa joulutunnelmaa ja sydäntikkareita havujen oksilla.

Koko päivän pyrytti ja maisema oli taianomainen lumipeitteen alla. Käsityöläistaloissa ja lumisten peltojen keskellä tuli joulumielelle! Taisi siellä jossain vilahtaa pari tonttuakin.


lauantai 4. joulukuuta 2010

Pipoja

Pipojen neulominen ja virkkaaminen on minusta haastavaa. On vaikea saada aikaiseksi pipoa, joka istuisi loppujen lopuksi tosi hyvin omaan päähän. Usein tekemiäni päähineitä ei sitten tule käytettyä. 

Tosin sama vitsaus koskee kyllä myös tekemiäni villapaitoja. Ja itse asiassa tästä syystä minulla sattui olemaan monta kerää Novitan Samos-lankaa. Olin aloittanut neuletakin neulomisen noin viisi vuotta sitten ja pääsin toiseen etukappaleeseen asti, mutta en osannutkaan tehdä etureunaa sen ensimmäisen kappaleen peilikuvana. Tai en osannut tehdä sitä tarpeeksi kauniisti, joten käsityö jäi laatikkoon pyörimään. Vihdoin annoin tekeleelle purkutuomion ja aloin miettimään muuta käyttöä langoille.

Ensimmäisen Samos-pipon tein Novitan kesä 2010 -lehdestä löytyneellä ohjeella. Neulemalli on "Miehen kirjoneulepusero ja -pipo". Kaikki Novitan ohjeet löytyvät kätevästi netistä, tosin ohjeet ovat rajatusti käytössä niille, jotka eivät lehteä tilaa. Minulle Novita-lehti on tullut noin viisi vuotta ja usein haen ohjeita Novitan sivujen kautta ensin. Kun sopiva ohje löytyy, kaivan lehden esille.

Ohjeella neulottu pipo on tuo, jossa on liilat kuviot. Kaipasin loppukesän tai alkusyksyn pipoa, jotakin mitä käyttää ennen villapipojen aikaa. Ohje on ollut kesän lehdessä, mutta minulle kuvio tuo mieleen lumihiutaleet. Ohje oli helppo tehdä. Kuvion kulun oppi muistamaan ja sitä oli helppo viedä eteenpäin. Tein myssyn jo viime keväänä ja sitä on tullut käytettyä.

Toinen pipo on tehty täällä Köpiksessä tylsien iltojen iloksi. Novitan ohjeella, Kevään 2009 -lehdestä "Virkattu lumihiutale- tai pääkallopipo". Ohje on erittäin helppo tehdä, kunhan osaa alkuvaiheessa arvioida sopivan päänympäryksen. Tein aluksi liian ison ja joudun purkamaan työtä.

Muunsin ohjetta sen verran, että tein alareunaan reiät, joista sain pujoteltua nauhan läpi. Täällä on myynnissä ihania nauhoja ja ostin setin joulaiheisia nauhoja. Tästä tuli minun "God Jul -hyvän joulun toivotus" -pipo.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

ILLUM Bager

Kööpenhaminassa on ihania kahviloita ja leipomoita. Lastenrattaiden kanssa voi olla hankalaa mahtua suosituimpiin paikkoihin sisälle, mutta onneksi herkkuja voi ostaa myös mukaan!

Siskoni kävi täällä meitä tapaamassa ja hän näki ensimmäisenä päivänä herkullisia cupcakes, joista hän haaveili koko matkan ajan. (En edelleenkään suostu käyttämään sanaa kuppikakku.)

Kun olimme liikkeellä ilman rattaita ja olisimme voineet poiketa mihin tahansa kahvilaan, haasteen toi sää. Tuona iltapäivänä pyrytti sakeasti ja kaikki muutkin ihmiset olivat päättäneet, että nyt on hyvä aika kahvitella. Kaikki ihanat ja tunnelmalliset pastellinsävyisiä leivoksia  myyvät kahvilat olivat täynnä.

Viimeisenä päivänä kävimme sitten ostamassa herkkumuffineja Illumin leipomosta, muuten siskoa olisi jäänyt harmittamaan. Mukaan tarttui myös muita leivonnaisia.

Moni kakku päältä kaunis - mutta maku ei ollut niin ihmeellinen. Itse söin porkkanakanelimuffinin ja varsinainen leivonnainen oli hyvää, mutta kaunis päällinen oli kreemiä, josta en kovin paljoa pidä. Mielestäni tuorejuustotomusokeri- kuorrutus sopii paremmin tämän tyyppisiin herkkuihin. 

Perinteiset pullat eivät pettäneet meitä ja samoin paikan leivät ovat hyviä. Mielestäni lähikaupan vaaleissa leivissä on teollinen maku, vaikka ne olisivat kauniissa paketeissa ja näyttäisivät ihan hyviltä. En tiedä pakataanko leivät aina suojakaasuun vai mikä tekee tuon sivumaun. 

Hyvää vaaleaa leipää saa leipomoista, ruisleipää voi ostaa lähikaupasta.

Tässä blogissa:

Askartelu (65) Australia (73) Decluttering (2) Decoupage (7) Disney Animator Doll (14) Entistä ehompi (2) Farkku (5) Gluteeniton (7) haasteet (18) Halloween (15) Hiuskoriste (1) Hyväntekeväisyyskäsityöt (5) In English (2) Intialainen (1) Isoäidinneliö (9) Jamie Oliver (3) Joulu (84) Joulukalenteri 2016 (22) Juhlat (26) Juomia (3) Jäätelöt ja jäädykkeet (3) Kakkuja (27) Kasvisruokaa (4) Kaulaliina/huivi (5) Kaupunkiviljely (8) Keijupuutarha (4) Keitto (1) Keitto- ja käsityökirjat (12) Kesäkurpitsa (3) Kierrätysaskartelu (25) Kierrätysompeluksia (27) Kortteja (16) Koruja (2) Kranssi (8) Kurpitsa (7) Kurssilla (9) Lasteni kanssa (12) Leikkiruokaa (14) Leipä (19) Leipäkone (5) Leivonnaiset (63) Leivonnaiset ilman uunia (8) Leluja (31) Lundby (2) Lyhty (1) Magneetti (3) Makeat leivonnaiset (23) Makeiset (21) Materiaalit kiertoon (64) Matkalla (21) Matonkude (11) Mattoja (10) Mekkoja (16) Minimaailma (12) Minun Tanskani (33) Muffinit (26) Muiden tekemät herkut (19) Munaton (2) Muovailu (3) Myskikurpitsa (3) Mökillä (7) Neulotut (60) Nougat (3) Nukenvaatteita (18) Nukkekoti (8) Ompeleminen (40) Origamit (2) Peitto (11) Piha (3) Piha & puutarha (1) Piirakka (11) Pikkuleivät (9) Pikkusuolainen (14) Pinterest (1) Pipoja (22) Poncho (1) Pussukka (7) Puuro (4) Pääruoat (25) Pääsiäinen (16) Raparperi (4) Reseptejä leffoista ja tv:stä (2) Retkellä (5) Retroruokaa (3) Ristipistoja (3) Roolivaatteet (1) Sadonkorjuu (4) Salaatit (10) Salaiset ystävät (28) Salmiakki (1) Siperian Martat (16) Sisätossuja (3) Skräppäys (4) Suklaa (21) Suolaiset piirakat (4) Superfood (4) Säilytys (1) Säilöntä (1) Tilkkuja (1) Tunnustus (4) Tyyny (4) Valokuvat (4) Vanhoista kalentereista (3) Vappu (5) Vauvajuttuja (17) Vauvanruoka (2) Verhot (1) Villa (1) Virkatut (82) Välipalat ja jälkiruoat (25) Ystävänpäivä (4)

Blogiarkisto

Tietoja minusta

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...