sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Kaurakeksit

Näiden kaurakeksien ohje on muunneltu marttojen Penninvenyttäjän keittokirjan ohjeesta. Perinteistä, mutta hyvää!

Tulee lapsuus mieleen, rakkaalla kummitädilläni oli tapana paistaa näitä kultaisella 1980-luvulla!

1,5 dl juoksevaa Oivariinia
4 dl   Pikakaura+Kuitu hiutaleita (Myllyn Paras)
2 rkl  kokojyvävehnäjauhoja
1       muna

Margariinin joukkoon sekoitetaan kaurahiutaleet. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään joukkoon. Lopuksi sekoitetaan muna taikinaan. Taikinasta leivotaan pieniä palloja ja paistetaan 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Tein kaurakeksejä ensimmäistä kertaa ja ainoa asia, joka mietitytti oli, paljonko leviämisvaraa palleroiden välille pitää jättää, ettei pelliltä löydy yhtä isoa kaurakeksiä.

Penninventttäjän keittokirjan olen saanut Uudenmaan Marttojen järjestämältä K -18 -ruokakurssilta, jossa opetettiin perusruoan tekoa nuorille aikuisille. Marttojen maailmassa minäkin sovin tuohon kohderyhmään. Kirja on kuin kauan kadoksissa ollut yläasteen kotitalouden oppikirja, hyvä perusteos.

perjantai 25. helmikuuta 2011

Peltileipä

Tein iltapalaksi helppotekoisen peltileivän. Laitoin taikinan tekeytymään leipäkoneessa. Kun taikina oli valmis, levitin sen pellille ja paistoin 225 asteessa 15 minuuttia.

5 dl maitoa
2 rkl siirappia
1 tl suolaa
1 ps (11 g) kuivahiivaa
5 dl ohrajauhoja
5 dl sämpyläjauhoja
1/2 dl rypsiöljyä


torstai 24. helmikuuta 2011

Kuningatar cupcake

Sitten tapahtui sellainen ihme, että lapset nukkuivat päikkäreitä samaan aikaan ja äitiä ei väsyttänyt! Päätin leipoa muffineja vaaleanpunaisiin Barbapapa-muffinivuokiin tyttäreni syntymän kunniaksi. Yleensä ystävät ja sukulaiset, jotka tulevat uutta vauvaa katsomaan, tuovat omat tarjottavat mukanaan, jos sellaisia haluavat, mutta eihän cupcakesit omasta takaa mitenkään haittaa tee!

Tein Kuningatas cupcakeseja Valion maustettu rahka Kuningattaren purkista löytyvää ohjetta mukaellen. Tein kaksinkertaisen annoksen, jossa toinen purkki oli kuningatarrahkaa ja toinen vaniljarahkaa. Lisäksi käytin täysjyvävehnäjauhoja tavallisten sijaan.


maanantai 21. helmikuuta 2011

Alle 2-vuotiaiden valtakunnassa!


Niin, katsotaanpas minkälaisia blogitekstejä saan tästä eteenpäin aikaiseksi, kun perheessämme on nyt kaksi alle 2-vuotiasta. Jonkin verran on päivittämättä loppuraskausaikana valmiiksi tulleita käsitöitä, joten joitain tekstejä on luvassa!

Isoveli sai Virkatun kirahvin pikkusiskon syntymän kunniaksi.


Virkattu kirahvi

Samos-lankaa on edelleen, vaikka olen tehnyt siitä jo pipoja ja neuleen pojalleni. Löysin Suuri Käsityölehti 3/2005:sta virkatun kirahvin ohjeen. Ohjeen lanka oli ohuempaa, mutta leluissa on se hyvä puoli, että ei ole väliä, vaikka lopputulos on aiottua suurempi tai pienempi.

Kirahvi oli nopea tehdä, vaikka minulla oli hieman vaikeuksia seurata piirrettyä virkausmallia ja ymmärtää sen etenemistä. Suuret linjat oli helppo toteuttaa, mutta kavennuksia jouduin hieman miettimään. Toinen kappale tuli joutuisammin kuin ensimmäinen, kun ei enää tarvinnut miettiä kaavaa niin tarkkaan.

Virkkausmallista oli myös ilmeisesti yksi laikku päässyt unohtumaan, sillä lehden kuvan eläimellä on yksi täplä enemmän. Huomasin tämän vasta, kun oma kirahvini oli valmis ja oli liian myöhäistä alkaa improvisoimaan lisäpilkkua.

Yritin täyttää kirahvin mahdollisimman jykeväksi, vaikka epäilen, että kaula voi romahtaa jossain vaiheessa. Kaula olisi voinut olla muutaman silmukkarivin paksumpi. Täytteenä toimii vanhan tyynyn sisukset.

Lopuksi virkattiin korvat ja häntä. Näiden kohdalla ohjeet olivat ylimalkaiset. Kirahvin korvien anatomian tuntemukseni on kovin heikkoa, mutta lopputulokseen  olen tyytyväinen.

Ohjeessa neuvottiin vielä kirjomaan suu ja silmät, mutta taaskaan ei annettu vinkkiä, minkälaisia pistoja kannattaisi käyttää. Kirahville tuli melkoisen suuri suu, mutta ehkä se on vain niin onnellinen, että hymy ylettyy melkein korviin asti.

Kirahvi oli tarkoitettu unikaveriksi  meidän perheen uudelle vauvalle. Lelu on muuten turvallinen, mutta korvat tai häntä voi periaatteessa irrota, jos joku innostuu niitä kovin kiskomaan. Yritin ommella ne kiinni erityisen huolellisesti.

Kuitenkin isoveli sattui ihastumaan kirahviin sen verran paljon, että lelusta tuli isoveljen uusi kaveri sinä päivänä, kun palasimme laitokselta uuden perheenjäsenen kanssa. Pikkusisko ehtii saamaan oman lelunsa, kun ymmärtää maailmasta enemmän.

P.S. Samos-lankaa on jäljellä vielä noin 200 grammaa eli jotakin käyttöä pitää vielä keksiä lopuillekin.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Rukiinen sacherkakku

Myllyn Parhaalta löytyy Tyrni-Sacherkakun ohje, jossa jauhoina käytetään ainoastaan ruisjauhoja. Kokeilin tätä ohjetta ystävänpäivän jälkimainingeissa, varsinaisena ystävänpäivänä oli ruisjauhot loppu, joten nyt hieman myöhässä. 

Käytin täytteenä tyrnin sijaan aprikoosihilloa ja kostutukseen kaakaota. Suklaakuorrutus olisi (tietenkin!) ollut piste iin päällä, mutta suklaa unohtui kauppareissulla.

Annoimme pojallemme ystävänpäivälahjaksi "Arvaa kuinka paljon sinua rakastan" -lastenkirjan. Tutustuin kirjaan joskus kauan sitten vaihtarivuoteni aikana ja se on aivan ihana kirja. Jo silloin päätin, että tämä on kirja, jonka haluan antaa (mahdollisille tuleville) lapsilleni. Amerikkalaista on myös se, että vanhemmat antavat ystävänpäivälahjan lapsilleen. Näin oli ainakin minun vaihtariperheessäni ja uskon, että tulen jatkamaan tätä perinnettä omassa perheessäni.


maanantai 14. helmikuuta 2011

Ystävänpäiväkortteja


Askarteluvarastoja läpi käydessäni löysin Amerikasta lahjaksi saamiani leimasimia En muista, olivatko ne aluperin pipareiden koristelemiseen tarkoitettuja, mutta en ollut käyttänyt niitä vielä mihinkään.

Kaappeja kaivellessa löytyi myös muut kortteihin tarvittavat materiaalit. Paketillinen korttipohjia ja kirjekuoria, näytekirjanen Narnian tarinoista sekä punaista sormiväriä.

Olen nähnyt hienoja joulukortteja, joissa on pohjana kirjan sivu. Pidin ideaa hyvänä, mutta on ollut vaikea löytää kirjaa, jonka olisin valmis uhraamaan skräppäykselle. Nyt kuitenkin tuo näytekirjanen oli hyvä tähän tarkoitukseen.

Leikkasin paperit sopivan kokoisiksi kuviosaksilla. Tuputtelin sormiväriä sienenpalasella leimasimelle ja painoin kuvion sivulle. Leimasin toimi paremmin kuin olisin kuvitellut. Oli kivaa, että kukkakuviot tulivat selkeästi esille. Annoin värin kuivua rauhassa ja laitoin painon alle suoristumaan. Kiinnitin paperit skräppäysteipillä korttien kanteen.

Korttien sisällön suunnittelu oli haastellisempaa. Etsin lapsellista ystävänpäivään sopivaa runoa mm. Kirsi Kunnaksen ja Eppu Nuotion lapsille suunnatuista runokirjoista. Sopiva värssy löytyi PMMP:n Puuhevonen-levyltä.

Etkö ymmärrä, mitä sulle lausuin?
Kerran vielä mä kuiskata sen voin,
että sullekin uudet leikkini näytän.
Siihen vielä mä lisäisin, että sinusta välitän.
Siihen vielä mä lisäisin, että sinusta välitän.


San. Petter Hjalmar Ohls

Kirjoitin tekstit valkoisella Sakura Glaze 3D -kynällä, joka on minulla nyt ensi kertaa käytössä. Kynällä pitäisi saada aikaan kohokirjoitusta. Sopivan kirjoitustekniikan oppimiseen meni hetki. Teksti pitää kirjoittaa sopivan hitaasti, niin mustetta ehtii valua tarpeeksi.


Hyvää ystävänpäivää!

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Virkattu palapipo isoäidinneliöistä

Isoäidinneliöt ovat Marttojen ja Novitan tämän vuotisen yhteisprojektin teema. Tilkuista tehdään peittoja hyväntekeväisyyteen (katso linkit sivun lopussa). Halusin itsekin kokeilla neliöiden tekemistä nyt ensimmäistä kertaa.

Uusimmassa Novita-lehdessä (kevät 2011) on ohje pipolle, jossa isoäidin neliöt on tehty jämälangoista.  Lehdessä kannustetaan yhdistelemään erilaisia lankoja hauskan lopputuloksen aikaansaamiseksi.  Samankaltainen pipon ohje on ollut myös Suuressa käsityölehdessä 9/2008.

Päädyin yhdistämään kaksi ohuehkoa lankaa neliöihin. Harmaata Novitan Nalle-lankaa, jonka olen joskus virkannut hartiahuiviksi, mutta en ole koskaan edes päätellyt työtä, joten kovin paljoa ei ole ollut käyttöä. Toisena lankana on turkoosi Tallinnasta ostettu villalanka, joka on ihanan värinen, mutta on ollut vaikeaa löytää käyttöä parille sadalle grammalle heräteostoksena ostettua lankaa.

Isoäidinneliöt ovat hauskaa ja nopeaa virkattavaa. Mallin oppii ulkoa helposti. Pääasiassa mukailin tuota Suuren käsityölehden ohjetta. Pipo rakentuu viiden isoäidinneliötn ympärille. Pipon kukat on virkattu Novita kevät 2011 -lehdestä löytyvän ohjeen mukaan (malli 42.)



Lisää Novitan ja Marttojen yhteistyöstä:

Isoäidinneliö (ohje)

Maailman suurin tilkkupeitto (ohjeet) 

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Banaanimyslimuffinit

Näihin muffineihin pääsi mukaan ainekset, jotka nyt sattuivat kaapeista löytymään. Hedelmäkorista löytyi neljä surullisen näköiseksi mustunutta banaania ja mukaan pääsi myös parhaat päivänsä nähneet myslin loput. Lopputulos oli kuitenkin herkullinen!

2 munaa
2dl sokeria
0,75 dl rypsiöljyä
4 soseutettua banaania
2 dl maustamatonta jugurttia
2,5 dl sämpyläjauhoja (Myllyn Paras)
2 dl mysliä
2tl leivinjauhetta
1tl ruokasoodaa
2tl kanelia

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi ja lisää joukkoon öljy.  Lisää soseutetut banaanit ja sen jälkeen jugurtti. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan. Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa 20 minuuttia.

Taikinasta tulee noin 30 pientä muffinia.

tiistai 8. helmikuuta 2011

Sytykeruusut

Tämä on ollut varsinainen ikuisuusprojekti. Olen kerännyt kynttilän jämiä useamman vuoden ajan ja vanhan kattilan sain ystävältäni, joka muutti pari vuotta sitten ulkomaille. Ystävä on jo palannut kaukomailta ja kynttilänpätkiä on kertynyt kahden kenkälaatikon verran.

Melkein voisi laittaa rastin seinään. Tähän näpertelyyn tarjoutui hyvä tilaisuus, kun esikoinen oli mummolassa yökylässä ensimmäistä kertaa. Mietin, mitä nyt haluaisin tehdä, mitä ei pysty tekemään taaperon kanssa.

Ruusujen näpertämiseen meni pari tuntia. Seuraavalla kerralla teen ruusut valmiiksi pienemmissä erissä aikaisemmin. Niitä voisi hyvin tehdä iltaisin telkkaria katsellessa.

Varsinaiseen steariiniin dippaamiseen ei kulu suhteessa yhtä paljon aikaa kuin ruusujen kokoamiseen. Yksittäiset munankennot kannattaa täyttää tiiviisti pahvinpalasilla, että luomus pysyy hyvin koossa.

Steariinin sulattaminen hermostutti ja otin myös sammutuspeitteen esille varmuuden vuoksi. Pitää malttaa odottaa, että steariini tulee tarpeeksi lämpimäksi. Aluksi odotellaan, sitten sulaminen tapahtuu nopeasti. Ruusut imevät sulaa massaa itseensä melko hyvin. Näin ensimmäisellä kerralla oli vaikea arvioida, kauanko kennoja pitäisi liemessä uittaa parhaan lopputuloksen aikaan saamiseksi.



Onnistuin pitämään keittiön melko siistinä, mutta steariinitahroja pelkäävälle homma ei sovi. Kattilan lisäksi uhrasin yhdet pihdit ja vanhan leikkuulaudan ruusujen tekoon.

Käytin punaisia kynttilänpätkiä, mutta silti lopputulos on melko harmaa. Ruusujen toimivuudesta sytykkeinä en osaa mitään. Pääsen testaamaan käytännössä ensi kesänä mökillä. Suurin osa näistä meneekin mökkituliaisiksi vasta ensi kesänä. Onpahan nyt vihdoin valmiiksi tehtynä.

Kynttilänpätkien hyötykäyttöön innosti Hellemaa-Hautamäki & Koivumäen kirja Vanhasta uutta. Sytykeruusuja olen viime vuosina ihastellut eri ystävien tekeminä sekä myös Kakulla-blogissa (linkki).

Alun perin olin ajatellut valaa jämistä uusia kynttilöitä, mutta paloturvallisuuskysymykset askarruttivat sen verran, että päädyin sytykeruusuihin. Mietin, minkälainen lopputulos tulee eri laatuisten kynttilöiden pätkistä. Ainakin kynttilät pitäisi valaa purkkeihin, niin ei tarvitsisi murehtia, onko kynttilä valuvaista sorttia. Jämäkynttilät voisi valaa ulkokäyttöä varten, mutta tämä idea on vielä mietintämyssyssä.


 

P.S. Sitä voi tulla harvinaisen onnelliseksi siitä, että saa tämänlaisen ikuisuusprojektin tehtyä!

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Mustikkakukkoset

Nyt taidettiin hypätä Karjalasta Savoon, mutta perinteisillä kotimaisilla mennään!

Uusimmassa Pirkka-ruokalehdessä oli Mustikkakukon ohje ja se jäi pyörimään mieleeni. Tein omat kukkoseni kuitenkin Yhteishyvän ohjeella. Ohjeet ovat melko samanlaiset, mutta Pirkan ohjeeseen tulee ohrajauhoja ja Yhteishyvän ohjeeseen pelkästään ruisjauhoja.

Laitoin kukkoset jälkiruokavuokiin, jotka kestävät myös paistamista. Nuo kyseiset neljä kuppia ovat olleet kaapin perukoilla niin kauan, etten oikeastaan edes muistanut niiden olemassaoloa.

Tarjoilin mustikkakukot vatkautuvan vaniljakastikkeen kanssa. Neljään osaan jaettuna annokset olivat melko tuhteja, ohjeen mukaan annoksia tulee seitsemän. Käytin mustikoita 400 grammaa, mikä on sitten taas vähemmän kuin ohjeen kahdeksan desiä.

Sukulaisten poimimat mustikat ovat jo pakastimesta loppuneet, joten minun oli tyydyttävä Pirkan suomalaisiin mustikoihin. Mutta ovatko ne ihan oikeasti suomalaisia? Alkuperä- ja valmistusmaaksi todetaan Suomi, mutta joutsenlippuun riittää, että marjoista 75 % on suomalaisia.

Hyvää Suomesta -nettisivut kertovat:
Hyvää Suomesta -joutsenlipulla merkitty elintarvike on valmistettu Suomessa ja tuotteeseen käytetty liha, kala, kananmuna ja maito ovat aina sataprosenttisesti suomalaisia. Kun kaikki tuotteeseen käytetyt raaka-aineet lasketaan yhteen, on suomalaisuusasteen oltava vähintään 75%. 

Haluan uskoa, että kaikki Pirkan suomalaiset mustikat ovat kotimaisia, mutta en tiedä, liittyykö alkuperämaahankin jokin prosenttisääntö. Mustikkarahka on  yksi lempi-iltapaloistani, mutta hieman epäilyttää olla kuumentamatta pakastealtaasta poimittuja marjoja. 

lauantai 5. helmikuuta 2011

Koskenlaskijan lihapata ja lepuskat

Päivästä tuli karjalaisteemainen, kun päätin tehdä Koskenlaskijan lihapataa karjalanpaistilihoista ja lisäksi mieheni teki ylijääneestä perunamuusista lepuskoja. 

Koskenlaskijan lihapata

Lihapadan ohje on lehtileikkeestä, joka on tallessa reseptivihkossani. Muistaakseni se on ollut Me-lehdessä muutama vuosi sitten. Melko harvoin tulee tehtyä lihapataa, mutta  tällä hetkellä ainainen kanan ja jauhelihan syönti kyllästyttää.

Reseptovihkooni pääsevät lehtileikkeet ja muut ohjeet, joita olen kokeillut. Lehdistä repimiä ohjeita on paljon jemmassa odottamassa inspiraatiota. Olen tehnyt tällä ohjeella ruokaa ainakin kerran aikaisemminkin, joten tämä on jo hyväksi todettu ohje.

Tässä ruoassa on myös se hyvä puoli, että sitä voi hauduttaa pitkään. Ohjeen mukaan ainakin kaksi tuntia, mutta meidän päivän ulkoilut venyivät ja pata oli uunissa ainakin kolme tuntia. Liha oli kypsynyt todella mureaksi. Niin ja Koskenlaskija on yksi lempiherkuistani, joten sen kanssa ei voi mennä vikaan!



700 g karjalanpaistilihoja
suolaa, valkopippuria, jauhettua muskottia
2 sipulia
2 porkkanaa
1 pkt Koskenlaskija-juustoa
5 dl vettä


Kuumenna uuni 250 asteeseen. Levitä lihakuutiot uunivuokaan ja ruskista 10 minuuttia uunissa. Mausta lihat.  Leikkaa porkkanat ja sipulit ohuksi suikaleiksi tai raasta karkeaksi. Kuutioi juusto ja kummenna vesi kiehuvaksi. Sekoita kasvissuikaleet ja juustokuutiot lihojen joukkoon. Kaada vesi päälle. Peitä vuoka foliolla tai kannella ja alenna uunin lämpö 150 asteeseen. Hauduta ruokaa 1 1/2- 2 tuntia.

Lepuskat

Lepuskoihin tulee perunamuusia, johon sekoitetaan ohra- tai vehnäjauhoa sekä kananmunaa. Taikina taputellaan  uunipellille kämmenenkokoisiksi pyörylöiksi ja paistetaan 225 asteessa noin 20 minuuttia.



perjantai 4. helmikuuta 2011

Novitan muffini ja kuppikakku

Novitan kevät 2011 -lehdessä oli ohje muffinin ja kuppikakun tekoon. Leivonnaiset ovat minusta vastustamattomia sekä ihan oikeina että myös tuollaisina lelu- tai koristeversiona. Olin tyytyväinen siitä, että Novita julkaisi nuo kaksi ohjetta, niin pääsen helposti kokeilemaan leipurin taitojani.

Kokeilin ensimmäisenä muffinin tekoa, sillä ainekset sattuivat löytymään kotoa. Valkoista Tennesee-lankaa oli yksi ylijäämäkerä jemmassa ja samoin punaista Hahtuvaista oli melkein koko kiekko jäljellä. Koristeluun tarvittavia paljetteja ja helmiä löytyy myös laatikoiden kätköistä.

Valmiista muffinista ensimmäinen ajatukseni oli jotakin siihen suuntaan, että miksi mun muffini näyttää kärpässieneltä tai joltain... Seuraavalla yrittämällä alareunaa pitää kaventaa ihan kunnolla, että muffinivuoan muoto tulee esille.

Minulla oli käytössä irtonaista hahtuvaista vanua ja sitä oli hieman vaikea muotoilla hahtuvaisen sisälle. Seuraavalla kerralla pitäisi ehkä ottaa käyttöön niksipirkkamaisesti sukkahousut! Muovailla vanusta pallo sukkahousunpalasen sisälle ja sitten virittää hahtuvaista päälle. Jollei sitten sukkahousut ole liian liukkaat.

Hieman epäilyttää, miten kokonaisuus pysyy kasassa, kun hahtuvaista ei ohjeen mukaan huovuteta. Ehkä pitää kuitenkin muutama kerta pistellä huovutusneulalla ja katsoa, mitä tapahtuu. Muffini toimii koriste-esineenä, mutta ainakin tämä minun ensimmäinen versioni ei kauaa kestäisi lasten leikeissä.

Toisen ohjeen kuppikakku on neulottu sukkapuikoilla, mutta sen lankavaihtoehto on tämän kevään uutuus Miami. Miamin värimaailma on herkullinen, mutta yhteen kuppikakkuun tulee kolmea eri väriä. Yritän käyttää vanhoja materiaaleja pois eikä tarkoitus ole kerätä uusia jemmoja, joten aluksi ajattelin, että tämä versio jää kokeilematta.

Päädyin kuitenkin neulomaan kuppikakun Samos- ja Tennesee-lankojen jämistä. Beige ja liila lanka ovat Samosta ja valkoinen kaksinkertaisena neulottua Tenneseetä.

Tämä ohje oli minusta hyvä. Muffinivuoka tuli selkeästi esille. Oma moka oli tehdä tuo yksi raita kaksinkertaisella Tenneseellä. Siitä tuli hieman liian paksu. Seuraavan version teen pelkästään Samoksella ja vain kahdella värillä.

Nonparellit on ommeltu läpinäkyvällä muovilangalla. Koristelussa on lähinnä oma mielikuvitus rajana. Molempien leivoksien ensimmäiset versiot opettivat, miten ensi kerralla voisi parantaa.

Niin ja varoitus kaverit, näitä voi alkaa ilmaantua teillekin!

Tässä blogissa:

Askartelu (67) Australia (73) Decluttering (2) Decoupage (7) Disney Animator Doll (14) Entistä ehompi (2) Farkku (5) Gluteeniton (7) haasteet (18) Halloween (15) Hiuskoriste (1) Hyväntekeväisyyskäsityöt (5) In English (2) Intialainen (1) Isoäidinneliö (9) Jamie Oliver (3) Joulu (84) Joulukalenteri 2016 (22) Juhlat (26) Juomia (3) Jäätelöt ja jäädykkeet (3) Kakkuja (27) Kasvisruokaa (4) Kaulaliina/huivi (5) Kaupunkiviljely (8) Keijupuutarha (4) Keitto (1) Keitto- ja käsityökirjat (12) Kesäkurpitsa (3) Kierrätysaskartelu (25) Kierrätysompeluksia (27) Kortteja (16) Koruja (2) Kranssi (9) Kurpitsa (7) Kurssilla (10) Lasteni kanssa (12) Leikkiruokaa (14) Leipä (19) Leipäkone (5) Leivonnaiset (63) Leivonnaiset ilman uunia (8) Leluja (31) Lundby (3) Lyhty (1) Magneetti (3) Makeat leivonnaiset (23) Makeiset (21) Materiaalit kiertoon (66) Matkalla (21) Matonkude (11) Mattoja (10) Mekkoja (16) Minimaailma (18) Minun Tanskani (33) Muffinit (26) Muiden tekemät herkut (19) Munaton (2) Muovailu (3) Myskikurpitsa (3) Mökillä (7) Neulotut (60) Nougat (3) Nukenvaatteita (18) Nukkekoti (14) Ompeleminen (40) Origamit (2) Peitto (11) Piha (3) Piha & puutarha (1) Piirakka (11) Pikkuleivät (9) Pikkusuolainen (14) Pinterest (1) Pipoja (22) Poncho (1) Pussukka (7) Puuro (4) Pääruoat (25) Pääsiäinen (17) Raparperi (4) Reseptejä leffoista ja tv:stä (2) Retkellä (5) Retroruokaa (3) Ristipistoja (3) Roolivaatteet (1) Sadonkorjuu (4) Salaatit (10) Salaiset ystävät (28) Salmiakki (1) Siperian Martat (16) Sisätossuja (3) Skräppäys (4) Suklaa (21) Suolaiset piirakat (4) Superfood (4) Säilytys (1) Säilöntä (1) Tilkkuja (1) Tunnustus (4) Tyyny (4) Valokuvat (4) Vanhoista kalentereista (3) Vappu (5) Vauvajuttuja (17) Vauvanruoka (2) Verhot (1) Villa (1) Virkatut (82) Välipalat ja jälkiruoat (25) Ystävänpäivä (4)

Blogiarkisto

Tietoja minusta

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...