maanantai 29. helmikuuta 2016

DIY pinjata

Pinjata on ollut lasteni puheissa usein ja pitkään. Täällä on myynnissä todella kivoja versioita, joita he ovat päässeet testaamaan kavereidensa synttäreillä. Menin lupaamaan tyttäreni synttäreille pinjatan, mutta sitten iski piheys sekä uteliaisuus samaan aikaan. Pakkohan sitä oli värkätä oma karkkia syöksevä pallero.

Homma ei ollut ihan yksinkertainen ja vielä edellisenä iltana mietin, pitääkö ennen juhlia vielä kipaista ostarille hakemaan kaupallinen versio. Googlailin pinjatan teko-ohjeita ja tein kuten ohjeissa kerrottiin. Päällystin ilmapallon sanomalehtisuikaleilla. Käytin liiman ja veden seosta paperin kiinnittämiseen. En halunnut liian vahvaa pinjataa, sillä toivoin, että se menisi helposti rikki. Olen kuullut tarinoita liian monen paperikerroksen pinjatoista, joita ei saa millään säpäleiksi.

Ensimmäisellä kerralla laitoin  kuitenkin liian ohuen kerroksen paperia. Kun puhkaisin ilmapallon, luomukseni menetti muotonsa. Joissain kohdin oli liian vähän paperia ja minulla oli käsissäni epämuodotunut sanomalehtimyttyrä. Puhalsin sitten uuden ilmapallon pinjatani sisään ja lisäsin pari kerrosta paperia heikkoihin kohtiin. Seuraavalla yrityksellä luomukseni pysyi pyöreänä.

Yritin kopioida kauppojen versioita ja laitoin pinjataani narut. Yksi naru tuli aina ulos kahdesta kohtaa. Ajatuksena oli, että jos kaksi lasta vetää narusta samaan aikaan, niin pohja menee rikki. Tämä ei juhlatilanteessa toiminut, sillä vikkelimmät ehtivät vetää naruista ennen kuin oli virallinen lupa annettu. Yläpuolella oleva kiinnityskahva kyllä irtosi heti alussa. Kuitenkin nopeasti meidän pienet ihmiset saivat käsin revittyä pallon auki.

Koristelin pinjatan jemmoistani löytyneillä kreppinauhoilla ja silkkipapereilla. Mielestäni lopputulos oli ihan kiva. Jos minulla olisi ollut väritulostin käytössä, olisin voinut vielä tulostaa pallon päälle vaikka jonkun prinsessan kuvan. Pientä tuotekehittelyä tämä vielä vaatii. Yläosa saisi olla kestävä, että kiinnitys pysyy ja alaosa taas saisi olla vähemmän kestävä. Ensi kerralla leikkaan kunnon luukun ja teippaan siihen narut kiinni. 

Synttäripäivänä oli vähintään 35 astetta lämmintä, joten mental note myös siihen, että suklaat kannattaa ehkä jättää jääkaapiin. Tosin Suomessa ei ole pelkoa lämpimästä säästä helmikuussa tai oikeastaan milloinkaan. Wikipedia kertoo, että Suomessa vuonna 2010 mitattu kaikkien aikojen lämpöennätys on 37,2 astetta ja tuota päivää aikaisempi lämpöennätys on vuodelta 1914, 35,9 astetta. Joka tapauksessa tänä vuonna meillä oli hieno helteinen päivä, ihanat juhlavieraat ja mahtavat Aussisynttärit!


sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Kavereille kanssa - lolly bags

Kirjoitan edelleen 5-vuotissynttäreiden järjestelyistä. Ompelin pikku vieraille yllätyspussit. Yleensä lolly bagsit ovat pieniä muovi- tai paperipusseja, mutta tällä kertaa halusin antaa vieraille hieman pysyvämmän muiston. Me palaamme Suomeen muutaman viikon päästä ja tyttäreni synttäreillä olivat meidän suomalaiset ystävämme samaan aikaan samassa paikassa ensimmäistä ja viimeistä kertaa. 

Olen ommellut melko paljon pussukoita tänä vuonna. Jotenkin se on vain jäänyt päälle. Olen jopa hieman kehittynyt pussien kanssa. Näihin ompelin nyörikujan erikseen. Se oli melko kätevää. Vieläkin olisi mielestäni tarvetta uusille pusseille. Seuraavaksi voisin tehdä hieman isompia kuin nämä yksilöt. Sellaisia, joita voisi käyttää puhtaan pyykin säilytykseen matkoilla.

Minusta oli mukavaa antaa jotakin pysyvää ja ehkäpä jopa hyödyllistä juhlaväelle kotiin vietäväksi. Äitejä ainakin nämä lolly bagsit ilahduttivat. Ikean kankaasta tehdyt versiot voi vielä värittää itse. Jos minulla olisi ollut riittävästi kangasta, olisin antanut sellaiset pussit kaikille ja tehnyt värittämisestä yhden ohjelmanumeron synttäreille. 




torstai 25. helmikuuta 2016

Virkatut kukat hiuspannoissa

Tein tyttäreni synttäreille kaverilahjoiksi hiuspantoja, joissa on virkattu kukkanen. Tätäkin ideaa olin hautonut hyvin pitkään, mutta nyt inspiraatio iski samaan aikaan kun oli sopivasti aikaa värkätä muutama koriste. Kukka on tehty mukaillen tätä Dropsin ohjetta.

Oma tyttäreni ei juurikaan hiuskoristeita käytä. Pannat, pinnit ja pompulat lähtevät melko nopeasti päästä pois, vaikka hän olisi itse ne valinnut. Hankin keltaisia ja sinisiä hiusjuttuja koulua varten, silllä niidenkin pitää olla Manly Westin väreissä. Koulussa on no hat, no play - käytöntö eli hattu on olennainen osa välitunteja. Vanhemmat tytöt ottavat hiuspannat pois päästä ulkoilun ajaksi ja sitten taas tuntien ajaksi takaisin päähän. Tämä tuntuu hieman liian haastavalta 5-vuotiaalleni. 

Joka tapauksessa söpöjä ovat nämä hiuspannat ja ne sopivat ainakin juhlapäiviin. Pitäisiköhän vielä virkata lapselleni mekko, joka sopisi pannan kanssa yhteen? Tai ehkä tämä viimeksi valmistunut virkattu mekko on riittävästi samasta värimaailmasta?




I made these head bands for my daughter's birthday. All the little girls, who attended her party, got one in their lolly bag. Crochet flowers are made with Drops pattern: DROPS design: Pattern no EE-338. My flowers are not excatly the same but the general idea is from this pattern.

maanantai 22. helmikuuta 2016

Pikkukirjoja kaverilahjoiksi

5-vuotissynttärit oli hyvä syy ryhtyä askartelemaan! Tyttäreni synttärivieraat saivat kotiin vietäväksi lolly bagin eli yllätyspussin. Ompelin itse pussukat, laitoin sisälle pienet yllätykset sekä karkkia. Lisäksi askartelin jokaiselle lapselle pikkukirjan. Olen tehnyt näitä aikaisemminkin, esimerkiksi nämä. Välillä taittelen tyhjät kirjat lapsilleni ja he saavat itse suunnitella sisällön.

Näiden kirjojen sisältö on sekoitus vanhaa ja uuttaa. Valitsin tarroja ja teippejä jemmoistani. Kierrätysmateriaalit ovat mm. matkaesitteistä, pankin mainoksesta, Mäkkärin lastenaterian kyljestä sekä vanhasta (ja haisevasta) satukirjasta. Kirjaan syntyy myös taskuja, joihin voi laittaa yllätyksiä, kuten tarroja.

Näiden kirjojen tekeminen on minusta todella hauskaa. Suosittelen kaikille! 
Kirjan taitteluohje löytyy täältä.





keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Uusia tyynyjä

Olen nyt innostunut viettämään aikaa ompelukoneeni kanssa, niin tein muutaman uuden tyynyn. Näitä ovat myös kaikki perheenjäseneni pyytäneet, niin tein jokaiselle omat tyynyt. Turtles-tyyny on pojalleni. Tyttäreni tyyny on tehty kuusikulmiokankaasta, jonka löysin Spotlightin tilkkukorista. Mieheni tyynynpäällinen on ommeltu ihan oikeista tilkuista, joista osa on kierrätyskankaita. Sieltä löytyy ainakin pussilakanaa sekä mekkoa sopivasti paloiteltuna.

Uusista tyynyistä tulee mieleen oma mummini, joka ompeli sohvatyynyihin uudet päälliset noin kerran vuodessa. Se oli suuri tapahtuma, sillä hänen kodissaan ei paljoa muuten sisustuselementit vaihtuneet. Verhoja vaihdeltiin vuodenaikojen mukaan sekä sohvatyynyjä silloin tällöin. Pienet yksityiskohdat voivat tuottaa paljon iloa.

Lasteni tyynyt ovat aktiivisesti mukana heidän leikeissään. Ne ovat aika usein jonkin kulkuneuvon osia tai sitten nukkuma-alustoja heidän pehmoleluilleen. Tyynyt tekevät myös lattialla köllöttelystä mukavampaa. Itse kyllä toivoisin, että päivän päätteeksi meidän kotimme tyynyt päätyisivät takaisin sohvalle (tai paikoilleen) eivätkä ne jäisi lojumaan pitkin lattioita. Kertaus on opintojen äiti, samoja veisuja toistelen lapsilleni päivästä toiseen.




maanantai 15. helmikuuta 2016

Melbournesta Great Ocean Roadille

Nyt sattuu silmiin ja ehkä hieman myös särkee sydäntä. Meillä oli ihana reissu ja näitä maisemia tuskin tulen ikinä enää näkemään paikan päällä. 2500 kilometrin roadtrip Sydneystä Melbournen kautta Great Ocean Roadille ja 12 Apostolille. Mieheni ajoi ja minä virkkasin. Takapenkkiläiset puuhasivat omiaan, onneksi tableteissa riitti virtaa melko pitkälle.

Viisi päivää ei ole kovinkaan paljon tällaiselle reissulle, varsinkin kun kaksi päivää menee autossa istuessa. Me vietimme pari päivää Melbournessa ja satuimme olemaan siellä sopivasti Australia Openin aikaan, niin pääsimme nauttimaan suuren urheilujuhlan oheistapahtumista. Lapsille oli järjestetty oma festivaalialue, jossa oli tarjolla kasvomaalausta, keilausta tennispallolla ja muuta mukavaa.

Parasta reissulla oli kuitenkin Great Ocean Road ja 12 Apostolia. Ihastuttavia maisemia, joista suurin osa vilahti ohi auton ikkunasta katsellessa. 12 Apostolia ovat seitsemän mahtavaa kivipatsasta, jotka ovat meressä. Meri kuluttaa kivipaaluja koko ajan, joten kaksi patsasta on jo sortunut ajan kuluessa. Ajoimme kolme tuntia per suunta nähdäksemme apostolit auringonlaskun aikaan ja ne olivat kyllä todellakin sen arvoiset. Näky oli todella sykähdyttävä. Taivas sekä meri ovat kauniin väriset auringonlaskun aikaan, ihania lempeitä sävyjä.

Apostolit ovat Great Ocean Roadin suosituin nähtävyys, jossa pörrää turisteja valtavan paljon. Me ehdimme paikalle vasta iltasella, mutta se olisi ollut taktisestikin hyvä ratkaisu. Porukkaa oli paikalla runsaasti, mutta jokainen sai otettua kuvia. Yksi setä juoksi, että sai asetettua jalustan kameralleen minun eteeni, mutta en ryhtynyt käsirysyyn hänen kanssaan. Olisi tehnyt mieli kyllä kertoa, että minullakin on jalusta kameralleni, mutta en nyt vaan käytä sitä kovin usein. Tai ehkä mutisinkin tämän asian suomeksi. 

Victoria oli kolmas osavaltio, jossa minä pääsin käymään. Listallani on nyt New South Wales, Queensland ja Victoria. Se on vain pieni siivu suuresta maasta. Tällä reissulla vietimme Australia päivää toista kertaa ja se meni autossa istuen. Se oli hyvä tapa viettää kansallispäivää.

Melbourne, Australia Open, Great Ocean Road


Lorna Beach at sunset


12 Apostles at sunset


12 Apostles lookout at sunset


Viimeiset 800 kilometriä on aina pitkät...


lauantai 13. helmikuuta 2016

Matkalla Melbourneen

Kesäloman päätteeksi teimme automatkan Melbourneen, Great Ocean Roadille ja 12 Apostolin luokse. Autossa tuli istuttua 2500 kilometriä viiden päivän aikana. Ihana upea reissu, kerron siitä lisää myöhemmin.

Kristoff ja Elsa pääsivät matkalle mukaan sekä uusi käsityöpussukkani. Kristoffin paitaan on liimattu reippaasta käytöksestä saatuja tarroja. Kovin reippaita olivat Elsa ja Kristoff molemmat, mutta myös omat lapseni. Jälkikasvuni muistaa matkasta todennäköisesti trampoliinin, joka oli meidän reissukotimme pihalla sekä kivat lastenohjelmat, joita oli ladattu tabletille. Pääasia kuitenkin, että takapenkkiläiset pysyivät melko tyytyväisinä.

Ajoimme suurimman osan matkasta moottoritietä pitkin, jossa maisemat olivat kohtalaisen samanlaiset noin 800 kilometriä. Tie oli mukavan suora, joten pystyin hyvin virkkaamaan autossa. Mutkittelevilla vuoristoteillä esimerkiksi Blue Mountainsilla pystyn lähinnä pidättelemään oksennusta. Lapset ovat valitelleet, kun Elsalta ja Kristoffilta puuttuvat uikkarit. Räikeät retrolangat sopivat hyvin kesäasuihin.

Uikkarit valmistuivat pari viikko matkan jälkeen. Bikinien alaosa vaatii vielä kehittelyä.  Anna on muuttamassa meille piakkoin, joten pääsen todennäköisesti tekemään toisenkin tyttöjen uima-asun. Uikkareissa ja shortseissa on pienet nepparit, jotka auttavat vaatteiden pukemisessa. Nappien ompelu on minusta tylsää hommaa ja monta kertaa viimeistely jää roikkumaan. Laatikoissa taitaa olla tälläkin hetkellä lojua pari virkattua nukenmekkoa, jotka kaipaavat nappeja.






torstai 11. helmikuuta 2016

Uusia vetoketjupussukoita

Tein lisää vetoketjupussukoita, kun ensimmäisen erä onnistui mukavasti. Tällä kertaa tein kolme pussukkaa. Joskus kirpparilta ostetusta Muumikankaasta tein yhden pussin. Sen verran kauan kangas on kaapissani marinoitunut, että en enää muista, mitä varten sen alunperin olen ostanut. Luulen, että loppukin kangas päätyy säilytyspusseiksi.

Spotlightin yllätyspussista saadusta Dr. Seuss kankaasta sain tehtyä kaksi pussia  Spotlight myy jämäkankaita ja alennusmyynneissä myymättä jääneitä tuotteita valmiiksi pussitettuna viiden dollarin hintaan. Sieltä saa mukavia löytöjä puoli-ilmaiseksi. 

Minulla on historiaa yllätyspussien kanssa jo Tanskan ajoilta. Panduro Hobbyn lykke poset pitivät minut askartelutarvikkeissa Köpiksen vuodet. En yksinkertaisesti kykene vastustamaan tuollaisia  edullisia yllätyspussukoita, joista potentiaalisesti löytyy aarteita. Toisaalta taas jokin epäsopiva tuote jää mahdollisesti kaappeihin pyörimään tuleviksi vuosiksi. Spotlightin pussit olivat läpinäkyviä, toisin kuin Panduro Hobbyn, joten oli helppo valita itselleen mieleiset vaihtoehdot. Panduro Hobbyssa joutui tunnustelemaan pakkauksia ja veikkailemaan, mitä edellisten sesonkien tuotteita pussi mahdollisesti pitää sisällään.

Otin yhden Dr. Seuss -pussin itselleni ja käytän sitä käsitöiden säilytykseen. Se toimi virkkaustyöni matkakassina. Langat pysyvät mukavasti järjestyksessä ja pussukka on helppo napata mukaan. Minulla on melkein aina jokin käsityö kassissa mukana siltä varalta, jos päivän keskellä tulee virkkaamiselle tai neulomiselle sopiva hetki. Yritän kovasti saada retropuuvillalangat käytettyä ennen kuin on taas aika pakata tavarat ja siirtyä kohti kotimaata.





maanantai 8. helmikuuta 2016

Ystävänpäiväaskartelua lasteni kanssa

Askartelin yhdessä lasteni kanssa ystävänpäiväkortteja. Leikkasin vanhoista Tigerin DIY kalentereista mustaa pahvia irti korteiksi ja piirsin niihin sydämiä. Lapseni leikkasivat ja liimasivat sydämiin täytteet. Paloiksi meni muutama vanha ruokalehti.

Leikkaaminen ja liimaaminen ovat yksi lasteni suosikkipuuhia. Pientä paperisilppua on aina keittiön pöydän alla ja liima on vähän väliä loppu. Paperisilpunkin kanssa lapseni improvisoivat. Sydänkorttien lisäksi syntyi dinosauruskortti ja paperilappusia leikattiin irti myös muita tarkoituksia varten, jemmaan tulevaisuutta varten.

En ole ihan varma sainko yhtään korttia lähetettäväksi ystäville. Lasteni pehmoeläimet kaipasivat kovasti kortteja ja ei sillä oikeastaan niin väliä olekaan. Tärkeintä oli tekemisen ilo.



Tässä blogissa:

Askartelu (67) Australia (73) Decluttering (2) Decoupage (7) Disney Animator Doll (14) Entistä ehompi (2) Farkku (5) Gluteeniton (7) haasteet (18) Halloween (15) Hiuskoriste (1) Hyväntekeväisyyskäsityöt (5) In English (2) Intialainen (1) Isoäidinneliö (9) Jamie Oliver (3) Joulu (84) Joulukalenteri 2016 (22) Juhlat (26) Juomia (3) Jäätelöt ja jäädykkeet (3) Kakkuja (27) Kasvisruokaa (4) Kaulaliina/huivi (5) Kaupunkiviljely (8) Keijupuutarha (4) Keitto (1) Keitto- ja käsityökirjat (12) Kesäkurpitsa (3) Kierrätysaskartelu (25) Kierrätysompeluksia (27) Kortteja (16) Koruja (2) Kranssi (9) Kurpitsa (7) Kurssilla (10) Lasteni kanssa (12) Leikkiruokaa (14) Leipä (19) Leipäkone (5) Leivonnaiset (63) Leivonnaiset ilman uunia (8) Leluja (31) Lundby (3) Lyhty (1) Magneetti (3) Makeat leivonnaiset (23) Makeiset (21) Materiaalit kiertoon (66) Matkalla (21) Matonkude (11) Mattoja (10) Mekkoja (16) Minimaailma (18) Minun Tanskani (33) Muffinit (26) Muiden tekemät herkut (19) Munaton (2) Muovailu (3) Myskikurpitsa (3) Mökillä (7) Neulotut (60) Nougat (3) Nukenvaatteita (18) Nukkekoti (14) Ompeleminen (40) Origamit (2) Peitto (11) Piha (3) Piha & puutarha (1) Piirakka (11) Pikkuleivät (9) Pikkusuolainen (14) Pinterest (1) Pipoja (22) Poncho (1) Pussukka (7) Puuro (4) Pääruoat (25) Pääsiäinen (17) Raparperi (4) Reseptejä leffoista ja tv:stä (2) Retkellä (5) Retroruokaa (3) Ristipistoja (3) Roolivaatteet (1) Sadonkorjuu (4) Salaatit (10) Salaiset ystävät (28) Salmiakki (1) Siperian Martat (16) Sisätossuja (3) Skräppäys (4) Suklaa (21) Suolaiset piirakat (4) Superfood (4) Säilytys (1) Säilöntä (1) Tilkkuja (1) Tunnustus (4) Tyyny (4) Valokuvat (4) Vanhoista kalentereista (3) Vappu (5) Vauvajuttuja (17) Vauvanruoka (2) Verhot (1) Villa (1) Virkatut (82) Välipalat ja jälkiruoat (25) Ystävänpäivä (4)

Blogiarkisto

Tietoja minusta

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...