Nukkekotikerhoilua

Ensimmäinen kevät nukkekotikerhossa on takana ja nyt olen kesälomalla, ihan oman onneni nojassa näpertelyjen suhteen. Olen käynyt neulontakerhoissa usean vuoden ajan Tanskassa, Suomessa ja Australiassa, mutta ohjatussa kerhossa käyminen on uutta. Se on hauskaa ja innostavaa. Saan viettää aikaa kaksi kertaa kuussa ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät tätä uusinta obsessiotani. On aivan normaalia miettiä millaisiin osiin roskiin meneviä juttuja voisi purkaa (vaikka kuulakärkikynän) ja mitä siitä voisi rakentaa nukkekotia ajatellen.

Kerhon vetäjällä on runsaat materiaalivarastot ja paljon ideoita. Joka kerta kerhossa pääsee tutustumaan uuteen teemaan. Mineilyssä tarvitaan loppujen lopuksi paljon erilaisia kädentaitoja, kuten puutyöt, sähkötyöt, tapetointi, muovailu, huovutus, kierrätysmateriaalien hyödyntäminen ja ties mitä muuta. Vain mielikuvitus on rajana ja onneksi Pinterest auttaa siinä missä oma pää lyö tyhjää.

Kerho on tuonut itsensä ylittämisen kokemuksia. Olen tehnyt asioita ja kokeillut tekniikoita, joita en olisi ilman tätä kerhoa ryhtynyt väsäämään. Kevätlukukaudella syntyi leivonnaisia, huovutettuja eläimiä, lamppuja, huonekasveja sekä ensimmäinen itse tehty nukke. Moni asia ei loppujen lopuksi olekaan niin vaikea, mutta minihommiin tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Pitää oppia ne pienet kikat, näpertää ja tehdä riittävän monta toistoa.


FB:ssä: Nukkekotikerho Pukinmäki