Virkattua sushia

Tässäpä on virkattuja nigirejä ja makeja. Makuina löytyy lohta, katkarapua ja avokadoa. Olen tehnyt nämä jo muutama vuosi sitten. Minun oli tarkoitus tehdä suuri valikoima susheja, niin valmiit kappaleet jäivät käsityöarkkuun odottelemaan. Jossain välissä nämä taisivat olla hukassakin, ainakin nigirit olivat eri paikassa kuin makit, niin niistä ei saanut lahjaa aikaiseksi.

Tyttäreni löysi nämä ennen joulua enkä antanut niitä hänelle heti leikkiin. Meillä oli vain keskustelu siitä, kuinka siisti lastenhuoneen tulisi olla ennen kuin sinne ilmestyisi yhtään uutta lelua. Niinpä hän kirjoitti joulupukille toivovansa "äidin tekemiä shyshija ja shyshitikut". Herkut löytyivät sitten aattoaamuna hänen joulusukastaan.

Näiden näpertäminen ei ole minun lempihommaani. Ohjeita täytyy seurata rivi riviltä tarkasti, että kappaleesta tulee edes suunnilleen oikean muotoinen. Tosi kivoja ne kyllä ovat, kun lajitelma  on valmis leikkiin! Katkarapunigirin ohje on Yummi 'Gurumi -kirjasta. Ostin kirja viitisen vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran innostuin virkkaamaan leikkiruokia.

Netistä sushin ohjeet löytyy esimerkiksi Dropsilta. 

4. luukku: Isoäidinneliöpeitto

Tein torkkupeiton puuvillalangoista. Isoäidinneliöhin tuli oikeastaan himo, joten peitto syntyi kohtalaisen nopeasti. Ilman muuta rasittavin työvaihe oli satojen langanpätkien päättely, mutta siitäkin selvisin. Kasasin peittoa rivi riviltä, niin palojen yhdistäminen ei tuntunut työläältä. Peitto on viimeisteilty nirkkoreunuksella.

Päävärinä toimii valkoinen, mutta sitä löytyy kahdessa eri sävyssä, jotka vuorottelevat peitossa. Virkkasin palaset yhteen vaaleanpunaisella langalla, joten kumpikin puoli näyttää omanlaiseltaan. Itse pidän enemmän siitä puolesta, jossa näkyy vaaleanpunainen enemmän.

Peitto meni tupaantuliaislahjaksi ikiaikaiselle bestikselleni, johon onneksi on nykyään helppo  pitää yhteyttä päivittäin ja lähetellä viestejä, vaikka olisimme eri maanosissa. Vähän erilaista oli 1990-luvulla, jolloin harrastimme pitkiä lankapuheluita sekä kirjeenvaihtoa, jos emme ehtineet tapaamaan.  Toivottavasti puuvillainen peitto tuo vähän lisälämpöä omakotitaloasumiseen.

Siksak-torkkupeitto

Kotoa löytyi viimeistelyä vaille valmis torkkupeikko, jonka kanssa olin puuhastellut talvella 2014 juuri ennen Australiaan muuttoa. Tähän peittoon on purettu monenlaisia angsteja, jotka liittyivät siihen, että on muuttamassa 15 000 kilometrin päähän kotimaastaan.

Peitto koostuu erilaisista jämälangoista, joista suurin osa muistaakseni Novitan Seitsemää veljestä. Siksak on tehty samalla tyylillä kuin aikaisemmin virkkamani hame. Tämä on muistaakseni neljäs torkkupeitto, jonka olen tehnyt omaan käyttööni. Voi olla, että alunperin ajattelin tekeväni tästäkin työstä hameen, mutta sitten sävyt vaan vaativat päästä peitoksi.

Virkatut pupunkorvat

Tein viime pääsiäiseksi pupunkorvat Prinsessajuttu-blogin inspiroimana. Tein nämä kovalla kiireellä juuri ennen pääsiäistä. Ostin lankaa sieltä, mistä sitä helpoiten sai, joten minun piti tyytyä akryyliin, mikä ei ole minun suosikkini missään nimessä. Puuvillalangasta tehdyt pupunkorvat olisivat huomattavasti söpömmät.

Pupunkorvat ovat vieläkin tallessa. Ne ovat olleet roolileikeissä mukana, mutta tällä hetkellä ne on jo pakattu muuttoa varten. Täällä on perinteenä järjestää pääsiäisenä hattuparaati, joten mahdollisesti tänä vuonna lapseni pääsevät osallistumaan tähän koulussaan. Me vaihdamme maata juuri samoihin aikoihin, joten en aivan varmaksi osaa sanoa.

Olen suunnitellut tekeväni jotakin Arnen ja Carloksen pääsiäiskirjasta Islannista ostamistani langoista, mutta nyt alkaa jo epäilyttää, että jääkö tämä jo toista vuotta peräkkäin muuton jalkoihin. Viime vuonna meidän muuttokuorma saapui juuri pääsiäiseksi ja nyt taas kamat ovat lähdössä takaisin Suomeen. Pääsiäinen ja muutto ne yhteen sopii.

Ohje: Prinsessajuttu blogista

Virkatut kukat hiuspannoissa

Tein tyttäreni synttäreille kaverilahjoiksi hiuspantoja, joissa on virkattu kukkanen. Tätäkin ideaa olin hautonut hyvin pitkään, mutta nyt inspiraatio iski samaan aikaan kun oli sopivasti aikaa värkätä muutama koriste. Kukka on tehty mukaillen tätä Dropsin ohjetta.

Oma tyttäreni ei juurikaan hiuskoristeita käytä. Pannat, pinnit ja pompulat lähtevät melko nopeasti päästä pois, vaikka hän olisi itse ne valinnut. Hankin keltaisia ja sinisiä hiusjuttuja koulua varten, silllä niidenkin pitää olla Manly Westin väreissä. Koulussa on no hat, no play - käytöntö eli hattu on olennainen osa välitunteja. Vanhemmat tytöt ottavat hiuspannat pois päästä ulkoilun ajaksi ja sitten taas tuntien ajaksi takaisin päähän. Tämä tuntuu hieman liian haastavalta 5-vuotiaalleni. 

Joka tapauksessa söpöjä ovat nämä hiuspannat ja ne sopivat ainakin juhlapäiviin. Pitäisiköhän vielä virkata lapselleni mekko, joka sopisi pannan kanssa yhteen? Tai ehkä tämä viimeksi valmistunut virkattu mekko on riittävästi samasta värimaailmasta?

I made these head bands for my daughter's birthday. All the little girls, who attended her party, got one in their lolly bag. Crochet flowers are made with Drops pattern: DROPS design: Pattern no EE-338. My flowers are not excatly the same but the general idea is from this pattern.

Matkalla Melbourneen

Kesäloman päätteeksi teimme automatkan Melbourneen, Great Ocean Roadille ja 12 Apostolin luokse. Autossa tuli istuttua 2500 kilometriä viiden päivän aikana. Ihana upea reissu, kerron siitä lisää myöhemmin.

Kristoff ja Elsa pääsivät matkalle mukaan sekä uusi käsityöpussukkani. Kristoffin paitaan on liimattu reippaasta käytöksestä saatuja tarroja. Kovin reippaita olivat Elsa ja Kristoff molemmat, mutta myös omat lapseni. Jälkikasvuni muistaa matkasta todennäköisesti trampoliinin, joka oli meidän reissukotimme pihalla sekä kivat lastenohjelmat, joita oli ladattu tabletille. Pääasia kuitenkin, että takapenkkiläiset pysyivät melko tyytyväisinä.

Ajoimme suurimman osan matkasta moottoritietä pitkin, jossa maisemat olivat kohtalaisen samanlaiset noin 800 kilometriä. Tie oli mukavan suora, joten pystyin hyvin virkkaamaan autossa. Mutkittelevilla vuoristoteillä esimerkiksi Blue Mountainsilla pystyn lähinnä pidättelemään oksennusta. Lapset ovat valitelleet, kun Elsalta ja Kristoffilta puuttuvat uikkarit. Räikeät retrolangat sopivat hyvin kesäasuihin.

Uikkarit valmistuivat pari viikko matkan jälkeen. Bikinien alaosa vaatii vielä kehittelyä.  Anna on muuttamassa meille piakkoin, joten pääsen todennäköisesti tekemään toisenkin tyttöjen uima-asun. Uikkareissa ja shortseissa on pienet nepparit, jotka auttavat vaatteiden pukemisessa. Nappien ompelu on minusta tylsää hommaa ja monta kertaa viimeistely jää roikkumaan. Laatikoissa taitaa olla tälläkin hetkellä lojua pari virkattua nukenmekkoa, jotka kaipaavat nappeja.

Päiväkotikaverusten uudet vaatteet

Meidän kodissamme toimii päiväkoti. Sinne menevät lasteni lempilelut hoitoon, kun me lähdemme ulos. Näitä leluja hoidetaan pitkin päivää ja myös nukuttamisrituaalit ovat tärkeitä. Nämä karvaturrit kärsivät kroonisesta vaatepulasta ja minulle satelee tilauksia vähän väliä. Tällä kertaa Elsa, apina ja nalle saivat uudet asut.

Elsalta on puuttunut jääkuningattaren asu, jonka virkkasin aikoinaan Köpiksestä ostamastani hilelangasta. Lanka on ollut jemmoissani jo niin monta vuotta, että olin jo kiintynyt siihen. Lanka sopi täydellisesti Elsan asuun. Ompelin mekon selkään myös viitan. Ja sitten vaan:  Let it go...

Päiväkotikaverukset istuvat uudella kynnysmatolla, joka suojaa kokolattiamattoa parvekkeen oven edessä. Mattoon upposi pari vanhaa lakanaa sekä useampi risa ja/tai tahrainen vaatekappale. Jatkan sitä ehkä vielä hieman. Olen huolissani kokolattiamaton likaantumisesta. Kohta mennään taas ilman sukkia hiekassa ja kuorutamme itsemme aurinkorasvalla.

Apina sai haalarin, joka oli kyllä tarkoitettu nallelle, mutta nalle halusikin mekon mustasta glitterlangasta. Apina on poikani huoltajuuden alaisena ja Elsa sekä nalle kuuluvat tyttärelleni. Musta glitterlanka on myös lapsieni valitsemaa. Siitä olisi tarkoitus tehdä vaatteita Monster High nukeille, mutta se asia on tällä hetkellä unohtunut. Ehkä siitä sitten seuraava projekti puikoille.

I have finished several small projects. Princess or is it Queen Elsa, monkey and a teddy bear got some new clothes. The t-shirt yarn rug that they are sitting on is also new. These are my kids' favourite toys at the moment and they are constantly in need of new clothing. But now for a while I think I should just let it go, let it go...

Virkattuja leivonnaisia, jälleen kerran

Tällä kertaa lähti leivonnaisia pienelle tytölle, johon olemme täällä Australiassa päässeet tutustumaan. Nämä lähtivät matkaevääksi 2-vuotiaalle, joka muuttaa noin 7500 kilometrin päähän nykyisestä kodistaan. Hyvää matkaa ja good luck! Expat elämään kuuluvat tulemiset ja menemiset. Hyvät suunnitelmat muuttuvat matkan varrella, kun eteen tulee jotakin uutta ja yllättävää.  

Minusta on edelleen todella hauskaa tehdä leikkiruokia. Rinkelit, keksit ja muffinit alkavat olla jo Hapsulin klassikoja, mutta uusia ideoita olen hautonut jo muutaman vuoden ajan. Yksi setti alkaisi olla jo kasassa, mutta ruokia nyt sattuu olemaan sekä Suomessa että Australiassa.

Some crochet goodies!

Juhlat olivat rannalla, kuten täällä on usein tapana. Paikka oli hyvä, sillä maisemat olivat kauniit ja lapset saivat leikkiä rannan leikkipuistossa. Olin liikkeellä tyttäreni kanssa kaksin, sillä poikani oli kuumeessa. Pienelle potilaalle tuotiin myös yllätyspussi juhlista. Pilli ja muutama makeinen piristivät kummasti.

Suloinen sydänmatto

Koti-ikävää ja tuskastumista arkisten haasteiden kanssa. Sitä on ollut paljon liikkeellä viime viikkoina. Olen ollut flunsan kourissa ja kaipasin hieman rakkautta, joten virkkasin itselleni sydänmaton. Materiaalina oli pari vanhaa verhoa ja lakanaa. Mallin mukailin Suuri käsityö -lehden vuoden 2010 joululahjaliitteen patalapun ohjeesta. 

Matto päätynee kylppärin lattialle, mutta tällä hetkellä se on olkkarissa, sillä tulen paremmalle tuulelle, kun katselen sitä. Siitä tulee mieleeni lapsuuteni mummola. Turun mummin ja ukin vessassa oli hassut matot. En enää tarkalleen muista millaiset. Vessanpöntön kannen ympärillä oli samaa sarjaa oleva päällinen.

En ole aivan varma, onko tämä pelkkää flunssaa vai alkaako minua vaivata allergiaoireet. Sydneyn siitepölytiedotteen mukaan tällä hetkellä ilmassa on suuria määriä allergeenejä. Ja kun on kyseessä Aussiallergeenit, voin vaan kuvitella, että tässä saa jatkossa niiskuttaa. Pian saa alkaa myös läträtä aurinkorasvan kanssa joka aamu. On jännittävää nähdä, miten kelit etenevät tästä eteenpäin.

Viimeiset päivät ovat olleet ihanan keväisiä, Suomen mittakaavalla kesäisiä. Tänään tuli farkuissa jo hieman kuuma. Pitää kaivaa kesäisemmät vaatteet taas esille, vaikka elokuu on vielä talvikuukausi, joten ehtiihän sitä vielä palellakin (sisätiloissa). Ensimmäiset itse istuttamamme parvekekukat ovat alkaneet kukkia. Lapset ovat innoissaan pienistä salaatinlehdistä. Mikään ei maistu yhtä hyvältä kuin itse kasvatettu salaatti ja he haluavat kasvattaa lisää syötäviä juttuja. Edelleen pelkään vierailijoita meidän parvekkeellamme, niin en tiedä paljonko herkkuja sinne uskaltaa laittaa kasvamaan.

Aavan meren tuolla puolen: Käärmeitä kotosalla

Meille on muuttanut kaksi käärmettä. Virkkasin ne akryylilangasta isolla koukulla. Näistä piti tulla aivan jotakin muuta, mutta niistä tuli ystävällinen pusukäärme ja pierukäärme. Näin lapseni luonnehtivat uusia lemmikkejään. Käärmeet ovat kilttejä ja jopa nukkuvatkin lasteni kanssa. Välillä ne käyvät parvekkeella nauttimassa auringon paisteesta.

Juhannusaattona kerroin pre schoolin opettajalle, että Suomessa on arkipyhä, koska on juhannus. Opettaja purskahti nauruun ja ihmetteli, että vapaapäivä vain sen vuoksi että on keskikesä! Ja sitten hän lisäsi, että Australiassa on vähän arkipyhiä verrattuna moniin muihin maihin. Tosin jos esimerkiksi joulu osuu viikonlopulle, niin vapaat siirtyvät seuraavan viikon alkuun.

Melkein loukkannuin siitä, että joku naureskelee juhannukselle! Juhannuksen arvo pyhäpäivänä ja juhlittavana asiana on kai useimmille kaamoksen keskellä asuneelle itsestäänselvyys. Juuri silloin on luonto ihanimmillaan ja sitten alkaakin syysmasennus jo hiipiä sisään. Vastaavasti tässä maassa on asioita, jotka ovat minulle täysin vieraita. On tullut eteen paljon sellaista, mihin ei pysty varautumaan. Asioita, jotka pitää vaan kokea ja elää. En ole koskaan tuntenut olevani nimenomaan eurooppalainen ennen kuin tulin tänne. Oli hyvin erilaista asua Kööpenhaminassa EU-kansalaisena kuin täällä väliaikaisen viisumin turvin. Ja tietenkin myös välimatka oli lyhyempi, Köpiksestä oli helppoa lentää kotimaahan vähän väliä.

Hämmentävää on myös se, että kuukausi sitten istuttamamme siemenet alkavat vihertää. Lapset hoitavat taimia innoisssaan. Täällä on kasvukausi ympäri vuoden, mutta minulla ei ole mitenkään syvällistä ymmärrystä siitä, mitä kannattaa kasvattaa ja milloin. Kesällä on varmasti hankala saada kasvit pysymään elossa kuumuuden vuoksi, mutta nyt on edessä kylmin aika vuodesta. Yöpakkasista ei pitäisi kuitenkaan olla pelkoa ja lämpötila vastaa useimmiten kämäistä kesäkeliä Suomessa. Olemme hieman kärsimättömiä ja haluamme kovasti nähdä taimiemme kasvavan.Toivottavasti saamme auringonkukkia parvekkeelle kukkimaan!

Talvivarusteita downunder

Manly Beach

Yhden vuoden aikana en pääse tottumaan Sydneyn vuodenaikojen kirjoon, mutta totuttelemista tässä on kyllä ollut. Nyt kun talvi on virallisesti alkanut, tunnen olevani melkein jo voiton puolella. Suomen kesä on kovin lyhyt eli siis myös Australian talvi. Syksyn tulvat ja sateet ottivat koville. Viime viikkoina vallitseva sää on ollut noin 20 astetta päivisin. Pimeä tulee noin klo 17, mutta päivisin aurinko paistaa, joka lämmittää. Tämä on hyvin oleellista siltä kannalta, että aurinko lämmittää kotimme olohuoneen siedettävän lämpöiseksi. Makuuhuoneet ovat viileämmällä puolella eli niissä on kylmää ja kosteaa. 

Sähkölämmitys maksaa paljon ja talot ovat niin huterasti rakennettuja, että pysyvästi yli 20 asteen sisälämpötilasta en haaveile näin talvella. Aamulla ikkunoihin on kerääntynyt kosteutta ja on pakko tuulettaa, etteivät tavarat homehdu kaappeihin. Kokolattiamatto on siinä mielessä hyvä, että se tuntuu lämpimältä jalan alla myös tähän vuoden aikaan.

Onhan tässä tietenkin oma eksotiikkansakin, että käpertyy parin peiton alle kuumavesipullon kanssa, mutta erityisesti talojen rakentamisen suhteen tunnen suurta kansallisylpeyttä. Samalla tavalla kuin Scarlet O'Hara vannoi, että hän ei näe enää koskaan nälkää, niin minä vannon, että kunhan palaan Suomeen, minä en enää ikinä kärsi kylmästä sisätiloissa.

Manly Beach

Mutta on täällä tajuttoman kaunista myös talvella. Ja tämä viileähkö ilmasto on minulle kuitenkin ominaisempi kuin helle. Helteisinä päivinä on rankkaa kulkea isoja mäkiä ylös alas, vaikka matka ei olisikaan kilometreissä pitkä. Onneksi on Hop, Skip & Jump -bussi, joka kuljettaa meitä Manlyn alueella ilmaiseksi.

Laitoimme lasten kanssa parvekkeelle hieman siemeniä kasvamaan. Se auttoi kevätkylvöangstiin. Se oli taas yksi hieno oivallus, että sen sijaan että kärvistelen, kun en voi kasvattaa mitään, niin voin vaan yksinkertaisesti hommata tarvikkeet tänne ja ryhtyä hommiin. Jos paikalliset eläimet kiinnostuvat viljelyksistäni kovin paljon, niin sitten heitän harrastuksen nurkkaan. On ihana katsoa, kun lapset ovat aivan mielettömän innoissaan pienistä taimista ja he ovat aina iloisia, kun pääsevät kasteluhommiin,

Manly Wharf

En ottanut mukaan tänne pipoja, hanskoja tai kaulaliinoja, sillä olinhan tulossa Australiaan. Muutamana koleana ja tuulisena päivänä on saanut esimakua kylmistä talvipäivistä. Eihän siinä auttanut muu kuin käydä Sydneyn ainoassa H&M myymälässä sekä kaivella lankakorin sisältöä. Kaupoissa myynnissä olevat pipot ovat pääsääntöisesti akryyliä, joka ei ole mielestäni paras materiaali vaatetukseen.

Tein tyttärelleni isoäidinkolmiohuivin, josta tuli niin kiva, että olen ominut sen itselleni. Käytin huiviin jämälankoja, joten en saa tehtyä itselleni uutta vastaavaa. Lisäksi tyttäreni ei välitä käyttää huivia, vaikka hän sellaista toivoi. Olin unohtanut, kuinka kivan huivin isoäidinkolmiosta saa. Hyvä ohje löytyy esimerkiksi Kaikki se muu -blogista.

Otsatukan kolo on tyttäreni itsensä leikkaama. 4-vuotiaan stailausta.

Asettelin myös ompelukoneen esille ja ompelin parit perushousut. Koin suurta onnistumisen riemua, kun pystyin ompelmaan pari kangaspalaa yhteen niin, että niistä tuli ihan oikeat olohousut. En ole ommellut mitään ja varsinkaan vaatteita pitkään aikaan. Housujen kaavat otin kirjasta Siksakkia - Ompele lapselle käytetystä uutta (tekijä Langhelle May B).

Innostus housujen tekoon syntyi Spotlightin kangasvalikoiman äärellä. Sieltä löytyi kivoja supersankarikuoseja pojalleni. Turtleshousut ovat flanellia. Tein pojalleni myös Turtles-kaulahuivin, Minulla oli jämälankoina vihreää, valkoista ja oranssia. Siitä väriyhdistelmästä vain tuli ihan väkisin mutanttihuivi.Tyttäreni housut on tehty minulle päätyneestä collegekankaasta, joka on ollut ilman käyttötarkoitusta. 

On tässä vielä jotain talviaiheista tekeilläkin. Vallitseviin sääolosuhteisiin alkaa jo tottua ja kuiva aurinkoinen talvikeli muistuttaa suomalaista keskiverto kesäsäätä, elokuun kelejä. Lapseni ovat tottuneet taas käyttämään sukkia. Se teki aluksi tiukkaa, kun oli mennyt useampi kuukausi sandaaleissa. Kunpa pääsisin jo valittamaan ainaisesta aurinkorasvan levittämisestä sekä kuumuudesta.

Cowabunga ja Turtle Power!

Nukella on housut ja pikku äidillä on housut, molemmat minun tekemiä.

Virkattuja mekkoja Barbeille

Taas oli muutamalla lelulla vaatekriisi, joten tein muutaman Barbien mekon. Yksi meni 3-vuotissynttärilahjaksi ja tietenkin piti tehdä samanlaiset omien lasteni leikkeihin. Muuten he tulevat aivan hirveän katellisiksi, minulle kerrottiin. Puuvillainen glitterlanka sopii Barbien mekkoihin todella hyvin.Tein yläosan nuken mittojen mukaan soveltaen ja alaosa on samaa simpukkakuviota kuin lempparimekossa. Mekkojen kiinnitys on takana tarranauhalla. 

Olen tyytyväinen, että sain käytettyä Köpiksen ajoilta jäljelle jääneet keräset loppuun, mutta samalla olen hieman surullinen, että nämä hienot Neton tarjouslangat ovat loppumassa. Yksi vaaleansininen glitterkerä on vielä jäljellä ja tulee vielä mahtava jääkuningatarmekko.

I made three dresses for Barbie dolls. I had some cotton yarn with glitter that makes awesome Barbie clothes. I bought the yarn from Copenhagen (from Netto) when I was living there a few years ago. At the same time I am happy that I finally used up few balls but I am also sad that they are now missing from my yarn stash!

Lempparimekko virkattuna

Virkkasin tyttärelleni uuden mekon. Ohje on SK-lehdestä 7/2010. Lanka on Spotlightistä ostettua Moda Vera Bamboo Cottonia, jossa on 70 % bambuviskoosia ja 30 % puuvillaa. Tämä on lempiohjeeni  ja olen tehnyt sillä kaksi mekkoa aikaisemmin; yhden villaisen ja toisen puuvillaisen. Sävyltään tämä mekko on hyvin samankaltainen kuin ensimmäinen versio. Minä rakastan liiloja sävyjä.

Ensimmäisen mekon tein Tanskassa, toisen Suomessa ja nyt tämän kolmanne Australiassa. Tämä taisi olla ensimmäinen Ausseissa valmistunut käsityö, joka on jäänyt postaamatta, kun en ole saanut mekkoa  kunnolla kuvattua. Tällä hetkellä kaikissa meidän perheemme kuvissa joku irvistelee. Täällä vietetyn puolen vuoden aikana meistä on otettu yksi seesteisen kaunis perhekuva. Siihen pitää varmaan fotoshopata sitten tonttulakit muutaman kuukauden päästä.

Haluaisin tehdä itsellenikin virkatun mekon saman tapaisella ohjeella. En ole törmännyt riittävän kivaan ohjeeseen minun koossani. En ole vielä toistaiseksi uskaltanut vain lähteä soveltamaan tuota ohjetta isommaksi. Mekko aloitetaan kaula-aukosta, joten kunhan alkuosan mittasuhteen saisi oikein, niin mekosta pitäisi tulla sopiva. Värin valinta on myös haastavaa. Mekon pitäisi olla väritykseltään hyvin aikaa kestävä. Ihailen niitä naisia, jotka harrastavat "villiä virkkausta" ja virkkaavat vaatteita ilman ohjeita pelkästään oman visionsa pohjalta.

Crochet dress for my daughter. This is my favourite dress pattern from a Finnish magazine called Suuri Käsityö.. I'd like to make one for myself as well but I am not sure what that would turn out to be like! 

Virkattu räsymatto

Tämän maton idea tuli vastaan Pinterestistä. Ihastuin heti ideaan, jossa puuvillalankaa oli virkattu matonkuteen ympärille. Kuten tavallisesti jonkin verran aikaa meni ennen kuin idea pääsi toteutuksen tasolle asti. Olin päättänyt jo Suomessa, että teen tällaisen maton täällä Australiassa ollessa. Materiaalit saapuivat muuttokuorman mukana huhtikuussa.

Matonkuteet tein tiensä päähän tulleista vaatteista, joissa oli tahroja tai reikiä eikä niitä voinut enää antaa eteenpäin käytettäväksi. Minulla oli myös sekalainen säkki puuvillalankoja, joita olen saanut sukulaisilta tai ostanut kirppareilta. Aivan mahtavaa saada turhakkeista aikaiseksi jotakin söpöä ja käyttökelpoista.

Matto on halkaisijaltaan metrin verran, mutta mahdollisesti jatkan projektia vielä myöhemmin. Sormet syyhyävät niin monen muun käsityön pariin, etten malttanut tällä erää tehdä matosta isompaa. 

I got the idea for this rug from Pinterest. I made fabric yarn out of old clothes and used several balls of cotton yarn from my yarn stash to crochet the rug. I am happy with the outcome and I may continue working on it later on to make it bigger.

M

Disney Animatorien uusia vaatteita

Sateisena päivänä Kengurutien pre schoolissa soitettiin "Let it go", mikä laukaisi tyttäressäni kiinnostuksen Frozeniä kohtaan. Nyt leffaa pitää katsoa usein ja siinä on paljon kaikkea, mitä 4-vuotiaan on vaikea ymmärtää. Kuten kuka on pahis ja kuka on hyvis. Voiko prinssi olla pahis ja miten joku voi aluksi olla hyvis mutta sitten paljastua lopulta pahikseksi.

Tämän myötä Animator nuket ovat päässeet takaisin suosioon. Kristoff ja Elsa ovat päässeet vauvaleikkeihin mukaan, samoin paikalliselta FB-kirpparilta löytynyt Ella Pokahonskas. Minua on hieman harmittanut se, että Amerikasta tilatut Frozen Animatorit, jotka ovat matkanneet Suomesta kolme kuukautta Australiaan, eivät ole herättäneet suurta mielenkiintoa lapsissani. Tässä on kai kyse äidin obsessiosta ennen kaikkea. 

Tein nukeille talvivaatteita.

Nuket ovat saaneet uusia vaatteita. Uimapuvut löysin jo joulumarkkinoilta. Ne ovat babyborneille suunniteltu eli hieman reiluja animatoreille. Samasta kojusta ostin myös neulottuja puuvillasukkia. Olen neulonut kaksi talvivaatesettiä: haalarin, pipon, kaulaliinan ja tossut. Ensimmäisessä kuvassa asusteet on jaettu kolmen nukelle. Ellan tukka kaipaisi käsittelyä. Se on aika villissä kunnossa. Ellaa varten pitää tehdä suuri pipo.

Kristoffin flanelliyöpaita on löytyi FB:n nukkeryhmästä. Olen kyllä saanut palautetta, että tytöillä ei ole yöpukuja. Tyttäreni haluaa Elsalle myös lumikuningatarmekon ja se on hieman haasteellinen toive. Voin kyllä kuvitella millainen mekon pitäisi olla, mutta todellisuus voi olla aivan jotakin muuta, jos alan mekkoa väsäämään. En ole vielä ottanut ompelukonetta esille tässä maanosassa, olisi kyllä jo aika kokeilla, onko kone selvinnyt kuljetuksesta ehjänä.

Tein myös petivaatteita.

Sukat löytyivät joulumarkkinoilta.

Välipalavirkkausta

Hyllyn päälle alkaa kertyä jo kaikenlaista pientä kivaa. Suunnitteilla on ruoanlaittoa, skräppäämistä ja neulomista. Kunhan vaan löytyy aikaa ja tietäisi mistä aloittaa. Ostin paikalliselta FB-kirpparilta kassillisen kankaita ja lankoja. Niistä riittää iloa pitkäksi aikaa sekä minulle että lapsille. Pienimmät palaset ovat menneet jo lasten pääsiäisaskarteluihin.

Ensimmäisenä virkkasin mukana olleista paprinaruista korin. Olen haaveillut paperinaruhatun virkkaamisesta jo pitkään, mutta siihen tarvitaan ohutta ja kepeää nauha, jotta lopputulos olisi hyvä. Nämä narut ovat omiaan korina. Mukavan keväinen väritys, paitsi että täällähän on syksy, joka on kuitenkin lämpimämpi kuin Suomessa kesä keskimääräisesti.

Korin sisällä olevan lankakerät ovat samaisesta kirppiserästä. En ole päässyt itseni kanssa yksimielisyyteen näiden lankojen lopullisesta käytöstä. Takana näkyy myös Regia Design Line Arne & Carlos -lankaa, jota pyysin äitiäni tuomaan tänne tuliaisiksi. Etsiskelen sopivaa ohjetta näille kerille. Luulen, että niistä tulee parit sisätossut sekä nukenvaatteita.

Vuokra-asunnossamme taulut ripustetaan sinne, missä sattuu olemaan koukku valmiina. Ostin canvataulun ja kehittelemään siihen sopivan näköistä kokonaisuutta. Haluan seinälle jotakin kaunista ja inspiroivaa.  Ihania tekstejä olen löytänyt Kikki K:sta ja Project life korteista. Perhoset pihistin lasteni askartelutarvikkeista. Projekti on vielä hieman kesken. Esittelen lopputuloksen myöhemmin.

4-vuotissynttärit

Taas kerran vietetään expat synttäreitä! Onhan niitä tässä tullut vietettyä viimeisten vuosien aikana. Mukavaa, että noin kuuden Australiassa vietetyn viikon jälkeen, me saimme mukavat juhlat aikaiseksi 4-vuotiaalle tyttärelleni. Menossa oli mukana omieni lisäksi neljä suomalaista lasta ja kaksi äitiä.

En leiponut juhliin mitään itse. Tämä tapahtui aivan käytännön syistä. Minulla ei ole täällä mittaa, vatkainta, kulhoa tai leivontavuokaa. Jauhojakaan ei olisi löytynyt kaapista. Lisäksi kodissamme on kaasu-uuni, jonka paisto-ominaisuuksien en halunnut vielä lähteä testaamaan. Muuttokuorma Suomesta saapuu meille huhtikuun alkupuolella, sen jälkeen alan harjoitella leipomista Australiassa.

Yksi vieraistamme toi itse leipomansa suklaakakun, joten aivan ilman kotitekoisia leivonnaisia me emme jääneet. Lasten suosikki taisi olla Ikean pakastelihapullat. Omille lapsilleni maistuu kaikki hyvin cocktailtikkujen kanssa.

Juhlakoristeiden hankkiminen oli hauskaa. Säilytin hyvin kohtuuden ja maltin, vaikka tarjolla olisi ollut vaikka mitä ihanaa. Pinjatasta haaveilin, mutta totesin, että en saa sitä roikkumaan mihinkään. En oikein voi alkaa poraamaan vuokra-asuntomme kattoon sopivaa koukkua.

Virkkasin tyttärelleni kassin langasta, josta minun piti tehdä itselleni hellehattu. Aloitin hatun teon pari kertaa ilman ohjetta, mutta en saanut mittasuhteita oikeiksi. Seuraavaksi minulta on tilattu virkattuja pähkinöitä nälkäiselle pehmokengurulle. Mukana sattuukin olemaan yksi kerä ruskeaa puuvillalankaa.

Käsityövarastonikin seilaavat jossain Suomen ja Australian välissä. Odotan todella paljon, että saan tänne ompelukoneeni, lankoja, kankaita ja askartelutarvikkeita. Tuntuu aivan kohtuuttoman pitkältä ajalta odottaa noin 14 viikkoa omia tavaroita saapuvaksi tänne. Nyt olemme suunnilleen odotuksen puolessa välissä.