Hauskaa pahvilaatikoiden kanssa

Parasta uusien turvaistuinten ostamisessa oli isot pahvilaatikot, jotka saimme leikkeihin. Turvaistuimetkin ovat kyllä hienot, niissä on jopa mukitelineet. Viime viikolla korvapeikko saavutti meidät täällä Australiassakin ja poikani sai antibioottikuurin. Monta päivää meni puolikuntoisena ja olimme kotosalla melko paljon. 

Yleensä en kaipaa ilmastointia asuntoomme, mutta keskipäivällä koti on kyllä ahdistavan kuuma ja hikinen. Varsinkin jos on ollut sateinen ilma ja ilmankosteus on korkealla. Pieni kuumepotilaskin hikoili lakanansa litimäriksi parissa tunnissa. Suomessa on harvoin tällaista ongelmaa,

Askartelimme yhdessä lasten kanssa pahvilaatikoista nukkekodit. Poikani taloon muuttivat turtlesit ja hän kehitti ninjoille vielä kiipeilytelineitä talon seinälle. Tyttäreni talossa asui pieni nukke ja smurffi. Taloa koristeltiin syntymäpäivälahjaksi saaduilla tarroilla. Minä näin taloissa suurta potentiaalia. Vahvat pahvitalot voisi tapetoida ja päällystää. Sitten voisimme askarrella huonekaluja ja saada aikaiseksi mahtavat asumukset.

Lapseni olivat kuitenkin eri mieltä. Vähän ajan päästä poikani talo muuttuikin laivaksi, sen jälkeen junaksi ja sitten taas seuraavaksi asiaksi. Minua kyllä harmitti itseni ja hienoja laatikoiden puolesta. Minä olisin halunnut tehdä lasteni kanssa hienot kierrätysnukkekodit, mutta kyse oli kuitenkin pahvilaatikoista, niin en ryhtynyt määräämään niiden kohtalosta. Oikeastaan tiesin jo etukäteen, että laatikot laitetaan päreiksi ennemmin tai myöhemmin. Pääasia oli, että saimme ajan kulumaan sairastuvalla.

Palaan tähän teemaan joka kerta, kun askartelen lasteni kanssa. Lapset tekevät mitä haluavat, luovuus pääsee valloilleen ja useimmiten lopputuloksena on paperisilppua sekä jonkinlainen paljon teippiä ja/tai liimaa vaatinut taideteos. Sellainen, joka siirretään roskikseen sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. On vaikeaa antaa lasten mielikuvituksen lentää, jos itsellä on mielessä hieno Pinterestistä bongattu askarteluidea, jonka haluaisi toteuttaa oman jälkikasvunsa kanssa. Sitten muistutan itselleni, että mennään nyt lasten eikä Pinterestin ehdoilla. Pääsen toteuttamaan omia askarteluintohimojani joskus myöhemmin, vaikka hieno siitä nukkekodista olisi tullut.

Turtlesien kiipeilytelineet.

4-vuotissynttärit

Taas kerran vietetään expat synttäreitä! Onhan niitä tässä tullut vietettyä viimeisten vuosien aikana. Mukavaa, että noin kuuden Australiassa vietetyn viikon jälkeen, me saimme mukavat juhlat aikaiseksi 4-vuotiaalle tyttärelleni. Menossa oli mukana omieni lisäksi neljä suomalaista lasta ja kaksi äitiä.

En leiponut juhliin mitään itse. Tämä tapahtui aivan käytännön syistä. Minulla ei ole täällä mittaa, vatkainta, kulhoa tai leivontavuokaa. Jauhojakaan ei olisi löytynyt kaapista. Lisäksi kodissamme on kaasu-uuni, jonka paisto-ominaisuuksien en halunnut vielä lähteä testaamaan. Muuttokuorma Suomesta saapuu meille huhtikuun alkupuolella, sen jälkeen alan harjoitella leipomista Australiassa.

Yksi vieraistamme toi itse leipomansa suklaakakun, joten aivan ilman kotitekoisia leivonnaisia me emme jääneet. Lasten suosikki taisi olla Ikean pakastelihapullat. Omille lapsilleni maistuu kaikki hyvin cocktailtikkujen kanssa.

Juhlakoristeiden hankkiminen oli hauskaa. Säilytin hyvin kohtuuden ja maltin, vaikka tarjolla olisi ollut vaikka mitä ihanaa. Pinjatasta haaveilin, mutta totesin, että en saa sitä roikkumaan mihinkään. En oikein voi alkaa poraamaan vuokra-asuntomme kattoon sopivaa koukkua.

Virkkasin tyttärelleni kassin langasta, josta minun piti tehdä itselleni hellehattu. Aloitin hatun teon pari kertaa ilman ohjetta, mutta en saanut mittasuhteita oikeiksi. Seuraavaksi minulta on tilattu virkattuja pähkinöitä nälkäiselle pehmokengurulle. Mukana sattuukin olemaan yksi kerä ruskeaa puuvillalankaa.

Käsityövarastonikin seilaavat jossain Suomen ja Australian välissä. Odotan todella paljon, että saan tänne ompelukoneeni, lankoja, kankaita ja askartelutarvikkeita. Tuntuu aivan kohtuuttoman pitkältä ajalta odottaa noin 14 viikkoa omia tavaroita saapuvaksi tänne. Nyt olemme suunnilleen odotuksen puolessa välissä.

Ystävänpäiväterveiset Australiasta!

Täällä sitä ollaan, uusi elämä on aluillansa. Olen keskittynyt enemmän reissublogiini ja muutenkaan aika ei ole riittänyt kovin paljon käsitöihin. Mukana on muutama kerää lankaa, mutta varsinaiset käsityöjemmani saapuvat noin kuukauden kuluttua. Luulen, että siinä vaiheessa pitääkin alkaa virkkaamaan torkkupeittoa talven varalle, muutaman kuukauden päästä voi asunto tuntua viileältä.

Olen oppinut sen, että uudessa maassa minun on paras etsiytyä heti neulovien ihmisten pariin. Kööpenhaminassa neulontakerho toi todella paljon iloa arkeeni samalla tavalla kuin Siperian Martoissa mukana oleminen Suomessa. Olen käynyt kerran täällä Ausseissa neulontakerhossa. Tuntuu, että minulla on ihan oikea harrastus. Kerho tapaa trendikkäässä ravintolassa meren rannalla. Aina silloin pääsen pois rouvakellarista ihmettelemään elämänmenoa rantabaarissa!

Happy Valentine's Day, especially to all my friends from the Danish knit group, from Siperian Martat and from the latest knit group here at Manly Beach, Australia. I think that for me, a knitting club is just the right place to meet new people!

We are slowly getting settled to our lives here in Oz. It's quite different compared to moving inside the EU. Besides the fact that there are 15 000 km from our home country but also with all the bureaucracy. I am a little exhausted from all the things that need to be taken care of and also because everything is new. It takes effort to do ordinary things. But isn't that just where magic happens, outside your comfort zone!

We have had some amazing days at the beach. I have seen the Blue Mountains. I have realized that there are poisonous spiders all over the place and watched how excited surfers are just before they hit the waves. It's February and it's Summer!

Australia Day & Lamington leivokset!

Australian itsenäisyyspäivän kunniaksi olin ostanut piknikevääksi Lamington-leivoksia. Kyseessä on suklaalla ja kookoksella kuorutettu sienikakku, joka on perinteinen australialainen leivonnainen. Lamingtonin lordi tai hänen ladynsä on perimätiedon mukaan tuoneet ohjeen mukanaan emomaasta 1800-luvulla.

Näitä voisin pyöräyttää itsekin siinä vaiheessa, kun olen paremmin asettunut aloilleni tänne. Tällä hetkellä asumme vielä huoneistohotellissa, jonka keittiön varustetaso ei erityisemmin kutsu leipomaan. Pancakesmixiä ja Peppa Pig Cupcake Mixiä olen ostanut kaappiin odottamaan inspiraatiota.

Muuten Australia Dayn vietto meni meidän perheeltä hieman ohitse. Olimme kaikki väsyneitä edellisen päivän retkestä Blue Mountainsin kansallispuistoon ja siinä vaiheessa kun olimme lähtökunnossa, alkoi sataa. Suunnitelmat muuttuivat, emme käyneet Manlyn Sea Lifessä, emme pikinikillä tai rannalla. Vietimme päivän tulevan kotimme kuntokartoitusta tehdessä. Eiliset maisemat saivat kyllä arvostamaan tämän maan luontoa.

Kahden blogin loukussa

Me olemme muutaneet vuodeksi Australiaan, joten minä olen taas kahden blogin loukussa. Tällä hetkellä aika menee käytännön asioita järjestellessä ja uusia asuinseutuja ihmetellessä, että bloggaamiseen ei jää kovin paljoa aikaa, vaikka nyt pitäisi saada alkufiilikset dokumentoitua. 

Blogi, joka alkoi siitä, kun muutimme Dubaihin, sieltä Kööpenhaminaan ja nyt Ausseihin. Toki olemme joka välissä asuneet hetken Suomessakin. Taisin kyllä jossain välissä vannoa, että minun kotirouvan päivät ovat ikuisesti ohitse, mutta tässä sitä nyt taas ollaan!

http://kesadubai.blogspot.com.au/

Toukkapussi

Minäkin neuloin toukkapussin, mutta unohdin kuvata sen. Yksi sovituskuva tuli otettua vauvanukella, joten sen täytyy nyt kelvata. Tämä on tehty Novitan Nallesta ja jostakin Dropsin langasta, jonka nimeä en nyt enää muista. Toukkapussit ovat tämällä hetkellä suuressa suosiossa neulontapiireissä, mutta jos joku ei ole vielä bongannut, niin ohjeitä löytyy täältä ja täältä. Sukuun syntyi uusi vauva juuri sopivasti, niin minäkin pääsin kokeilemaan ohjetta.

This is what knitters are knitting in Finland at the moment: "baby cocoons". You can find instructions in English here.

Muumimamman talvivaatteet

Nyt on kai viimeisetkin joulupaketit toimitettu perille ja voin paljastaa Muumimamman uudet vaatteet. En tiedä, onko tämä talvi taikatalvi mutta virkkasin mammalle lämmikettä pakkaskeleihin. Tein jämälangoista tossut, kaulaliinan ja liivin. Tonttulakin tein huovutetun villapaidan hihasta,

Samaan pakettiin meni myös leikkikattila, huopaisia joulutorttuja sekä minimuumimukeja, niin Muumimamma voi järjestää kahvikestit kummityttöni muille leluille.

ka

24. luukku: Hyvää joulua!

Happy Christmas! 

Glædelig jul!

Hyvää joulua toivottaa Hapsuli!

23. luukku: Mitä ei valmistu täksikään jouluksi

Vai ehtiikö sittenkin? Tässähän on vielä monta tuntia aikaa ennen kuin  pukki tulee käymään. Osa paketeista löytää saajansa vasta Tapaninpäivänä. Vielä ehtii skräpätä hieman, neuloa ja virkata. Juuri tämän vuoksi joululahjojen tekeminen kannattaa aloittaa välittömästi lahjojen jakamisen jälkeen tai ihan viimeistään juhannuksena.

Näin käy joka vuosi. Uudet ideat ajavat vanhojen ohitse, mutta kuitenkin viime metreillä on pakko toteuttaa vielä jokin kauan hautoneista ideoista. Jokin puoliksi tehty käsityö löytyy laatikon pohjalta tai edellisen joulun alla talteen otettu resepti vaatii toteutusta.

Joulun odotus on parasta joulussa. Fiilistely ennen kuin on kiire ja ahdistus. Onneksi pääsen muiden kestitettäväksi koko pyhien ajaksi. Ja yritän sitten vaan muistella Katri Helenan sanomaa että eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä.

22. luukku. Talvipäivänseisaus ja kevään huumaa

Talvipäivänseisaus. Pahin osa talvesta on lusittu vai onko? Ainakaan tämän pimeämmäksi ei meno enää muutu ja kohta voi jo alkaa haaveilla keväästä. Mitä sitä voisikaan viljellä palstalla ensi kesänä? Miltä tuntuukaan laittaa tennarit jalkaan ensimmäistä kertaa pitkän talven jälkeen?

Juhlitaan nyt ensin alta pois tuo joulu ja toivotetaan uusi vuosi sisään, sitten voikin alkaa miettiä kesäisempiä juttuja!

21. luukku: Julehygge

Could someone please send some this way?

20. luukku: Lämmin puolukkajuoma

Unelmien talo & koti 11/2014 -lehdestä löytyi puolukkajuoman ohje. Oli hauskaa, kun lokakuun puolella lehti kehoitti keittämään kauden ensimmäiset glögit! Minä innostuin ja kokeilin ohjetta ensimmäisen kerran ja marraskuun alussa. Puolukoita löytyy pakastimesta sen verran, että tätä juomaa on helppo keitellä pimeiden iltojen iloksi.

Lämmin puolukkajuoma

200 g puolukoita

1 l vettä

1 dl fariinisokeria

1 dl sokeria

1 appelsiinin mehu

1/4 appelsiinin kuoresta

1 kanelitanko

3 tähtianista

Laita kattilaan vesi, puolukat ja sokerit.

Purista joukkoon appelsiinin mehu.

Lisää joukkoon mausteet ja pesty appelsiininkuori.

Kiehauta ja anna makuuntua noin tunnin.

Kuumenna ja laimenna kuumalla vedellä.

Minä maustoin ohjeen kaapista löytyneellä glögimausteella, joka sisälsi myös kuivattua appelsiininkuorta. Juomasta tuli todella maukas ja reilun tunnin maustumisen jälkeen juoma oli sopivaa sellaisenaan eikä sitä tarvinnut laimentaa. Toisin sanoen juoman maustumiseen voisi antaa hieman pidemmänkin ajan.

19. luukku: Heijastinkukkia

Joulukuun kahdeksantena päivänä kerrottiin uutisissa surullisia lukuja päivän aikana sattuneista päälleajoista. On pimeää ja ilman heijastinta on vaikeaa nähdä jalankulkijoita. Siitäpä muistuikin mieleeni virkkaamani heijastinkukat, jotka minun on ollut tarkoitus pistää maailmalle kunhan vain sain niihin ommeltua neulat kiinni.

Yksi meni joululahjaksi kampaajalleni. Tanskassa asuessani meni muutama vuosi kun en päässyt käymään hänen luonaan, mutta palattuamme kotiin, sain taas omat hiukseni takaisin. Hyvä ja luotettava kampaaja on kullan arvoinen! Nyt meillä on taas edessä tilapäinen muutto ja en tiedä mitä hiuksilleni tapahtuu sen vuoden aikana, kun luottokampaaja on liian pitkän matkan päässä minusta.

Punaiset kukat on tehty heijastavasta langasta ja vasemmanpuoleiseen olen vielä ommellut ihan oikeaa heijastinlankaa lisäksi, että ruusukkeen avulla erottuisi paremmin. Samoin myös alarivin kiemurassa on mukana heijastinlankaa, koska itse lanka on heijastamatonta villaa.

18. luukku: Kelotontut viime kesältä

Syyskuussa mökkireissulla minä tein lasteni kanssa joulutonttuja. Itse asiassa tämä oli koko perheen projekti, sillä mieheni pätki pari nuorta koivua sopiviksi paloiksi, joita me muut pääsimme maalaamaan. Työtoverit hieman naureskelivat maanantaina, kun kerroin viikonloppuni puuhista, mutta se oli täydellinen hetki tehdä tontut valmiiksi.

En paljasta, mitkä tontut ovat 3- tai 5-vuotiaan tekemiä ja mitkä minun siveltimestäni.Kovin suurta eroa lopputuloksessa ei tainnut olla. Tämä oli mieluisa projekti lapsilleni, sillä he jaksoivat keskittyä toimeen hyvin ja melko pitkään.

Tontut on pääsääntöisesti maalattu akryyliväreillä. Parrat on tehty Panduro Hobbyn Snow Paint -maalilla, joka tuo mukavan 3D-efektin. Muutama tonttu on pihalla värjöttelemässä, vaikka epäilenkin, että sateinen joulukuu tekee huonoa maalille. Loput pääsevät sisätiloihin ja sukulaisten paketteihin.

17. luukku: Kalentereita työkavereille

Tässä on perinteiset joululahjat työtovereilleni. Perinteiset, koska tämä on jo toinen kerta, kun teen työtovereilleni kalentereita. Pohjana olen käyttänyt markkinoiden halvinta taskukalenteria, jonka päälle olen skräpännyt uudet kuvat. Myös Tigerin kalenteripohjat ovat kohtuuhintaisia ja tänä vuonna niitä sai Suomestakin. 

Minusta on harmi heittää vanhoja kalentereita pois, joten aika monta kalenteria on päätynyt odottamaan inspiraatiota vaatehuoneen hyllylle. Käytin vanhojen kalentereiden parhaat kuvat uudelleen ja lisäilin sivuille jotakin pientä maustetta.

Hyvää tuunausmateriaalia ovat myös erilaiset mainoskalenterit, joita alkaa kohta ilmestyä lähes jokaisen lehden väliin. Mikäli valmiit kuvat eivät kiinnosta, ne voi aina vaihtaa uusiin!

16. luukku: Twilight Xmas

Olen tapani mukaan muutaman joulun myöhässä. Twilight-joulukoristeet ovat olleen tekeillä ainakin vuodesta 2012 asti, mutta tämä projekti on jäänyt muun elämän jalkoihin. Mutta varmasti ystäväni arvostaa näitä vieläkin. Pitääkö tähän nyt kirjoittaa, että nämä ovat huumorimielessä tehty? Tämä on sellaista mautonta mutta sopii tyyliini -kamaa. Ja sinänsä  vastalahja Take That -kuusenkoristeille. Beverly Hills 90210 -koristeetkin ovat mietintämyssyssä, mutta vielä toteutusta vailla.

Tulostin netistä löytyneet paperinuket valokuvapaperille, joka silitetään kiinni kankaaseen. Edward sai turkoosia hilettä kehoonsa, koska aurinko saa hänen kalman kehonsa kiiltämään. Näin kaamosaikaan olisi kyllä Edward turvassa täällä Suomessakin. Jacob taas sai punaista hilettä pöksyihinsä, koska hänellä on aina niin kuuma / hän on niin kuuma. Bella sai morsiuspukumaisen valkoisen pitsipalan mekokseen. 

Odotan luonnollisesti näiden tekeleiden pääsevän paraatipaikalle ystäväni joulukoristeiden joukossa!

15. luukku: Joulupuukeräys

Vein pari pakettia Joulupuu-keräykseen. Tästä on muodostunut jouluperinne viimeisten vuosien aikana ja tänä vuonna vähävaraiset lapsiperheet ovat olleet paljon esillä, niin ei ainakaan päässyt keräys unohtumaan. Joskus aikaisemmin ostanut lahjat omien lapsieni ikäisille, mutta keräyksen tiedoissa muistutetaan siitä, että teini-ikäisiä on kaikista eniten lahjojen saajina, niin tämä vuonna tein muutaman setin Body Shopin tuotteista.

Jos tämän vuoden trendinä on auttaa kotimaisia perheitä, niin tämä trendi on osunut myös omalle työpaikalleni. Henkilökunnan joululahjavaroilla hankittiin tänä vuonna lahjakortteja ruokakauppaan, jotka menevät eteenpäin hyväntekeväisyysjärjestön kautta. 

Ja niinhän se on, että jos jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuais antaa. Hyvää joulumieltä!

14. luukku: Puolukkaiset saaristolaissämpylät

Minulla on unelma, että leipoisin jouluaattoaamuna herkkuleipää ja seesteisesti puuterilumessa tanssahdellen veisin lämpimät leipäkääröt sukulaisille. Tätä visiota en ole koskaan kyennyt toteuttamaan, mutta Myllyn parhaat saaristolaissämpylät olisi hyvä oikea ohje tähän.

Myllyn parhaan puolukkaiset saaristolaissämpylät (ohje)

13. luukku: Pirkan punakaalisalaattia

Punakaali on yksi suosikeistani, vaikka sitä tuleekin käytettyä todella kausiluonteisesti. Tässä Pirkan ohjeessa on kaalin lisäksi omenaa, taatelia ja rusinoita sekä öljyä ja viinietikkaa sisältävä marinadi. Tämä sopii erinomaisesti joulupöytään.

Ohje löytyy täältä.

12. luukku: Sytykkeitä pukinkonttiin

Tein sytykeruusuja ja -sipsejä pukinkonttiin. Sytykeruusuja olen tehnyt jo monen vuoden ajan, mutta sytykesipsien kanssa tämä on ensimmäinen kerta. Sytykesipsit syntyvät niin, että vanulappu dipataan sulaan steariiniin, Kunhan taas joskus pääsen mökille, niin voin vertailla näiden sytykkeiden eroja.

Sytykeruusut on kääritty tapettiin. Ompelin tapetin ompelukoneella pussukan muotoon. Käytössäni on yksi rulla tapettia, jonka olen joskus ostanut askartelua varten. Sytykesipseistä tein monta pientä pakettia sukulaisille testikäyttöön.