Virkattu donitsi

Hyvää vappua kaikille!

Kööpenhaminassa on ihana ilma, välillä on jopa melkein liian kuuma! Haaveissani tein simaa ja munkkeja itse, mutta en ole ehtinyt sellaisiin puuhiin, kun koko ajan on paljon ohjelmaa. Totesin tänään, että seljankukkalimsa maistuu oikeastaan ihan samalta kuin kaupasta ostettu alkoholiton sima. Lasten vappunaamarit ilahduttivat ohikulkijoita aamupäivällä Frederiksbergin kaduilla.

Toiveissa olisi vielä saada oikeita munkkeja Kööpenhaminan Suomalaisen Seuran vapputapahtumassa, mutta jos ei, niin ainakin Novitan Miamista & Samoksesta tuli valtava donitsi. Se on tehty samalla ohjeella kuin aikaisemmatkin donitsit. Neulatyynynä tämä on ihan hyvä, mutta haluaisin vielä tehdä hieman pienempiä versioita leikkiruoaksi.

Juhannusruusumatto

Tein makuuhuoneeseen juhannusruusumaton (ohje pdf). Tämä on ohjeen mukaisesta Lilli-ontelokuteesta tehty ja sitä oli miellyttävämpi virkata kuin trikookudetta, josta tein Aura-maton. En tiedä, missä meni mönkään, mutta kudetta ei ollut tarpeeksi. Ohjeen mukaan Lilliä tarvitään 2,4 kg ja minulla oli kolme noin kilon painoista vyyhtiä. Jouduin purkuhommiin ja jätin viimeisen peruskerroksen tekemättä, sillä en halunnut tinkiä reunan pylväistä.

Matto on ihan oikeasti vaaleanvihreä ja juuri sopiva minun sänkyni viereen. Taas valitusta, että järjestelmäkamera ei ollut mukana ja tämä kännykameralla otettu kuva oli paras otos, vaikka en edes tiedä, miten päin kuvan pitäisi olla. Olen ehkä kuvannut tämän jotenkin vinosti. Ei ole helppoa asustella kahdessa eri osoitteessa!

Olen todella ihastunut virkattuihin mattoihin. Olohuoneen matto pitäisi uusia ja mietin, millaisen maton voisin tehdä itse. Pohdiskelen, sopisiko meille iso juhannusruusumatto tai isoäidinneliömatto vai olisiko vaan kätevämpää ostaa uusi matto valmiina.

Diggi-loo diggi-ley tossut

Olen pysynyt päätöksessäni olla ostamatta jemmalankoja ennen kuin vanhat on käytetty. Olen raahannut tänne Köpikseen pienen matkalaukullisen lankoja odottamaan inspiraatiota. Novitan Paola on minusta todella kiva lanka, glitteriä. Jemmoistani löytyi Paolaa pinkkinä ja hopeana. Aloin virkkaamaan näistä lippistä, mutta siinä oli vähän liikaa kimallusta minun arkeeni.

Niinpä tein Dropsin ohjeella isoäidinneliötossut, jotka ovat aika diggi-loo diggi-ley eli melkein kuin kultaiset kengät tai vielä parempaa - kimaltelevat kotitossut. Juuri sen verran säihkettä, että tulee iloiseksi, kun vilkaisee omia tossujaan.

Paola oli paksumpaa kuin mitä ohjeen lanka, joten silmukkamäärät eivät pitäneet paikkansa. Noudatin ohjeen yleisiä linjoja eli aluksi tehdään isoäidinneliö ja siitä jatketaan jalkapohjaan. Seuraavaksi tehdään kärki ja lopuksi kantapää.

Ohje löytyy täältä: Drops Granny Rose tohvelit

 

Virkattu jojo

Tein jojon Made by Joelin idean mukaisesti. Joel jakaa blogissaan hauskoja ideoita lasten kanssa askarteluun. Joel oli ommellut jojon lapsilleen, joiden käsissä ei vielä oikea jojo pysy. Minä virkkasin pallon, jonka täytin vanulla ja laitoin sisälle muutaman koristekiven tuomaan painoa. Kuminauha on kiinni kahdessa napissa. Toinen nappi on pallon sisällä ja toinen toimii kädensijana.

Sitten vaan pallo heilumaan ja muiden perheenjäsenten on parempi pysyä sivussa jojoilun aikana. In action -kuvia oli melko mahdoton saada, kun pallo pyörii joka suuntaan. Jojo oli ollut viimeistä nappia vaille valmis melko kauan, mutta taannoisen mahataudin kourissa piti keksiä uutta viihdykettä lapsille. Toimiihan se, ainakin muutaman minuutin kerrallaan.

Alkuperäinen idea löytyy täältä:
Made by Joel: yo-yo ball

Vakaa tinasotamies

Viimeinen viikko ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Olen ollut mahataudissa, joka kesti aivan liian pitkää. On ollut aika hirveää huolehtia lapsista taudin kynsissä. Minä sairastin Suomessa ja mieheni piti sairastupaa Tanskassa. Lapset selvisivät ihmeen vähällä. Ulkonakin on sadellut jatkuvasti räntää, vaikka ensimmäiset hyasintit alkavat jo nousta kukkapenkistä.

Nyt paljastan yhden syntymäpäivälahjan ennen kuin se on päätynyt saajalleen, sillä viime viikonlopun bileet jäivät meiltä valitettavasti väliin.  Poikani ensimmäinen kaveri saa 3-vuotislahjaksi H.C.Andersenin satuja ja virkatun tinasotamiehen. Ja samalla välitämme terveiset Tanskasta pikku miehelle.

Sotilas on tehty Novitan ohjeellä lehdestä Talvi 2012. Käytin Dropsin BabyAlpaca Silkiä, joka on on ihanan tuntuinen lanka (70 % babyalpakkaa ja 30 % mulberry silkkiä).  Sain sitä viime syksynä salaiselta neuleystävältäni ja muutaman kerän olen täydentänyt myöhemmin. Uskon, että ukkelista tuli paljon parempi tällä ohuella langalla kuin mitä olisi tullut ohjeen suosittelemasta Miamista.

Pupu ja marakatti

Pääsiäispupu toi pojalleni apinan ja kummitytölleni pupun. Ohjeet ovat kirjasta Unileluja, pehmoeläimiä & nukkeja, malli 45 pikkupupu ja malli 36 marakatti. Kirja on ollut minulla jo jonkin aikaa ja ostin sen pääasiassa marakatti-ohjeiden vuoksi. Kirjasta löytyy ohje isolle ja pienille marakateille. Tarkoitus on tehdä kokonainen marakattilauma.

Pupu on annettu jo eteenpäin, mutta en saanut siitä kovin hyvää kuvaa. On tuskaisaa kuvata ilman järjestelmäkameraa, kun en vaan saa hyvää lopputulosta pikkukameralla. Pupu on tarkoitettu unipupuksi ja valitsin yksinkertaisen mallin, joka sopii pienelle vauvalle.

Pehmoeläimiä tehdessä haastavinta on ilmeen luominen. Pehmolemmikin kasvot kuitenkin määrittelevät koko tyypin luonteen. Pupu taitaa olla hieman hienohelma ja marakatti on rennompi tapaus. Se onkin tehty tanskalaisesta villalangasta ja on ehkä omaksunut tanskalaista elämänasennetta enemmän kuin Novitan Samoksesta tehty pupu.

 

Neulottu kirahvipipo

Minulta pyydettiin kirahvi-pipoa. Varmaankin sen vuoksi, että Kööpenhaminan eläintarhassa on pieni kirahvivauva, jota me käymme viikottain katsomassa. Ihan ekaksi listalla taisi olla pöllö, mutta minä en innostunut tästä ideasta. Googlailinkin jo pöllöpipoja, mutta sitten tilaus vaihtui kirahviksi.

Sitä voi kysyä itseltään, että kannattiko ryhtyä neulomaan kirahvia ilman ohjetta? Voisin listata pieniä haasteita, joita kohtasin pipoa tehdessäni, mutta enpä nyt viitsi. Olen kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen, vaikka tästä tuli enemmän fantasiaeläin kuin puhdas rotuinen kirahvi. Vähän niinkuin kirahvin ja kamelin risteytys. Tai kirahvi, jolla on struuma.

Elukka on joka tapauksessa ihan söpö ja poikani oli niin tyytyväinen, että meni jopa nukkumaan uuden piponsa kanssa. Nautin tästä niin kauan kuin voin. Jonain päivänä äidin tekemät jutut eivät ehkä ole parasta maailmassa, mutta 2,5-vuotiaana kyllä. Seuraavaksi on tilattu perhonen ja vaatteita nukelle, apina ja yllätystä ja vielä toiseenkin käteen jotain. Koko listaa en ajatellut toteuttaa, mutta jotakin on jo työn alla.

Possuhelistin

Marakassit ovat Suomessa, mutta tyhjiä poretablettiputkiloita ja riisiä löytyy Tanskasta. Virkkasin Novitan Samoksesta poretablettiputkilon ympärille possun. Tein ehkä virheen, kun en liimannut putken korkkia kiinni vaan luotan virkatun possun pitävän soittimen kasassa. 

Innocent Kids Smoothies -pakkauksen reikä innoitti askartelemaan pesäkolon Tilda-pupulle. Päällystin pahvilaatikon skräppäyspaperilla ja tein katon muusta jämäpahvista. Paperikuviot ovat Tilda Cut-out Christmas House -arkista. Kuviot eivät ole mielestäni erityisen jouluisia - pupuja, joilla on siivet, ruusuja ja puolukoita. Toki arkissa on myös tonttuja, joulusukkia ja hyvän joulun toivotuksia. Näistä materiaaleista tuli mukava keväinen pönttö lentävälle pupulle.

Materiaalit kiertoon!

Virkattuja jäätelöitä

Kevään kunniaksi tein muutaman jäätelön. Nämä ovat prototyyppejä.  Lankoina käytin Novitan Miamia ja Samosta. Kunhan saan täydennystä lankavarastoihini seuraavalla Suomen reissulla, teen uusista väristä. Tuo persikkainen Samos-lanka on vähän pliisu.

Jäätelöpuikkojen ohje on tanskalaisesta blogista 200procent. Ohje julkaistiin myös Hendes verden -lehdessä, jonka irtonumeroita ostan melko usein täällä Tanskassa. Alt om håndarbejde, strikkeopskrifter, syning, patchwork, hækling og påklædningsdukker. Hendes Verden - din kreative veninde! Yleensä tämä ystävätär ei petä, tosin tämän viikon teemana oli tilkkutyöt, mikä ei ole minun alaani, joten lehti jäi kauppaan.

Virkatuttujen herkkujen kanssa pitäisi tulla amerikkalaistyylinen varoitus This is not a toy. Omat lapseni toimivat testihenkilöinä siinä, kuinka kauan tekemäni leikkiruoat kestävät alle 3-vuotiaiden käsittelyssä. Jäätelöpuikon tikku lähti irti ensimmäisellä sekunnilla, kun poikani sai jätskin käsiinsä. Minä olin sanonut, että ole varovainen sen tikun kanssa, joten tietenkin piti testata, mitä äiti tällä tarkoitti. Puikko pitäisi ensi valaa betoniin, niin se kestäisi lasteni leikeissä.

Jäätelötuutit tein ilman ohjetta. Ne hakevat vielä muotoaan. Jäätelötötteröt kestävät melko hyvin rutistelua, heiluttelua ja ruttaamista, kunhan vaan täyttää tuotteen tarpeeksi napaksi. Aikaisemmin tekemäni kakunpalat menettivät muotonsa heti pienten lasten leikeissä, kun täytettä ei ollut tarpeeksi. Osa leikkiruoista onkin pelastettu vitriinikaappiin odottamaan, että lapseni kasvavat.

Pipo isoäidinsydämellä

 
Sain pienten luomistuskien jälkeen tehtyä kevätpipon tyttärelleni. Olin tekemässä pipoa pojalleni, mutta siitä vain sattui tulemaan pikkusiskon pään kokoinen. En seurannut mitään tiettyä ohjetta, vaan muistelin yleisesti, miten pipo saadaan aikaiseksi sukkapuikoilla neuloessa.

Lanka on samaa kuin tyttäreni kesäasussa eli M&K Eco Bomull sekä Novitan virkkauslanka.  Lankalaihis jatkuu ja haluan käyttää ylijäämälangat pois. Valmiin päähineen resori lörpötti hieman, joten virkkasin vielä alareunaan pari riviä paremman istuvuuden vuoksi. Virkkasin  myös koristeeksi isoäidin sydämen (ohje (pdf), josta tuli mielestäni söpö pitsikoristus.

Sain napattua muutaman kuvan in action leikkipuistossa. Hieman jännitti pistää 1-vuotiaan päähän pipoa, jossa ei ole kiinnistynauhoja. Muutaman kerran kevätpipo piti repiä päästä pois, mutta suurimman osan aikaa päähine sai olla rauhassa.

1-vuotiaan kesäasu 2-vuotiaassa blogissa

Hapsulin blogi on nyt 2-vuotias! Kävijämäärät ovat kasvaneet mukavasti alkuaikoihin verrattuna. Ja onko blogi sitten syy vai seuraus, mutta aika paljon on tullut näperrettyä kaikenlaista. Kaikkien aikojen klikatuin teksti on edelleen Kastekutsut.

Edellisessä postauksessa esittelin tyttäreni uuden mekon. Tein samoista langoista myös hellehatun. Hattu on samassa ohjeessa kuin mekko, SK-lehdestä 7/2010. Minun käsialallani ja hieman ohjeesta poikkeavalla langalla piposta olisi tullut minulle sopiva, eli halkaisijaltaan noin 10 cm liian suuri tyttäreni päähän, joten muokkasin ohjetta melko paljon. Kaipasin hellehattuun myös enemmän söpöstelyä kuin mitä ohjeessa  oli ja sen vuoksi tein neljä riviä pylväskuviota alareunaan yhden sijaan.

Tässä muutama in action kuva. Sain jopa pari otosta ennen kuin hattu revittiin pois päästä. Pikku neidin kädessä on decoupagelakkakokeilu. Päällystin kreikkalaisen jugurtin mukana tulleen ämpärin Tigerista ostetulla lautasliinalla. Alkuperäiset tekstit loistavat paikoitellen läpi eli olisi pitänyt ensin laittaa valkoista paperia alle. Nyt purkin kyljessä on 3-kertainen lautasliina eli kaksi kerrosta valkoista ja sitten pupukerros. Onneksi kohderyhmää eli lapsiani ei haittaa, vaikka purkki ei olekaan ihan täydellinen.

Virkattu mekko

Tuntuu, etten ole päivittänyt tätä blogia ikuisuuksiin, kun edellisestä postauksesta on lähes kaksi viikkoa. Olen kuitenkin ollut ahkera. Olemme elelleet Tanskassa nyt kolmisen viikkoa ja edelleen on kaikenlaista puuhaa uudessa kodissa. Lisäksi olen virkannut tätä mekkoa. Malli on mukava ja yksinkertainen tehdä, mutta työ on edistynyt muutaman rivin illassa. Olen erityisen ihastunut tuohon kulmikkaaseen kaula-aukkoon. Ylinnnäisessä kuvassa näkyy mekon takapuoli.

Virkatuista mekoista tulee mieleen oman lapsuuteni kesäpäivät, vaikka en ole varma, onko minulla koskaan ollut valkoista virkattua kesämekkoa. Ehkä mielikuva on tullut päähäni valokuvista ja vanhoista käsityölehdistä ja -kirjoista. 1-vuotiaalleni en kuitenkaan ryhtynyt valkoista mekkoa väsäämään, sillä se ei pysyisi puhtaana hetkeäkään. 

Ohje löytyi Suuresta käsityölehdestä 7/2010. Käytin lankoja: M&K Eco Bomull sekä Novitan virkkauslanka kolminkertaisena. Ekolankaa löytyi omista jemmoista kaksi kerää ja löysin sitä lisää Lankamaailman alesta. Silloin ei ollut tietenkään ohjetta mukana, joten arvioin tarvittavan langan määrän. Kun aloin virkkamaan, huomasin, että mekko kaipaa vaaleanpunaista ja virkkauslanka oli paras vaihtoehto, mitä meidän lähimarketista sattui löytymään. 

Paperikukkia

Tämän idea on hautonut mielessäni siitä asti kun näin kuvan muffinivuokakukista (Pinterestissä muistaakseni). Tein kestokukkia uutta Tanskan kotiani kaunistamaan. Materiaaleina toimivat paperiset muffinivuoat ja piippurassit.

Kukat on yksinkertainen tehdä. Muffinivuoan keskelle tehdään reikä ja vuoka vedetään piippurassin läpi. Taittelin ja rypistelin vuoan sopivan näköiseksi. Yhdessä kukassa on noin viisi paperivuokaa. En kiinnittänyt näitä mitenkään, rypistelin vain yhteen.

Maljakko ovat ikkunalaudalla pienten käsien ulottumattomissa, joten näiden kukkien pitäisi kestää pitkään. Ei haittaa, vaikka ei ole kukaan kastelemassa kotimaan vierailujen aikana!

Kierrätyshaaste osa 9

Vihdoin ja viimeinen pääsin kierrätyskäsitöiden pariin. Viimeisten vuosien tai ehkä 10 vuoden aikana olen ommellut melko vähän. Ehkäpä suoraa ommelta verhoihin tai jotakin vastaavaa. Hinku alkaa ommella uudelleen on kytenyt jo pitkään, mutta kynnys kaivaa ompelukonetta esille on kasvanut suureksi. Lisäksi kaavojen piirtäminen ja kankaan leikkaaminen kaavojen mukaan on minusta epämiellyttävää, mutta usein kuitenkin pakollinen osuus ennen varsinaista ompelemista. Suoraan ompeleminen sujuu edelleen kohtalaisen hyvin!

Lankalaihiksen kanssa olen aloittanut helpoimmasta päästä eli uusimmista langoista, joiden käyttötarkoituksen vielä muistan. Olen kuluttanut yhteensä 1350 g lankaa. Lankavarastojen käyttäminen on vaatinut muutaman lankakerän lisäystä, kun sopivaa lankaa ei ole löytynyt  tarpeeksi omista  kätköistä.

Tässä pari esimerkkiä kierrätyspuuhistani:
Säilytyskori farkkulangasta
Kierrätysompeluksia lapsilleni 

Alkuvuoden kierrätyssaldo:
3 farkut kierrätysaskarteluun
1 paita, jossa on tahra on muutettu 2 rätiksi
1 söpö apinabody muuntui pipoksi
1 aikuisen (rikkinäiset) pellavahousut muuttuivat lapsen housuiksi
1 ohut flanellipeitto sai uuden elämän kangaspussin vuorina.

 37 kpl vauvatavaraa annettu eteenpäin (tosin näiden laskuissa olen mennyt sekaisin)

Yhteensä 44 tavaraa ja yhteensä 614 tuotetta. Aloin laskemaan kierrätykseen meneviä tavaroita huhtikuussa 2011 ja tästä tulee  todennäköisesti kierrätyshaasteeni ensimmäisen vuoden lopputulos. Olemme taas reissussa ja ylimääräiset tavarat odottavat kotimaassa.

Mansikkakääretorttu

Tässä noin ja viimeinen neljäs versio 1-vuotissynttärikakusta. Tein suklaisen kääretorttupohjan, jonka täytteeksi laitoin mansikoita sekä sitruunanmakuista rahkaa. Jaoin tortun kahtia ja päällystin kermalla. Koristeena toimivat keksit ja nonparellit. Hyvältä maistui!

Tulipas juhlittua oikein kunnolla. Jopa niin paljon, etten ole vielä syönyt yhtään laskiaispullaa, vaikka ne ovat minun suosikkejani. Herkkua on ollut niin monenlaista, etten ole ehtinyt ostaa kermapullaa. Tyttäreni synttärien juhlinta sijoittaa aina laskiaisen lähettyville, joten jonakin vuonna juhlapöydästä varmasti löytyy myös laskiaispullia.

Kuvassa tyttäreni taapertaa mekossa, jonka ostin melko pian sen jälkeen, kun sain tietää olevani raskaana. En muista, oliko tyttö-fiilis, ainakin oli sellainen olo, että pinkki juhlamekko on saatava ja toivottavasti saamme perheeseen tyypin, joka sitä myös käyttää! Tuntuu, että mekon valintahetkistä dubailaisessa marketissa on jo ikuisuus.

Valeperunaleivokset

Uudessa Leivotaan-lehdessä oli paljon herkullisen oloisia ohjeita, joista ensimmäiseksi päädyin kokeilmaan valeperunaleivoksia. Sen verran haluan sanoa tuosta lehdestä, että se on kiva uutuus Suomen markkinoille, mutta sivuilta löytyy huolimattomuuksia ja/tai käännösvirheitä. 

Esimerkiksi tässä ohjeessa oli 4 dl kylmää vaniljakreemijauhetta, vaikka selvästikin tarkoitettiin valmista vaniljakreemiä eli vaniljakreemijauhe ja vesi yhteen vatkattuna. Käännös on osittain muutenkin takkuilevaa, tuskin ihan pelkällä googletransleittorilla tehty, mutta vähän jotakin sinne päin. 

Lehdestä löytyy juttu Pullahiiren leivontanurkka -blogista, joten jotakin suomalaistakin lehteen päätyy. On muuten tosi kiva blogi, kannatta käydä katsomassa, jos on kiinnostunut leipomisesta!

Valeperunaleivokset vol. 1

Pohja

4 munaa

4,5dl sokeria

2,5dl maitoa

200g sulaa voita

6dl vehnäjauhoja

3tl leivinjauhetta

3tl vanilijasokeria

Voikreemikuorrutus

200g huoneenlämpöistä voita

2dl tomusokeria

2tl vanilijasokeria

4dl kylmää vanilijakreemiä

Koristeluun

200 g mantelimassaa

kaakaota

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää maito ja jäähtynyt margariini-/voisula. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet.  Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipellille n.20x30cm. (Itse käytin 60 cm leveän uuniin sopivaa tavallista peltiä ja silti leivonnaisesta tuli pari senttiä korkea.) Paista 200 asteessa uunin keskiritilätasolla n.15-20min.

Kuorrutus ja koristelu: Sekoita voi, tomusokeri ja vanilijasokeri kreemiksi. Valmista vanilijakreemi pakkauksen ohjeen mukaan ja sekoita se voikreemin joukkoon. Levitä kylmälle piirakkapohjalle. Raasta päälle mantelimassaa ja ripottele kaakaota siivilän läpi. Leikkaa ruuduiksi.

Hapsulin huomioita:

Varsinainen valeperunaleivos oli hyvä ja onnistunut, mutta vaniljakreemi yhdistettynä marsipaaniin ei ollut mielestäni kaikista maukkain yhdistelmä. Jaoin valmiin pohjan kolmeen erään. Ensimmäisen kakun koristelin marsipaanikukkasilla. Toisesta versiosta jätin marsipaanin pois. 

Viimeiset palaset odottavat pakastimessa. Niistä jätän myös ohjeen kuorrutuksen pois. Uskon, että  esimerkiksi jugurttimuffinien kuorrutus tekee valeleivoksista paljon maukkaampia. 

Vaihtoehtoinen kuorrutus:
5 dl tomusokeria
50 g suolatonta voita huoneenlämpöisenä

125 g tuorejuustoa kylmänä

Sekoita ainekset keskenään ja vatkaa sitten kuohkeaksi.

Valeperunaleivokset vol. 2

Mustikkavaniljamuffinit (gluteeniton)

Olen tehnyt aikaisemmin samalla ohjeella muffineja raparperitäytteellä (täällä), mutta tällä kertaa tein muffineista gluteenittomia ja mustikkaisia.

Mustikkavaniljamuffinit

100 g margariinia

1,5 dl sokeria

1 muna

noin 2,5 dl turkkilaista jugurttia
1 dl vaniljakreemijauhetta
3 dl mustikoita

3 dl gluteenitonta jauhoseosta

2 tl leivinjauhetta

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri kevyesti. Vatkaa joukkoon muna. Sekoita vaniljakreemijauhe ja jogurtti  keskenään. Lisää voiseokseen jogurttiseos ja jauho-leivinjauheseos. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi ja jaa muffinivuokiin. Paista 200 asteessa uunin keskiosassa 15 - 17 min.

1-vuotissynttäreillä oli tarjolla myös Nougat cupcakeseja, joiden ohje löytyy blogistani täältä. Ylemmässä kuvassa olevien suolaisten muffinien ohje löytyy täältä.

Synttärivieraita kävi lähes kahden viikon ajan, joten oli kätevää, kun pakastimesta löytyi valikoima muffineja, joita sai asettaa tarjolle aina tarpeen mukaan.

Päärynä-nougat-pähkinäkakku (gluteeniton)

Tämän kakun ohje on Ullan kakkublogista. Olen tehnyt kakun ennenkin, mutta nyt kun taas muistin, miten älyttömän hyvältä tämä leivonnainen maistuu ja haluan levittää tätä ilosanomaa myös omassa blogissani. Kaikella kunnioituksella gluteenittomia leipomuksia kohtaan, tätä kakkua voisi tehdä, vaikka herkuttelijoiden joukossa ei olisikaan yhtään erityisruokavaliota kaipaavaa henkilöä!

Kakkujen koristelussa on minulla paljon opittavaa. Tässä on koristeena kaksi marsipaanisiiliä.

Kakkupohja:
200g hasselpähkinäjauhetta
1dl perunajauhoa
1tl leivinjauhetta
1 maustemitta suolaa
6 kananmunaa
2dl sokeria
2rkl maitoa

Täyte:
1 tlk säilykepäärynöitä
2 dl kermaa (kermavaahdoksi vatkattuna)

Kuorrute:
200g  pähkinä-suklaalevitettä

Voitele ja jauhota hasselpähkinäjauheella 24cm vuoka. Erottele valkuaiset ja keltuaiset erikseen. Vaahdota valkuaiset. Yhdistä kuivat aineet keskenään paitsi sokeri, jonka vatkaat keltuaisten kanssa vaahdoksi. Lisää sokeri-keltuaisvaahtoon maito ja kuivat aineet vuorotellen kevyesti sekoittaen. Lisää lopuksi valkuaisvaahto kevyesti nostellen taikinan joukkoon. Laita uuniin 175 asteeseen 40-45 minuutiksi.

Halkaise jäähtynyt kakku kahteen osaan. Kostuta kakkupohja päärynänliemellä.  Laita kakun väliin pieniksi pilkotut päärynät sekä kermavaahto. Laita kakun toinen puoli päälle ja kostuta.  Notkista pähkinä-suklaalevitettä vähän aikaa mikrossa. Levitä pähkinä-suklaalevite kakun päälle ja reunoille. Koristele haluamallasi tavalla.

P.S. Ohjeessa puhutaan nougatista, vaikka kuorrute onkin pähkinäsuklaalevitettä. Tanskan kävijät voivat hankkia oikeata nougatia kuorrutukseen. Nam!

Suolaiset muffinit

1-vuotissynttäreillä tarjoiltiin suolaisia muffineja. Tein gluteenittomia kasvisversioita ja venhnäjauholliset muffinit sisälsivät jauhelihaa. Muffinien täytettä voi varioida oman mieltymyksen sekä jääkaapin sisällön mukaan. Kuorrutus toi mielestäni mukavasti lisämakua ja mehevyyttä muffineihin.

Gluteeniton versio mukaili tätä samaa ohjetta, korvasin vain vehnäjauhot gluteenittomilla jauhoilla. Tällä kertaa käytin gluteenitonta jauhoseosta sekä maissijauhoja.

Jauhelihamuffinit

4 dl sämpyläjauhoja (tai täysjyvävehnäjauhoja & vehnäjauhoja)

1 dl kaurahiutaleita

2 tl leivinjauhetta

n. 150 g aurinkokuivattua tomaattia, pieninä suikaleina

½ dl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä

1 prk (2 dl) Valio maustettu rahka yritt

n. 400 g paistettua naudanjauhelihaa

2 munaa

1 dl taco-kastiketta

Kasvisversioihin laitoin jauhelihan sijaan noin 150 g oliivia viipaloituna.

Kuorrutus

200 g maustamatonta tuorejuustoa

n. 50 g voita

n. 100g juustoraastetta

Muffinitaikina: Sekoita kuivat aineet keskenään ja sitten lisää loput ainekset joukkoon. Jaa muffinivuokiin ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia.

Kuorrutus: Vatkaa tuorejuusto ja huoneenlämpöinen voi keskenään. Lisää lopuksi juustoraaste.

Täytekakku 1-vuotiaalle

Paljon onnea kuopukselleni! Tyttäreni synttäreitä juhlittiin pitkin viikkoja ja kakkujakin piti tehdä useampi. Ensimmäiseksi esittelen helpon kalakakun. Pyöreästä kakusta saa kalan mallisen leikkaamalla suupalasen pois ja siirtämällä sen pyrstöksi. Minulta jopa kysyttiin, onko minulla kalan mallinen kakkuvuoka, mutta tämän kakun pystyy tekemään ilman erikoisvälineistöä.

Täytteenä oli banaania, (pakaste)mansikkaa ja maustettua rahkaa. Perussettiä ensimnäiseksi täytekakuksi. Suklaakarkkeja emme vielä päivänsankarille tarjonneet!

Isoveli muuttui leijonaksi juhlien ajaksi. Tämä asu on minusta aivan vastustamaton. Olemme saaneet sen lahjaksi amerikkalaisilta ystäviltämme. On vähän harmittanut, kun ei ole ollut naamiaisia.

Thank you Steph & co for the cute lion costume! We love it!