13. luukku: Punainen minuuttimekko

Ompelujumi on selätetty. Vaatteiden tekeminen on haastavaa, koska niiden kanssa pitää olla tarkka ja jokaisen vaiheen pitää onnistua hyvin. Olen ommellut sen verran monta farkkuompelusta, että suoran ompelu alkoi tuntua taas luontevalta. Nyt oli aika ottaa käyttöön kirppareilta ostettuja puuvillakankaita.

Tein minuuttimekon Surrur – Tee oma Marimekkosi -kirjan ohjeiden mukaan. Kaava on hyvin yksinkertainen, mutta minulla meni siihen todellakin enemmän kuin minuutti. Konekin hajosi kesken ompelemisen, joten prosessissa tarvittiin välillä pientä huoltoa ja  hienosäätöä.

Tässä ei ole jokainen yksityiskohta ole täydellisesti onnistunut, mutta ihan mukava arkimekko tästä tuli 4-vuotiaalle. Ensi kerralla teen taas jotakin paremmin ja seuraavan mekon teen yhtä kokoa pienemmällä kaavalla. Tässä mekossa on paljon kasvuvaraa, mutta toisaalta myös mukavasti tilaa liikkua. Tunnen suurta iloa, kun sain tämän valmiiksi ja käyttöön.

I made a dress for my daughter. A red cotton dress for the sunny and hot christmassy days in OZ.

Virkattuja mekkoja Barbeille

Taas oli muutamalla lelulla vaatekriisi, joten tein muutaman Barbien mekon. Yksi meni 3-vuotissynttärilahjaksi ja tietenkin piti tehdä samanlaiset omien lasteni leikkeihin. Muuten he tulevat aivan hirveän katellisiksi, minulle kerrottiin. Puuvillainen glitterlanka sopii Barbien mekkoihin todella hyvin.Tein yläosan nuken mittojen mukaan soveltaen ja alaosa on samaa simpukkakuviota kuin lempparimekossa. Mekkojen kiinnitys on takana tarranauhalla. 

Olen tyytyväinen, että sain käytettyä Köpiksen ajoilta jäljelle jääneet keräset loppuun, mutta samalla olen hieman surullinen, että nämä hienot Neton tarjouslangat ovat loppumassa. Yksi vaaleansininen glitterkerä on vielä jäljellä ja tulee vielä mahtava jääkuningatarmekko.

I made three dresses for Barbie dolls. I had some cotton yarn with glitter that makes awesome Barbie clothes. I bought the yarn from Copenhagen (from Netto) when I was living there a few years ago. At the same time I am happy that I finally used up few balls but I am also sad that they are now missing from my yarn stash!

Lempparimekko virkattuna

Virkkasin tyttärelleni uuden mekon. Ohje on SK-lehdestä 7/2010. Lanka on Spotlightistä ostettua Moda Vera Bamboo Cottonia, jossa on 70 % bambuviskoosia ja 30 % puuvillaa. Tämä on lempiohjeeni  ja olen tehnyt sillä kaksi mekkoa aikaisemmin; yhden villaisen ja toisen puuvillaisen. Sävyltään tämä mekko on hyvin samankaltainen kuin ensimmäinen versio. Minä rakastan liiloja sävyjä.

Ensimmäisen mekon tein Tanskassa, toisen Suomessa ja nyt tämän kolmanne Australiassa. Tämä taisi olla ensimmäinen Ausseissa valmistunut käsityö, joka on jäänyt postaamatta, kun en ole saanut mekkoa  kunnolla kuvattua. Tällä hetkellä kaikissa meidän perheemme kuvissa joku irvistelee. Täällä vietetyn puolen vuoden aikana meistä on otettu yksi seesteisen kaunis perhekuva. Siihen pitää varmaan fotoshopata sitten tonttulakit muutaman kuukauden päästä.

Haluaisin tehdä itsellenikin virkatun mekon saman tapaisella ohjeella. En ole törmännyt riittävän kivaan ohjeeseen minun koossani. En ole vielä toistaiseksi uskaltanut vain lähteä soveltamaan tuota ohjetta isommaksi. Mekko aloitetaan kaula-aukosta, joten kunhan alkuosan mittasuhteen saisi oikein, niin mekosta pitäisi tulla sopiva. Värin valinta on myös haastavaa. Mekon pitäisi olla väritykseltään hyvin aikaa kestävä. Ihailen niitä naisia, jotka harrastavat "villiä virkkausta" ja virkkaavat vaatteita ilman ohjeita pelkästään oman visionsa pohjalta.

Crochet dress for my daughter. This is my favourite dress pattern from a Finnish magazine called Suuri Käsityö.. I'd like to make one for myself as well but I am not sure what that would turn out to be like! 

Virkattu mekko kummitytölle

Hyvää naistenpäivää! Ehdotin tyttärelleni, että jos me perheen naiset päättäisimme, mitä me puuhaamme naistenpäivänä koko perheen voimin. Tyttäreni sanoi: "En mä ole mikään nainen vaan mä oon Anni!" Tässä oikeastaan onkin aikamoinen asenne pienelle ihmiselle. Siinähän juuri tyttäreni halusi, että häntä kohdellaan yksilönä eikä sukupuolensa edustajana! Hyvä Anni, sosiologina näin tässä suuria kulttuurisia merkityksiä!

Tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa toivon sekä pienille pojille että tytöille. Kuitenkin uskon myös siihen, että pienet tytöt voivat välillä käyttää pinkkiä. Pikemminkin pitäisi murtaa ne kulttuuriset merkitykset mitä vaaleanpunainen edustaa ennen kuin lopettaa sen käytön. Olen seurannut mielenkiinnolla esimerkiksi What is Beautiful -legomainoksesta noussutta kohua tytöille suunnatuista leluista, (esimerkkejä löytyy täältä).

Tässä mekossa pieni kummityttöni kertoo tukevansa Roosa nauha -kampanjaa. Sain tätä ihanaa Taito Groupin sukkalankaa salaiselta neuleystävältäni ja pääsi mielestäni parhaiten oikeuksiinsa tässä mekossa. Ohje on SK-lehdestä 7/2010 ja olen jo aikaisemmin tehnyt tällä samalla ohjeella mekon tyttärelleni. Tykkään tästä mallista ja sitä on kiva virkata.

Isoäidinneliöitä mekossa

Tämä jämälankamekko on ollut jo kauan valmiina. Valmistuessaan se oli liian suuri tyttärelleni, joten se on jäänyt unohduksiin. Malli on sovellettu siinä mekkoa virkatessa, joten se ei ole ihan täydellinen luomus, mutta aika söpöltähän se näyttää tyttäreni päällä. Yläosa on vielä reilu, joten parhaimmillaan tämä mekko on ehkä parin vuoden päästä tunikana.

Virkattu siksakhame

Syyskuussa ajatus villahameesta tuntui liian lämpimältä, mutta ensimmäisen pakkasaamun jälkeen, kun menin töihin hameessa ja 40 denierin sukkahousuissa, alkoi villahame todella kiinnostaa. Olen sellaisesta jo jonkin aikaa haaveillut, mutta se on tuntunut liian suurelta projektilta. Tyttäreni jämälankatunikan innoittamana selailin Novitan lehtiä ja mietin, että jospa sittenkin. Siksak-kuvion virkkaaminen on ollut myöskin listalla, mutta lähinnä ajattelin tehdä jotakin sisustukseen liittyvää, kuten tyynynpäällisen.

Pylväillä virkattu kuvio syntyy kuitenkin melko nopeasti ja ryhdyin hommaan. Käytin 3,5 virkkuukoukkua. Virkkasin suljettuna pötkönä, kavensin vasta vyötärölle tullessa ja vyötärökaistale on reilu 5 cm joustinneuletta. Viritin vyötärölle kuminauhan, sillä olisihan se vähän inhottavaa, jos luomus putoaisi päältäni pois.

Tähän hameeseen sain upotettua muutamat keränloput ihan kokonaan, vaikka aika montaa väriä jäi vielä lankakoriini pyörimään. Punainen ja turkoosi lanka on salaisen ystäväni (syksy 2013) lähettämistä paketeista. En osaa toimia mallina edes omaan blogiini, joten sovituskuvia täällä ei nyt näy.

 Minulla on ihan oikeasti tarkoitus neuloa jemmalangat pois ennen kuin kasvatan varastoja lisää, mutta se on vaikeaa. Tarjouksessa olevia Novitan lankoja on tarttunut mukaani, sillä minulla on vahvat visiot siitä, mitä niistä aion tehdä. Silloinhan saa ostaa, eikös juu?

I made a zigzag skirts for myself. Double crochet is easy and quick to make. All the yarn used for this project comes from my yarn stash, which is just constantly growing, although I have decided not to buy more yarn before the old ones are gone. I just cannot help myself.

Wool skirt is really good for the Finnish winter. I am really happy with this and I am already planning to make another one. Also wool pantyhose would be nice when the really cold season starts!
 

Jämälankatunika

Sellaista minä vaan mietin, että jämälankaprojektit yleensä aina tuottavat lisää jämälankaa. Tein tunikan tyttärelleni ja hyvinhän siihen upposi lankoja, mutta kuitenkin  piti käydä hakemassa kaupasta yksi iskemätön kerä pinkkiä Novitan Nallea. Ohje on Modasta 6/2013 (ohje 55) ja pinkit resorit ovat koko tunikan juju, joten minkäs teet.

Lisäksi minulla ei ollut sopivia puikkoja. Aika hyvin kaikenlaisia kokoja löytyy, mutta kaupasta piti hakea 2,5 mm sukkapuikot ja 2,5 mm pyöröpuikko (60cm). Seuraavalla kerralla nämäkin sitten löytyvät valmiina, mutta jämälangoista eroon pääseminen ei ole helppoa tai halpaa!

Käyttämäni langat olivat osittain ohuempia kuin mitä ohjeessa, joten valitsin 6-vuotiaan koon tyttärelleni, joka käyttää pääsääntöisesti 104 cm vaatteita. Tällä kertaa arvio osui juuri oikeaan. Tunika on vielä hartioista reilu, mutta kuitenkin sopiva käytettäväksi ja menee varmasti pari vuotta.

Minusta lopputulos on kiva, vaikka en ole siihen täysin tyytyväinen. Taskuja oli vaikea ommella paikoilleen siististi. Oikeastaan haluaisin tälläisen tunikan itselleni, mutta siinä olisi sitten melko paljon neulomista. Tyttäreni ei tästä luomuksesta erityisen paljoa innostunut. Tietenkin oli virhe pyytää sovittamaan mekkoa kesken Pikku Kakkosen katseluhetken. Taskut olivat selkeästi hyvä juttu. Niihin saa jemmattua kivoja pieniä yllätyksiä.

My yarn stash is a little bit smaller, now that I have finished this dress for my daughter. The model is from a Finnish magazine called Moda, issue 6/2013. But as always, when trying to make my stash smaller, I had to buy some pink yarn in order to finish the dress. So now I have left over pink yarn and I need to figure out what to do with it.

Little sister's dress

Olisin halunnut tehdä Little sister's -mekon omalle tyttärelleni, kun hän oli vauva, mutta se jäi tekemättä. Kesällä ystäväni perheeseen syntyi uusi pikkusisko, joka tietenkin tarvitsi myös oman mekon. Mekko on mielestäni äärimmäisen söpö. Neuloin sen Novitan Ticoticosta ja yksi kerä riitti 6 kk kokoon. Ticotico on hieman ohuempaa kuin ohjeen lanka eli en tiedä, minkä kokoiselle vauvalle tämä mekko on optimaalinen.

Muutama sekoilu tuli yläosan kavennuksissa, kun neuloin mekkoa automatkalla Suomessa. Vuoroin oikein ja nurin neulotut rivistöt ovat onneksi melko armollisia. Ainakin näin minä itselleni uskottelen.

Ohje löytyy Tora Frøsethin sivuilta täältä, jossa pdf-version saa ladata ilmaiseksi.

Tyttäreni on puettu pöytäliinaan

Löysin pyöreän pöytäliinan kirpparilta Köpiksestä noin vuosi sitten. Kuosi oli mielestäni ihastuttava ja näin heti, että siitä tulee mekko tyttärelleni. Sitten viimeisenä lomapäivänäni ryhdyin hommiin. Leikkasin kankaan keskelle pyöreähkön reiän ja ompelin vyötäröön resorin. Minä olen ihastunut tähän vaatekappaleeseen, toivottavasti tästä tulee myös tyttäreni suosikki!

Olin tänään ensimmäisen kerran töissä neljän vuoden äitiys- perhe - ja hoitovapaa jakson jälkeen. Tunnelmat olivat sekalaiset, mutta ennen kaikkea positiiviset! On kivaa palata aikuisten maailmaan, vaikka syksy pimeys ja täältä ikuisuuteen jatkuvat arkiset rutiinit huolettavat. Syksyn pimeyttä pehmentävät Salainen neuleystävä ja Salainen jouluystävä, joihin molempiin aion osallitua!

 

 

Maret -mekkoja

Kokeilen tässä tabletilla päivittämistä ja se tuntuu yllättävän vaikealta. Jos teen kirjoitusvirheitä,  en välttämättä osaa poistaa niitä.. Pahoittelut siis jo etukäteen ja yritän kertoa nyt lyhyesti ja ytimekkäästi,  että tyttäreni sai ihanan yllätyksen kummitädiltään. Nimittäin ensimmäisen Mekkotehdas-mekkonsa!

Vanhasta lakanasta tehty Maret oli todella hurmaava ja nukkekin sai samanlaisen. Reissuun lähdön tunnelmissa räpsin pari kuvaa,  mutta pieni malli ei ollut kovin yhteistyöhaluinen. Kukapa sitä nyt paikallaan jaksaisi olla,  jos äiti yrittää kuvata.

Yksi tämän kesän tavoitteistani on tehdä edes yksi Mekkotehdas-mekko ihan itse,  mutta on aika mukavaa,  että innostus on tarttunut muillekin lähipiirin ompelutaitoisille! Viime vuosina on tullut neulottua ja virkattua sen verran paljon, että ompelukoneen esille kaivaminen tuntuu aina hieman jännittävältä ja työläältä. Nyt kun Maret löytyy jo,  niin minun on hyvä aloittaa niistä yksinkertaisimmista malleista.

Kesämekkonen

Virkattu yläosa yhdistettynä kankaiseen alaosaan on minun mielestäni yhtä kuin kiva mekko! Tämä mekko meni synttärilahjaksi 6-vuotiaalle tytölle. Tätä oli harvinaisen vaikea kuvata. Kamera vääristää mekon sävyjä todella paljon. Yläosan punainen väri korostuu aivan liikaa. Luonnonvalossa yläosa näyttää vähemmän kirkkaalta ja vaaleammalta.

Näitä mekkoja minä haluan tehdä lisää. Erilaisilla yhdistelmillä ja kaikille mahdollisille tyttölapsille, joita minä tulevaisuudessa lahjon. Mietin myös, että pitäisi kokeilla itsellekin tunikaa, jossa on virkattu yläosa. Ja sitten pitäisi löytää paljon aikaa käsitöiden tekemiseen.

Isoäidinneliömekko

Tässä vielä yksi tekemistäni joululahjoista. Tämä isoäidinneliömekko meni 3-vuotiaalle tytölle. Mekko oli hankala kuvattava ilman mallia. Idean sain jostakin lehdestä muutama kesä sitten. Itse käytin alaosana samettia ja toivon, että lopputulos ei ole liian raskas tai tönkkö.

1. luukku: Essumekkoja

Ostin vanhan pöytäliinan kirpparilta Tanskasta muutama vuosi sitten. Kangas oli ihastuttava ja mietin, että siitä voisi ommella vaikka kestolahjapusseja, jos en muuta keksisi. Kankaasta tuli kolme essumekkoa, joiden kaava on otettu kirjasta  Siksakkia - Ompele lapselle käytetystä uutta (tekijä Langhelle May B).

Tein näistä kääntömekkoja, mikä oli mielestäni erityisen kätevää joulukankaan kanssa. Toista puolta voi käyttää, kun joulu ei ole ajankohtainen vuodenaika. Eläinkankaan olen ostanut Huutonetistä.

Tässä vielä tyttäreni mekko in action Orlogsmuseetissa. Christianshavnissa sijaitsevassa merenkulkumuseossa on myös lastenmuseo sekä ilmainen sisäänpääsy keskiviikkoisin.

Kierrätyskankainen liivimekko

Tuotannollisista syistä tämä mekko saapui synttärisankarille pari kuukautta juhlapäivän jälkeen. Kangas on Tanskasta kirpparilta ostetusta tyynyliinasta. Myyjän mukaan se on 1960-luvulta, mutta en tunne paikaillisia retrokankaita sen enempää. Tyynyliinasta tuli heti mekkovibat ja oikeastaan heti sen jälkeen tuli mieleen 3-vuotias neiti, joka tämän mekon lopulta sai.

Rasti seinään, tämä on ensimmäinen liivimekko, jonka minä olen ommellut. Ja tytön äitikin voi sitten tarkastella mekon yksityiskohtia tai niiden puutetta tämä mielessä ;). Helppo malli on Suuri käsityölehdestä 5/2009. Sain nimpparilahjaksi Mekkotehdas-kirjan, joten rimaa pitäisi heti hieman nostaa. Tosin kun kangas on kiva, niin mekon kaava voi olla yksikertainen. Näin minä ainakin asian selitän itselleni, kunnes saan taas ompelijan itsetuntoani kohotettua niin, että olen valmis kokeilemaan jotakin monimutkaisempaa.

Essumekko

Tämä on suuri askel Hapsulille. Ompelin essumekon ja tein siihen näpinlävet. Koneeni tekee napinlävet automaattisesti, joten tämä ei todellakaan ollut kovin hankalaa. Hankalin vaihe oli etsiä netistä ompelukoneeni manuaali ja lukea sieltä vaadittavat osiot. Jee! Nyt mä osaan!  Henkinen kynnys on ylitetty.

Essumekko on tehty Ottobren ohjella lehdestä 1/2012, malli Home Sweet Home essumekko. Tein kääntömekon. Mekko on kokoa 92 cm ja se on vielä hieman liian iso tyttärelleni. Toinen olkapää valahtaa alas helposti. Myös poikani toimi mallina, kun en saanut sopivaa otosta vaaleanpunaisesta puolesta tyttäreni päällä. Mekko sopi hyvin myös 3-vuotiaalle eli käyttöaikaa on vielä pari vuotta.

1-vuotiaan kesäasu 2-vuotiaassa blogissa

Hapsulin blogi on nyt 2-vuotias! Kävijämäärät ovat kasvaneet mukavasti alkuaikoihin verrattuna. Ja onko blogi sitten syy vai seuraus, mutta aika paljon on tullut näperrettyä kaikenlaista. Kaikkien aikojen klikatuin teksti on edelleen Kastekutsut.

Edellisessä postauksessa esittelin tyttäreni uuden mekon. Tein samoista langoista myös hellehatun. Hattu on samassa ohjeessa kuin mekko, SK-lehdestä 7/2010. Minun käsialallani ja hieman ohjeesta poikkeavalla langalla piposta olisi tullut minulle sopiva, eli halkaisijaltaan noin 10 cm liian suuri tyttäreni päähän, joten muokkasin ohjetta melko paljon. Kaipasin hellehattuun myös enemmän söpöstelyä kuin mitä ohjeessa  oli ja sen vuoksi tein neljä riviä pylväskuviota alareunaan yhden sijaan.

Tässä muutama in action kuva. Sain jopa pari otosta ennen kuin hattu revittiin pois päästä. Pikku neidin kädessä on decoupagelakkakokeilu. Päällystin kreikkalaisen jugurtin mukana tulleen ämpärin Tigerista ostetulla lautasliinalla. Alkuperäiset tekstit loistavat paikoitellen läpi eli olisi pitänyt ensin laittaa valkoista paperia alle. Nyt purkin kyljessä on 3-kertainen lautasliina eli kaksi kerrosta valkoista ja sitten pupukerros. Onneksi kohderyhmää eli lapsiani ei haittaa, vaikka purkki ei olekaan ihan täydellinen.