Päiväkodin nukkekodin yksityiskohtia

Päiväkodin nukkekodissa (kts. edellinen postaus) on paljon yksityiskohtia, jotka tekevät leikkimisestä hauskempaa. Astiat on tehty munankennoista, sekä lautaset että kupit. Olen maalannut ne akryylimaaleilla. Hienot purkit kylppäriin ja aikuisten makuuhuoneeseen on tehty erilaisista helmistä. Jälleen kerran sopivia purkkimateriaaleja on löytynyt omien jemmojen lisäksi Kierrätyskeskuksen Näprä-tuotteista.

Tein pullonkorkkikakkuja, joissa on helmiä päällä. Kakkukiilteenä toimii ikkunkalvoväri, joka myös kiinnittää helmet korkkiin kiinni. Erilaisia ruukkuja sekä leipiä tein Pikku-Auroran massailukurssilla. Nämäkin saivat akryylimaalia vielä päälle. Dalmatian pentu löytyi yllätysmunasta ja sen petinä toimii muovinen korkki. Lehdet ovat löytyneet sekä Pinteristin uumenistä että Nukkekoti Väinölän sivuilta täältä.

Jokaisesta huoneesta löytyy myös kattolamppu, mutta nukkekodissa ei ole sähköjä. Huonekasvit ovat tekokukkien osia ja tulppaanit on tehty itsekovettuvasta massasta. Lankarullista ja puisista palasista sai pieniä apupöytiä tai jakkaroita. Kultainen kirjahylly on tehty kännykän pakkauksesta ja askartelutikuista.

Seuraavalla varustelukierroksella päiväkodin nukkekoti saa kenties verhoja ikkunaan, tauluja seinälle sekä lisää ruokia. Ja mitäs kaikkea uutta sitä keksikään kesäloman aikan...

Päiväkodin nukkiksen make over

Minulla on heikko kohta alastomiin hylätyn näköisiin nukkeihin. Tyttäreni päiväkodin nukkekoti oli jo melko loppuun leikitty ja kaipasi hieman piristystä. Nuketkin olivat perheen isää lukuunottamatta hävittäneet vaatteensa. Tein yhteistyötä erään toisen nukkekodeista innostuneen äidin kanssa ja päivitimme kulahtaneen nukkiksen.

Yhdessä tehtynä projekti ei tuntunut niin suurelta hommalta ja sitä oli hauska suunnitella. Nukkispartnerini otti nukkekodin muutamaksi päiväksi kotiinsa tapetoitavaksi ja minä vein alastomat nuket omaan kotiini vaatetettavaksi. Talo palautui ennen nukkeja ja pienet tytöt alkoivat nopeasti kysellä nukkien perään.

Teimme tuoleja, pöytiä, sänkyjä, hyllyjä sekä kylppärin varusteita. Lisäksi näpersimme kaikenlaisia pieniä yksityiskohtia kuten lamppuja, astioita, kasseja, lehtiä, mattoja, huonekasveja, purkkeja ja purnukoita sekä erilaisia ruokia. Projekti ei vienyt juurikaan rahaa, sillä materiaalit löytyivät omista nurkista. Jokunen kuumaliimapötkö näissä hommissa tietenkin kului.

Kierrätyskeskuksesta ostamani Näprä-tuotteet/rojupussit ovat olleet todella hyödyllisiä tässä projektissa. Erilaisista puupalikoista, puisten palapelien palasista ja shakkinappuloista saa vaikka minkälaista huonekalua. Laitan ne kuumaliimalla kasaan ja akryylimaalia päälle. Tosin mietin pitäisikö minun hommata jotakin järeämpää liimaa huonekaluhommiin jatkossa.

Ennen kaikkea tämä oli hauskaa ja hyödyllistä. Oli mukava laittaa hyvä kiertämään nukkekotiasioissa. Helposti syntyy ylitarjontaa, kun alkaa väkertää jotakin pientä tavaraa. Meillä on vielä lisää suunnitelmia tämän nukkekodin suhteen. Ensi syksyllä jatkamme sen varustamista. Yhden päätöksen olen kuitenkin tehnyt, en aio käydä jatkuvasti katsomassa missä kunnossa nukkekoti siellä päiväkodissa on. Kaikki on tehty leikkimistä varten ja tavarat kestävät varmasti vain rajallisen ajan.

 Nukkeperhe remontoidussa kodissaan ja kaikilla on ainakin vielä toistaiseksi vaatteet päällä!

Tässä on nukkekoti ennen päivitystä:

Ystävänpäivän kunniaksi

Tänä vuonna meidän perheen ystävänpäiväkortit ovat minun tyttäreni käsialaa. Hän piirsi ison kasan ystävänpäiväenkeleitä ja minä lisäsin niihin glitteriä. Hilehippuset ovat meillä lapsilta kielletty sotkuisuuden vuoksi, joten glitterpurkit otetaan esiin todella harvoin ja vain lasten nukkuessa. Uskon, että sukulaiset ja ystävät kyllä ilostuvat näistä.

Tammikuun lopussa minua alkoi ärsyttää ulko-ovessamme roikkuva joulukranssi ja ajattelin jo siirtyä pääsiäisen aikaan, mutta löysinkin vanhan sydänkranssin raadon. Siinä oli kiinni vihreitä huopapalleroita. Muut koristeet olivat menneet johonkin muuhun käyttöön. Lisäsin kylkeen kuumaliimalla ruusumansettien kukkia ja joitakin luonnonkoristeita. Mansetit ovat kulkeneet mukanani 1990-luvulta asti ja ne ovat lojuneet jemmalaatikossa viimeiset vuodet.

Lakanaliskot on tehty Pikku Auroran työpajassa. Materiaalina toimi vanhat lakanakankaat, joista sai taitella ja letittää oman lemmikin. Lapset valitsivat kankaat, mutta muu työ jäi pääasiassa aikuisten hommiksi. Pienet ystävykset olivat onnellisia, kun saivat hyvin samanoloiset liskot.

Toivon säihkettä, kimallusta ja ihania pieniä onnenhetkiä jokaisen ystävänpäivään!

16. luukku: Kierrätyskoristeita

Liimasin puisiin yrttikyltteihin jouluasetelmia. Tässä mennään kierrätyshengellä, sillä valitsin joulukuusen koristeista sellaisia yksilöitä, joita en nyt niin välttämättä kaipaa sitä kuusta koristamaan. Kaikenlaista pientä ja söpöä on kertynyt vuosien varrella ja kun on tullut ostettua kaikenlaista uutta, niin jostakin voi myös luopua. Tai oikeastaan kun yksittäisiä koristeita tuunaa uudeksi kokonaisuudeksi, niistä ei tarvitse edes luopua.

Tein kaksi hyvin runsasta asetelmaa. Tekovaiheessa en ollut vielä aivan vakuuttunut, että tulisiko niistä hyviä vai huteja, mutta nopeasti ihastuin  koristeita pursuavaviin kyltteihin. Toinen niistä koristaa meidän ulko-oveamme. Toinen päätyi lahjapakettiin. Näitä oli todella hauska tehdä!

14. luukku: Vaihtoehto joulukukalle

Tässä on taas työväenopiston mineilykurssin tuotoksia. Tein kolmeen saviseen jogurttipurkkiin pienet jouluiset asetelmat. Takana olevat isommat koristeet ovat skräppäysmaailmasta. Purkkien täytteenä on lumppua, jonka päällä on jäkälää. Lisäksi on pieniä huopapalloja, kuivattuja kranssimateriaaleja ja vanhoja joulukoristeita.

Nämä aion viedä kyläpaikkoihin joulukukan sijaan. Asetelma on pieni yksityiskohta, joka on helppo sijoittaa vaikka ikkunalaudalle. Omassa kodissani on vain yksi ikkunalauta. Tunnen selkeää tarvetta niiden määrän lisäämiseen!

Nyt minä luovutan

Kukkakangas on vanha pussilakana, jonka olen ostanut kirpparilta Tanskasta. Raahasin sen vielä mukaani tänne Australiaan, kun ajattelin tehdä siitä pussilakanamekon. En ollut kiinnittänyt huomiota siihen, että kangas oli kulunut osittain todella ohueksi. Jos siitä tulisi mekko, heikko joustamaton kangas varmasti repäisi kappaleiksi käytössä.

Seuraavaksi tuli vastaan hieno idea Pinterestistä. Tee lakanansuikaleista letittämällä nyöriä ja ompele homma yhteen siksakilla. Yksinkertaista ja hienoa, siitä vaan ompelemaan pyöreää mattoa. No ei onnistunut ei, ompelukoneen lanka katkesi noin 3 kertaa minuutissa enkä keksinyt mihin suuntaan säätöjä olisi pitänyt korjata. Yritin erilaisia variaatioita, mutta mikään ei toiminut. Yksikään aiheesta blogannut henkilö ei kirjoittanut mitään vastaavanlaisista ongelmista, kaikki oli vain upeaa, nopeaa ja helppoa.

Ei se mitään, voin ommella homman kasaan käsin ja tehdä tästä kivan pääsiäiskorin. Sellaisen olen myös joskus nähnyt Pinterestissä tai jossain muualla vastaavassa paikassa. Ompelin muutaman kierroksen ja heitin projektin olohuoneen lattialle venymään sekä lopulta roskiin. Siitä ei tulisi erityisen kivaa koria, ainakaan vaivaansa nähden. Sitä paitsi vaikutti siltä, että korista tulisi epämuodostunut. 

Todella harvoin menee mikään lopullisesti roskakoriin, mutta näin tällä kertaa. Kankaaseen marinoitunut huono karma ei selkeästikään salliai yhdenkään kierrätysprojektin onnistuvan, joten hyvää loppuelämää australialaisella kaatopaikalla. Täällä(kään) ei ole tekstiilinkierrätysasiat kunnossa.

Matto, joka syö aikaa ja lumppua

Tein lumpusta maton. Minusta on hauskaa tehdä erilaisia mattoja ja erityisesti vielä kierrätysmateriaaleista. Matto on tehty liukuestepohjaan, jonka löysin Daisosta. Käytin pitkät ajat sopivien suirojen leikkaamiseen ja ryijysolmujen tekoon. Etsin pitkään oikeita hakusanoja matolle, ja lopulta ryijysolmu matto johdatti minut esimerkiksi tänne Kierrätyskeskuksen ohjeisiin. Itse en käyttänyt apuna virkkuukoukkua, vaan tein solmut ihan vaan sormilla.

Upotin mattoon pari vanhaa lakanaa, muutamat kankaanjämät sekä rikkinäisiä ja kuluneita vaatteita. Erityisesti liila lakana on palvellut minua todella pitkään. Ostin sen joskus viime vuosituhannen loppupuolella, kun muutin ensimmäiseen omaan kotiini. Olen värjännyt lakanan vuonna 2011, mikä siis toi usean käyttövuoden lisää. Nyt se pääsee vielä varpaideni alle.

Mummolahan tästä taas tulee mieleen. Tämän maton lopullinen sijoituspaikka on todennäköisesti meidän kesämökki, jollen ole tehnyt jo liian monta pikkumattoa sinne. Matosta ei löydy värien harmoniaa vaan ihan pelkkää sekamelskaa. Tähän työhön kului monta iltaa (ja monta viikkoa), mutta prosessissa oli jotakin terapeuttista sekä addiktoivaa. 

11. luukku: Lankarullakoriste

Nämä koristeet on tehty lankarullista ja vanhasta kirjasta. Ostin kirpparilta dollarilla Beatrix Potterin kootut sadut, mutta kotona huomasin, että kirjassa on tahroja ja se haisee ummehtuneelle. Kirjaa ei ollut enää mukava lukea joten päätin käyttää sen kauniita kuvia askarteluun.

Kiinnitin sopivan pienet Potterin hahmot lankarulliin ja koristelin vielä helmitarroilla. Puuhelmi pitää nauhan paikoillaan. Nämä eivät nyt välttämättä ole parhaimmillaan meidän tämä vuotisessa joulupuussa eli palmussa, mutta tulevina vuosina nämä pääsevät perinteiseen kuuseen. Nyt ne roikkuvat Ikeasta ostetussa jalustassa.

Pinterestistä löytyy monelaisia ideoita lankarullakoristeisiin, hakusanan voi käyttää spool ornaments.

Shortseiksi pätkittyjä housuja

Koulupuvun käyttö vähentää arkivaatteiden tarvetta huomattavan paljon. Lapsilla oli lomaa pari viikkoa ja silloin huomasin, että pojallani on aika niukasti (ehjiä) housuja. Talven jälkeen poikani vaatevarastosta löytyi viidet pitkät housut, joista polvet olivat kuluneet puhki. Tässä on selkeä ero verrattuna Suomeen, jossa goretexillä kuorutetut ulkovaatteet kokevat yleensä pahimmat iskut. 

Olin todella iloinen, kun sain annettua näille housuille lisää elinaikaa shortseina. Housujen kaava on kirjasta: Siksakkia - Ompele lapselle käytetystä uutta. Tämä on taas näitä pieniä suuria asioita. Minusta on mahtavaa saada materiaaleja kiertoon. Spiderman-shortsit ompelin alusta asti. Poikani rakastaa vaatteita, joissa on supersankareiden kuvia. Pari upouutta kangaspalaa sekä paljon kierrätysmateriaaleja on vielä odottamassa inspiraatiota (ja sopivaa hetkeä). 

Brisbane City Botanic Gardens

Uudet spidermanpöksyt ja kolmet shortseiksi pätkityt housut.

Suloinen sydänmatto

Koti-ikävää ja tuskastumista arkisten haasteiden kanssa. Sitä on ollut paljon liikkeellä viime viikkoina. Olen ollut flunsan kourissa ja kaipasin hieman rakkautta, joten virkkasin itselleni sydänmaton. Materiaalina oli pari vanhaa verhoa ja lakanaa. Mallin mukailin Suuri käsityö -lehden vuoden 2010 joululahjaliitteen patalapun ohjeesta. 

Matto päätynee kylppärin lattialle, mutta tällä hetkellä se on olkkarissa, sillä tulen paremmalle tuulelle, kun katselen sitä. Siitä tulee mieleeni lapsuuteni mummola. Turun mummin ja ukin vessassa oli hassut matot. En enää tarkalleen muista millaiset. Vessanpöntön kannen ympärillä oli samaa sarjaa oleva päällinen.

En ole aivan varma, onko tämä pelkkää flunssaa vai alkaako minua vaivata allergiaoireet. Sydneyn siitepölytiedotteen mukaan tällä hetkellä ilmassa on suuria määriä allergeenejä. Ja kun on kyseessä Aussiallergeenit, voin vaan kuvitella, että tässä saa jatkossa niiskuttaa. Pian saa alkaa myös läträtä aurinkorasvan kanssa joka aamu. On jännittävää nähdä, miten kelit etenevät tästä eteenpäin.

Viimeiset päivät ovat olleet ihanan keväisiä, Suomen mittakaavalla kesäisiä. Tänään tuli farkuissa jo hieman kuuma. Pitää kaivaa kesäisemmät vaatteet taas esille, vaikka elokuu on vielä talvikuukausi, joten ehtiihän sitä vielä palellakin (sisätiloissa). Ensimmäiset itse istuttamamme parvekekukat ovat alkaneet kukkia. Lapset ovat innoissaan pienistä salaatinlehdistä. Mikään ei maistu yhtä hyvältä kuin itse kasvatettu salaatti ja he haluavat kasvattaa lisää syötäviä juttuja. Edelleen pelkään vierailijoita meidän parvekkeellamme, niin en tiedä paljonko herkkuja sinne uskaltaa laittaa kasvamaan.

Virkattu räsymatto

Tämän maton idea tuli vastaan Pinterestistä. Ihastuin heti ideaan, jossa puuvillalankaa oli virkattu matonkuteen ympärille. Kuten tavallisesti jonkin verran aikaa meni ennen kuin idea pääsi toteutuksen tasolle asti. Olin päättänyt jo Suomessa, että teen tällaisen maton täällä Australiassa ollessa. Materiaalit saapuivat muuttokuorman mukana huhtikuussa.

Matonkuteet tein tiensä päähän tulleista vaatteista, joissa oli tahroja tai reikiä eikä niitä voinut enää antaa eteenpäin käytettäväksi. Minulla oli myös sekalainen säkki puuvillalankoja, joita olen saanut sukulaisilta tai ostanut kirppareilta. Aivan mahtavaa saada turhakkeista aikaiseksi jotakin söpöä ja käyttökelpoista.

Matto on halkaisijaltaan metrin verran, mutta mahdollisesti jatkan projektia vielä myöhemmin. Sormet syyhyävät niin monen muun käsityön pariin, etten malttanut tällä erää tehdä matosta isompaa. 

I got the idea for this rug from Pinterest. I made fabric yarn out of old clothes and used several balls of cotton yarn from my yarn stash to crochet the rug. I am happy with the outcome and I may continue working on it later on to make it bigger.

M

Hauskaa pahvilaatikoiden kanssa

Parasta uusien turvaistuinten ostamisessa oli isot pahvilaatikot, jotka saimme leikkeihin. Turvaistuimetkin ovat kyllä hienot, niissä on jopa mukitelineet. Viime viikolla korvapeikko saavutti meidät täällä Australiassakin ja poikani sai antibioottikuurin. Monta päivää meni puolikuntoisena ja olimme kotosalla melko paljon. 

Yleensä en kaipaa ilmastointia asuntoomme, mutta keskipäivällä koti on kyllä ahdistavan kuuma ja hikinen. Varsinkin jos on ollut sateinen ilma ja ilmankosteus on korkealla. Pieni kuumepotilaskin hikoili lakanansa litimäriksi parissa tunnissa. Suomessa on harvoin tällaista ongelmaa,

Askartelimme yhdessä lasten kanssa pahvilaatikoista nukkekodit. Poikani taloon muuttivat turtlesit ja hän kehitti ninjoille vielä kiipeilytelineitä talon seinälle. Tyttäreni talossa asui pieni nukke ja smurffi. Taloa koristeltiin syntymäpäivälahjaksi saaduilla tarroilla. Minä näin taloissa suurta potentiaalia. Vahvat pahvitalot voisi tapetoida ja päällystää. Sitten voisimme askarrella huonekaluja ja saada aikaiseksi mahtavat asumukset.

Lapseni olivat kuitenkin eri mieltä. Vähän ajan päästä poikani talo muuttuikin laivaksi, sen jälkeen junaksi ja sitten taas seuraavaksi asiaksi. Minua kyllä harmitti itseni ja hienoja laatikoiden puolesta. Minä olisin halunnut tehdä lasteni kanssa hienot kierrätysnukkekodit, mutta kyse oli kuitenkin pahvilaatikoista, niin en ryhtynyt määräämään niiden kohtalosta. Oikeastaan tiesin jo etukäteen, että laatikot laitetaan päreiksi ennemmin tai myöhemmin. Pääasia oli, että saimme ajan kulumaan sairastuvalla.

Palaan tähän teemaan joka kerta, kun askartelen lasteni kanssa. Lapset tekevät mitä haluavat, luovuus pääsee valloilleen ja useimmiten lopputuloksena on paperisilppua sekä jonkinlainen paljon teippiä ja/tai liimaa vaatinut taideteos. Sellainen, joka siirretään roskikseen sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan. On vaikeaa antaa lasten mielikuvituksen lentää, jos itsellä on mielessä hieno Pinterestistä bongattu askarteluidea, jonka haluaisi toteuttaa oman jälkikasvunsa kanssa. Sitten muistutan itselleni, että mennään nyt lasten eikä Pinterestin ehdoilla. Pääsen toteuttamaan omia askarteluintohimojani joskus myöhemmin, vaikka hieno siitä nukkekodista olisi tullut.

Turtlesien kiipeilytelineet.

Päällystetyt nenäliinalaatikot

Päällystin nenäliinapakkauksia skräppäyspapereilla ja vanhoilla seinäkalenterin sivuilla. Lisäksi käytin koristeena Ikean Främställa teippejä. Alunperin olin ajatellut tehdä jouluisia bokseja, joita olisi voinut viedä tuliaisiksi pyhien aikaan, mutta ihan kivoja nämä ovat myös ystävänpäivä- ja pääsiäisteemallakin.

I decorated some Kleenex boxes. I used scraptbooking paper and wall calendar pages from previous years. Old calendar pages are really handy. There are many ways you can re-use them!

22. luukku: Angry birds joulua!

Vihaisia lintuja näkyy nykyään kaikkialla, melkein yliannostukseksi asti. Lasteni pienet joulukuuset kaipasivat koristeita ja tein pääsiäismunan yllätyksistä kuusenkoristeita. AB-yllätysmunia oli makeismyymälässä todella halvalla pääsiäissesongin jälkeen ja pakkohan niitä oli ostaa, vaikka pääsiäiskukkokin muni runsaasti juuri näitä munia.

Nämä pehmeää muovia olevat kynien päihin tarkoitetut linnut sopivat tähän tarkoitukseen hyvin, sillä pienen ruuvikoukun sai helposti kierrettyä vihaisen tyypin päähän. Meillä on iso kasa erilaisia pikku hahmoja, jotka voin jo kuvitella roikkumassa pikkukuusissa, mutta kovaa muovia olevien hahmojen päähän ei niin helpolla porauduta. Ehkäpä pitää testata liimaa.

10. luukku: Huppupyyhe

Tarkoituksenani on ollut tehdä vanhoista kylpypyyhkeistä lapsilleni joko kylpytakit tai huppupyyhkeet. Pari pyyhettä on ollut sivussa tähän tarkoitukseen pyhitettynä jo jonkin aikaa. Vauvakoon huppupyyhkeet ovat jäämässä pieniksi ja halusin hyödyntää olemassaolevia varastoja. On aina palkitsevaa, kun saa tuunattua vanhasta tavarasta jotakin uutta ja hyödyllistä. 

The Cottage Maman ohje oli hyvin yksinkertainen ja helposti toteutettavissa, joten se pääsi kokeiluun. Käsipyyhkeestä ommellaan huppu ja se yhdistetään kylpypyyhkeeseen. Da-daa! Huppupyyhe on valmis!

Ohje löytyy täältä / See the tutorial:
thecottagemama.com/embellished-hooded-towel-tutorial/

I made hooded towels for my kids from old towels that I haven't used that much. It's always nice when something old turns into something that is nice and useful!

 

Tyttäreni on puettu pöytäliinaan

Löysin pyöreän pöytäliinan kirpparilta Köpiksestä noin vuosi sitten. Kuosi oli mielestäni ihastuttava ja näin heti, että siitä tulee mekko tyttärelleni. Sitten viimeisenä lomapäivänäni ryhdyin hommiin. Leikkasin kankaan keskelle pyöreähkön reiän ja ompelin vyötäröön resorin. Minä olen ihastunut tähän vaatekappaleeseen, toivottavasti tästä tulee myös tyttäreni suosikki!

Olin tänään ensimmäisen kerran töissä neljän vuoden äitiys- perhe - ja hoitovapaa jakson jälkeen. Tunnelmat olivat sekalaiset, mutta ennen kaikkea positiiviset! On kivaa palata aikuisten maailmaan, vaikka syksy pimeys ja täältä ikuisuuteen jatkuvat arkiset rutiinit huolettavat. Syksyn pimeyttä pehmentävät Salainen neuleystävä ja Salainen jouluystävä, joihin molempiin aion osallitua!

 

 

Siivouspäivä

Oikeastaan minun olisi pitänyt olla myyvänä osapuolena Siivouspäivässä, mutta aikatauluni oli liian tiukka. Olin tullut edellisenä iltana reissusta enkä ehtinyt kaivamaan esille myytäviä. Sen sijaan oli erittäin mukavaa olla ostajan roolissa meidän lähipuistossa. Kaikki käteinen, mikä minulla sattui olemaan mukana, myös meni.

Kuvan nappasin lauantaina, mutta se ei ole kovin hyvä. Kalleimmista tuotteista maksoin viisi euroa kappaleelta: Brion nukenvaunut, Me & I örkkimörkkituninka sekä hyväkuntoiset Peppi kengät. Neljällä eurolla ostin pojalleni Hai-saappaat. Kolmella eurolla hankin lasten Monopolin ja käyttämättömän Aku Ankka kassin. Euron ostoksia olivat pari palapeliä ja mustat lasten Converset. Todella hyviä löytöjä! Enemmänkin olisi löytynyt eli ensi kerralla pitää muistaa käydä automaatilla nostamassa rahaa ennen kirpparikierrosta.

 P.S. Seuraava Siivouspäivä on lauantaina 31.8!

Barbapapat kiertoon

Kaksi Barbapapa-bodya löytyi kesäpipojen säilytyslaatikosta, sillä joskus talven keskellä päätin, että bodyt saavat uuden elämän pipoina. Toinen Barba-body oli alkujaankin oudon mallinen. Malli oli kapea ja sitä tuli käytettyä melko vähän. Aakkosbody oli suositumpi. Siitä löytyykin muutama pieni tahra, mutta ne hukkuvat mukavasti väriloiston keskellä.

Pipoista löytyy myös vuori. Vuorikankaaksi muuntui paksua ribbipuuvillaa oleva paita, joka on jostain syystä jäänyt käyttämättä. Vuorin ompeleminen teki hommasta astettaa haastavampaa. Ensimmäisen pipo vaati useamman sorvauksen ennen kuin siitä tuli ihan okei. Perfektionistille toisen pipon yläreuna olisi varmasti vieläkin liian kuhmurainen, mutta minä vaan mietin, että eihän se käytössä näy, kun yläosa jää vähän lerpattamaan.

Tällainen kuva tällä kertaa..

Meridan hippivaatteet

Tässä on ensimmäiset aikaansaannokset edellisessä postauksessa kertomistani perintötilkuista. Merida sai vähän hippivaatetta kesäksi. Näillä voi mennä rannalle tai festareille... tai mummin mökille. Minunkin piti hankkia FB:n Disney nukkien ryhmässä monesti esitellä olleet sandaalit nukelleni tyttäreni nukelle.

Tein myös kokeilun akryylipaidan suhteen. Minun huostaani on joutunut muutama miesten akryylineule, joiden kierrättäminen tuntuu vaikealta. Mitä ihmettä vanhoilla akryylivaatteilla tekee tai noin ylipäänsä viihtyykö kukaan akryylineuleissa? Saksin tiheää neulosta olevan kankaan ja se ei näyttänyt purkautumisen merkkejä kovin helposti. Näin sinisestä paidasta tuli mekko, housut ja pipo. Suurin osa saksitusta paidasta jäi jemmaan odottamaan seuraavaa inspiraatiota.

It's a whale!

Näin sanoin Mark Owen jossakin Take Thatin fanivideossa 1990-luvulla. Olikohan Markilla valaskala tatuointi? No itse asiassa piti tämäkin googlata ja Mr. Owenilta löytyy delfiinitatuointi. Miten sellainen fakta onkaan päässyt unohtumaan?  Tähän aiheeseen liittyy muutenkin kaikenlaisia hienoja (piilo?)merkityksiä ja sisäpiirin vitsejä viime vuosituhannelta asti, että valaskala oli mielestäni juuri sopiva ystävänpäiväyllätys tänä vuonna. Paitsi että en saanut aikaiseksi postittaa sitä, joten valas pääsi kotiinsa vasta pääsiäisenä.

Tämän valaan esikuvina toimivat FERM Livingin Whale cushion sekä myös Valaan villapaita -blogin Tee-se-itse-valas. Näin ensimmäisellä yrittämällä lopputulos on mielestäni ihan söpö, mutta mielessäni on lista yksityiskohdista, joihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ainakin valaskalan pyrstöstä tuli liian pieni. Valas voisi olla isompikin, mutta niin kauan kun minun varastoissani pyörii farkunlahkeita, en lähde denimkangasta ostamaan. Lahkeen koko määrittää valaan korkeuden.