Ystävänpäivän kunniaksi

Tänä vuonna meidän perheen ystävänpäiväkortit ovat minun tyttäreni käsialaa. Hän piirsi ison kasan ystävänpäiväenkeleitä ja minä lisäsin niihin glitteriä. Hilehippuset ovat meillä lapsilta kielletty sotkuisuuden vuoksi, joten glitterpurkit otetaan esiin todella harvoin ja vain lasten nukkuessa. Uskon, että sukulaiset ja ystävät kyllä ilostuvat näistä.

Tammikuun lopussa minua alkoi ärsyttää ulko-ovessamme roikkuva joulukranssi ja ajattelin jo siirtyä pääsiäisen aikaan, mutta löysinkin vanhan sydänkranssin raadon. Siinä oli kiinni vihreitä huopapalleroita. Muut koristeet olivat menneet johonkin muuhun käyttöön. Lisäsin kylkeen kuumaliimalla ruusumansettien kukkia ja joitakin luonnonkoristeita. Mansetit ovat kulkeneet mukanani 1990-luvulta asti ja ne ovat lojuneet jemmalaatikossa viimeiset vuodet.

Lakanaliskot on tehty Pikku Auroran työpajassa. Materiaalina toimi vanhat lakanakankaat, joista sai taitella ja letittää oman lemmikin. Lapset valitsivat kankaat, mutta muu työ jäi pääasiassa aikuisten hommiksi. Pienet ystävykset olivat onnellisia, kun saivat hyvin samanoloiset liskot.

Toivon säihkettä, kimallusta ja ihania pieniä onnenhetkiä jokaisen ystävänpäivään!