tiistai 28. joulukuuta 2010

Muumimamman keittokirja

Minä rakastan kirjoja. Niitä on paljon: kirjahyllyissä, vaatehuoneessa ja komerossa. Jotkut on ostettu kauan sitten ja jääneet lukematta, toiset ovat hyvin rakkaita. Viime vuosina, kun perheenjäsenten lukumäärä on alkanut kasvaa, mutta asunnon tilavuus ei, olen alkanut hyvin maltillisesti luopua laiminlyödyistä kirjoistani. 

Olen vapauttanut kirjoja bookcrossingin kautta maailmalle ja myynyt niitä kirppareilla. Sellaisia, joita en usko ikinä saavani luetuksi tai sellaisia, joiden kohdalla yksi lukukerta on riittävä. Bookcrossing on hauskaa, varsinkin silloin harvoin, kun saa ilmoituksen vapauttamansa kirjan sen hetkisestä olinpaikasta.

Myös lukuisat keitto- ja käsityökirjani joutuvat todistamaan käyttökelpoisuutensa, kunhan vain ehdin käymään niitä läpi. Tarkoituksenani on kokeilla jokin ohje jokaisesta harrastuskirjasta, joka minulla on. Luulen, että en luovu kovinkaan monesta tällaisesta kirjasta, mutta olisi kiva saada kirjat paremmin käyttöön. Muutenkin kuin lueskella niitä iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Aloitan kahdesta joululahjaksi saamastani kirjasta: Turku lautasella sekä Muumimamman keittokirja. Molemmat kirjat ovat todella ihania. Muumimammasta olen haaveillut jo pidemmän aikaa ja Turusta lautasella siitä asti kun ensimmäisen kerran näin sen tänä syksynä. Kyllä joulupukki tietää!


Muumimamman keittokirja
Sami Malila 2010 (8. tarkistettu painos), WSOY

Muumimamman keittokirja on kaunista katseltavaa. Olin kuitenkin hieman yllättynyt siitä, että Muumimamman reseptit ovat peruskamaa eikä ruoanlaitolla paljon pröystäillä. Toisaalta Muumimamma varmasti valmistaakin pesueelleen hyvää kotiruokaa hyväksi todettujen ohjeiden perusteella.

Äiti oli tyyni ja onnellinen. Hän unelmoi porkkanoista, retiiseista ja perunoista, miten ne pyöristyivät ja kasvoivat lämmössä. - - Kaikki tämä olisi tosin vasta ensi kesän onnea, mutta se ei merkinnyt mitään. Äidillä oli jotain mistä uneksia. Ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu.

Kirja olisi hyvä lahjakirja vasta-alkajalle. Ohje löytyy jopa kahvin keittämiselle. Tarjolla on erilaisia piirakoita, puuroja, lämpimiä voileipiä ja tietenkin hilloja. Kirja on mukavasti jaoteltu erilaisten teemojen mukaan, kuten lounas tai puutarhajuhlat.

Itse kokeilin Nipsun parhaita lihapullia, mutta päädyin kuitenkin muokkaamaan ohjetta sen mukaan, miten teen aina lihapullat. En käytä taikinassa korppujauhoja vaan kaurahiutaleita. Lisäksi valmistin pullat uunissa enkä paistinpannulla.

Mustavalkoiset Tove Janssoni piirrokset sekä ruoka-aiheiset sitaatit Muumi-kirjoista ovat piristävää katseltavaa. Uskon, että itselläni kirjaa tulee enemmän selailtua ja ihasteltua kuin käytettyä varsinaisena keittokirjana.

P.S. Sitaattien lähdeluettelon sivunumerot eivät pidä paikkaansa, joten en pysty kertomaan, missä Muumi-kirjassa äiti haaveilee omenapuusta ja kesästä.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Joulusukka

Tässä taas yksi ikuisuusprojekteistani - ristipistojoulusukka. Sukka on päivätty vuoteen 2003 ja ristipistot ovat olleet valmiit jo monta vuotta. Vasta viime jouluna sain vihdoin ommeltua siihen huovasta toisen puolen niin, että sukka on kasassa.

Haluan, että meidän perheen pukki tai joulu on sen verran amerikkalainen, että joulusukasta löytyy yllätyksiä. Tosin en vielä tiedä, tuleeko sinne yllätyksiä aattoaamuna  vai joulupäivän aamuna. Ehkä siinä vaiheessa, kun meilläkin oikein osataan odottaa pukkia, joulusukkaan voisi ilmestyä aattoaamuksi jotakin puuhaa. 

Sukan mallit ovat pääasiassa erilaisista brittiläisistä ristipistolehdistä. Aloitin tekemällä sukan yläreunaan ison joulupukin ja sitten täytin pinta-alaa yksi hahmo kerrallaan pikkuhiljaa. Ison pukin malli on Donna Koolerin kirjasta Seasons in Cross-Stitch vuodelta 1998.


Jos joskus ehtisin keskittyä sukan viimeistelyyn, lisäisin siihen vielä helmiä koristeeksi, mutta se ei taida olla seuraavien joulujen hommaa. Helmillä koristelu on hidasta ja helmet pitäisi muistaa jemmata pienten käsien ulottumattomiin. Lisäksi niitä tippuu väkisinkin maahan ja ne voisivat olla mukavaa naposteltavaa. Rikkaimuri viereen!

Näin suurta ristipistotyötä en usko saavani aikaan lähivuosina, kun tämäkin työ oli kesken noin 10 vuotta ja vieläkin sitä voisi parannella. Haluaisin kuitenkin tehdä jokaiselle perheeni jäsenelle oman joulusukan. Sitten pitäisi valita jokin muu kuin ristipistotyö ja saahan sitä valmiinakin ostettua hienoja sukkia.

torstai 23. joulukuuta 2010

Suklaataatelit - muistoja Dubaista!

Taatelimakeiset tulivat tutuksi kesällä Arabiemiraateissa. Kauniisti koristeltuja ja täytettyjä taateleita oli saatavilla sekä marketin makeishyllyssä että käsintehtyjä versioita herkkuosastolla. 

Pähkinöillä täytetyt taatelit odottamassa suklaakylpyä.

Dubai mielessäni tein saman tyylisiä helppoja taatelimakeisia. Laitoin taateleiden sisälle pähkinän ja dippasin sulaan suklaaseen. Kaapista löytyi joulusuklaata, mikä ei ollut parasta dippailuun, sillä mukana oli paljon "röhniä". Ripottelin päälle vielä hieman jouluisia nonparelleja ja sitten vain annetaan suklaan kovettua.
 
Joulusuklainen maku sopii hyvin taateleihin. Nam nam.
 

Piparikuusi

Tässä taas yksi niistä jutuista, joita olen ajatellut toteuttaa jo muutaman vuoden ajan, mutten ole saanut tehtyä. Olen ostanut piparijoulukuuseen sopivan tähtimuottisarjan ja nyt vihdoin pääsin testaamaan käytännössä.

Halusin leipoa pipareita poikani kanssa ensimmäistä kertaa, mutta pipareiden syöminen ei juurikaan kiinnosta, joten siksi piparikuuset tuntuivat hyvältä vaihtoehdolta. 1,5-vuotiaani oli enemmän kiinnostunut taikinan syömisestä kuin mistään muusta. 

Oikaisin mutkia ja tein piparit valmiista taikinasta, jossa on todennäköisesti sitä haitallista kanelia, joten kovin suurta määrää taaperoni ei saanut maistella. Muuten olen siirtynyt kotona Ceylonin kanelin käyttöön.

Paistoin saman kokoiset tähdet yhdellä kertaa, mutta silti pienimmät tähdet ehtivät tummua liikaa. Puolen kilon taikinapaketista tuli kaksi pientä kuusta, joiden ylimmät oksat ovat tummemmat kuin alemmat. 

Muottisarjassa oli viisi eri kokoista tähteä, joten yhdessä kuusessa on aina noin kolme saman kokoista tähteä limittäin. Tämä teki koristelusta hieman hankalampaa, parhaiten sai koristeltua ne kohdat, joissa oli eri kokoiset piparit päällekkäin.

Liimasin kuusen kasaan pikeerin avulla. Pikeeri sisältää munanvalkuaista, tomusokeria ja sitruunamehua. Useimmiten tekemäni tavallisesta tomusokerikuorrutteesta tulee liian löysää ja sitten saan lisätä paljon tomusokeria ennen kuin lopputulos on miellyttävä. Pikeeri sisältää lupauksen kovasta ja kiiltävästä kuorrutteesta, jos sen tekee oikein.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Karkkikuuset (2010)

Kun joulun aikaan saa pienokaisensa nukkumaan, äiti kaivaa liimapyssyn esille! 

Tämän vuotiset karkkikuuset ovat saaneet tanskalaisia vaikutteita. Olen roudannut karkit sekä lippunauhat Köpiksestä. Olin vaikuttunut tanskalaisten lippuinnostuksesta ja näin sain vähän punavalkoista väriä kuusiin.

Ehkä ensi vuonna mennään Fazerin suklailla ja Suomen lipuilla.


tiistai 21. joulukuuta 2010

Joululeipä leipäkoneella

Nyt olen taas kotona ja omassa keittiössä, pitää ottaa hyöty irti mukavista kokkailuolosuhteista. Olen monta vuotta miettinyt, että olisi mukavaa tehdä joululeipää itse ja viedä vastapaistettua leipää ystäville ja sukulaisille jouluna. 

Haaveeksi tämä on jäänyt ainakin vielä toistaiseksi, mutta leipäkoneen avulla homma olisi helppo toteuttaa, kunhan vain saisi herkullisen leivän aikaiseksi. Löysin Myllyn Paras -sivuilta joululeivän ohjeen, jonka voi tehdä myös leipäkoneella.

Myllyn Paras joululeipä (ohje)

Leipä on tehty muuten ohjeen mukaan, paitsi kaapista ei sattunut löytymään fenkolia, joten taikina jäi ilman sitä. Ohje antaa valinnan varaa tiettyjen ainesosien kanssa, joista minä käytin  piimää ja porkkanaraastetta.

Leipä onnistui hyvin, rakenne oli juuri sopivaa. Leipä oli hyvän makuinen, mutta ei ollenkaan makea. Seuraavalla kerralla kokeilen soveltaa ohjetta omenamehun ja omenaraasteen kanssa.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Joulukortteja 2010

Ehkä tähän mennessä joulukortit ovat jo saapuneet perille ystäville ja sukulaisille.

Tämän vuotiset joulukortit on tehty  Köpiksestä löytämistäni kivoista jouluaiheisista askartelutarvikkeista eikä minulla ollut etukäteen vahvaa visioita siitä, minkä näköisisiä korteista tulisi. Tai itse asiassa ajattelin, että skräppäisin kortteja. En vaan saanut yhtään tarpeeksi hyvää otosta 1,5-vuotiaasta pojastani joulukortteja varten. 

Kävimme Tivolissa tapaamassa joulupukkia ja sieltä tuli kuva, jossa lapseni itkee pukin vieressä. Sitten olen yrittänyt ottaa kuvia pojasta tonttupuku päällä kotona. Olen saanut kuvia, joissa lapseni repii tonttulakkia pois päästään ja avaa tonttupuvun neppareita.

Seuraavaksi ajattelin, että teen kortit ja voin sitten sujauttaa kirjekuoreen mukaan tuoreen otoksen lapsestani. Tämäkin ajatus jäi toteuttamatta, koska en saanut aikaiseksi teettää kuvia ulkomailla ollessani.

Korteissa on pääroolissa lähikaupasta löytyneet tarrat ja marketista löytyneet skräppäyspaperit. Ostin myös erilaisia nauhoja, mutta ne jäivät nyt käyttämättä. Korttitarvikkeita jäi yli niin paljon, että saisin vielä muutaman vuoden kortit olemassa olevista materiaaleista.

Pipariukkoja ja karkkikeppejä

Enkelit taivaan

Pipariukot kuusen alla

Mulkosilmäinen pukki ja poro
 
Skräppäyspaperia, nauhaa ja glittertarroja

Joulukuusi rusetilla

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Jäälyhdyt

Kotona taas! Nyt on sitten muutama päivä aika luoda joulutunnelma kotiin. Siinäpäs sitä on hommaa.  Jos näin aluksi saisi matkalaukut purettua.

Ja lunta tulvillaan on raikas talvi sää. On ilmeisesti tulossa valkoinen joulu tänäkin vuonna. Pihan on vallannut jo niin suuret lumikinokset, että jos ryhdyn jäälyhtyjen tekoon pitää oikein miettiä, minne ne saa sijoitettua.


Viime talvena tein jäälyhtyjä monen vuoden tauon jälkeen. Moneen vuoteen ei ollut omaa pihaa tai sitten ei ollut tarpeeksi kylmä. Tosin lunta satoi niin paljon, että lyhdyt hautautuivat  nopeasti. Aluksi kaivoin ne lumisateen jälkeen esille, mutta muutaman kerran jälkeen lyhdyt hautautuivat valtavan kinoksen alle.

Tästä syystä huhtikuun puolessa välissä takapihalta löytyi vielä hyvässä kunnossa oleva jäälyhty. Takapihalle oli kasautunut paksu lumihanki. Lisäksi raivasin pihalle vaunujen mentävän kolon, joten tuon hangen alla jäälyhdyn oli hyvä viettää talvea.

Kevätauringossa lumi lähti sulamaan ja levittelin kinosta pitkin takapihaa sitä mukaa kun lumi oli jostain kohti sulanut. Hieman kaukaiselta tuntuu tuo huhtikuinen auringonpaiste juuri tällä hetkellä, mutta eikös kohta olla taas menossa kohti valoisampia aikoja!

keskiviikko 15. joulukuuta 2010

Joulupaketteja

Sen lisäksi, että täällä Kööpenhaminassa on kivoja askartelusettejä tarjolla joka paikassa, on minun myös vaikea vastustaa tanskalaishenkisiä joulupapereita. Olen ostanut vaatimattomat seitsemän rullaa lahjapaperia, vaikka tiedän, että en voi ostaa täältä niin isoja lahjoja, että kaikki paperi kuluisia.



Täällä on paljon Tanskan lippu -tuotteita, lahjapaperia ja -narua, kynttilöitä synttärikakun päälle ja niin edelleen. En ainakaan muista nähneeni Suomen lippu lahjapaperia kaupoissa. Itsenäisyyspäivän kynttilät ovat lähinnä ainoat, jotka tulevat mieleen. Tanskan lippu lahjapaperilla ja punaisella lahjanauhalla, jossa lukee "god jul" kultaisin kirjaimin saa minusta mukavia joulupaketteja aikaiseksi. Varsinkin kun palaamme täältä juuri ennen joulua, joten tuliaiset ja joululahjat annetaan samalla kertaa.


Ulkomailla olossa on se hauskaa, että tavallisista ruokakaupoista voi tehdä kivoja köytöjä tuliaisiksi tai pukinkonttiin. Tavalliset ruokatarvikkeet toisen maan pakkauksissa näyttävät houkuttelevilta.

Sellofaanissa olevat joulutee- ja marmeladi tulevat tuliaisiksi sukulaisille, joilla on jo kaikkea. Ruokalahjan saa mukavasti kulutettua pois.

Minun suvussani on esiintyy myös purkkihulluutta eli erilaiset peltiset pipari- tai makeisrasiat tai mitkä tahansa kauniit purkit ovat vastustamattoman ihania. 


Ala-asteen luokanopettajani poltti aina adventtikynttilöitä luokan edessä joulun aikaan ja siitä asti olen pitänyt tuosta tavasta.

Minusta adventtikynttilät ovat hyvä keksintö, mutta ne eivät ole Suomessa yhtä suosittuja kuin täällä. Ostin viime vuonna metalliset numerot ykkösestä neloseen, joiden avulla saan helposti tehtyä adventtikynttiläsarjan. Viimeksi Suomessa ostamani adventtikynttilä paloi niin huonosti, että pettyneenä ajattelin, että jatkossa voisi ostaa laadukkaita kynttilöitä ja numeroida ne itse.

Niin ja pakko taas mainita, että Medusa Copenhagenilla on todella kivoja adventtikynttilän numerointisettejä, joita olen käynyt useasti ihastelemassa. Olen melkein jo antanut itselleni luvan ostaa jonkin tuotteen, mutta en ole vielä osannut päättää, mitä haluaisin eniten.

Poltan täällä adventtikynttilöitä väärässä järjestyksessä. Emme ole täällä jouluun asti, joten kynttilöiden käänteinen järjestys kuvaa sitä, kuinka monta viikkoa on jäljellä. Tosin minulla meni hieman aikaa ennen kuin muistin ostaa tulitikkuja, niin kynttilöiden polttaminen ei alkanut 4 viikkoa etukäteen.  Tällä hetkellä on kakkoskynttilä lopuillaan. Ehkä viimeisenä iltana saan poltettua ykkösen. Kotiinlähtö on jo lähellä!


sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Don't quit your day job...

Olen haaveillut hienosta jouluseimestä useamman vuoden ajan. Minulla on mini nativity scene, jonka olen ostanut noin 15 vuotta sitten maailman suurimmasta joulukaupasta Bronner's Christmas Wonderlandistä, joka sijaitsee Frankenmuthissa, Michiganissa. Hahmot ovat 1,5cm korkeita ja mitään kovin näyttävää asetelmaa niistä ei saa aikaiseksi.

Olisi kiva tehdä jouluasetelma itse, mutta haluaisin sen myös olevan hieno. Näiden kahden asian välillä voi olla pieni ristiriita. Sieluni silmillä näen kauniit huovutetut hahmot jouluseimessäni, mutta en usko, että saisin aikaiseksi toivomaani lopputulosta, jollei sitten Novita-lehti julkaise jonain vuonna idiottivarmaa ohjetta huovutettujen jouluseimen hahmojen tekoon.

Tästä päästään hiljalleen aiheeseen. Eli noihin rumiin itse maalattuihin kuusenkoristeisiin. Askartelukaupassa oli kivoja puisia hahmoja jouluseimeen, jotka sitten jokainen voi maalata itse haluamallaan tavalla. En ole maalannut mitään aikoihin, en edes asuntoni seinää, joten jätin tuon setin ostamatta. Tuntui liian arvokkaalta sijoitukselta laittaa rahaa puuhahmoihin ja maaleihin, kun lopputuloksesta ei olisi mitään takeita.

Täällä pn myynnissä paljon erilaisia valkoisia kipsisiä jouluesineitä, joissa tulee värit mukana ja  on tarkoitus maalata itse. Päätin testata omia taiteilijan kykyjäni tälläisellä pari euroa maksaneella kuusenkoristesetillä. Totuushan siinä paljastui, koristeista tuli aivan hirveitä. Ne näyttävät jopa tuossa kuvassa paremmilta kuin luonnossa.

Hyvä lopputulos olisi vaatinut ohuemman pensselin kuin mitä pakkauksen mukana tuli ja ehkä paremmat taiteilijan lahjat. Maalaaminen oli ihan hauskaa hommaa, mutta jo tuossa vaiheessa hieman nauratti lopputulos, mutta eihän sitä aina voi onnistua.


Jatkan edelleen haaveilua hienosta seimestä. Noin 150 eurolla saisi Medusa-Copenhageninn ihastuttavan seimiasetelman, mutta tuolla hinnalla jää pyhä perhe ja hieno kameli kauppaan. Medusa-Copenhagenilla on muutenkin aivan ihania tuotteita.

Yhdessä Tivolin lahjatavaraliikkeessä näin hienot kolme viisasta tietäjää, jotka olivat pastillinsävyisiä ja kimaltelevia, mutta olisi vaikeaa jälkikäteen löytää muut hahmot, jotka sopisivat tietäjien kanssa samaan seimeen.

Ehkä siis pitäisi kirjoittaa Novitalle ja toivoa huovutusohjetta.

Linkkejä, 
jotka aukeavat tämän sivun päälle, jollet klikkaa aukeamaan uuteen välilehteen tai ikkunaan.



keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Sagnlandet Lejre - viikinkikylän joulutunnelmaa

Kävimme viikonloppuna Roskilden lähellä sijaitsevassa Sagnlandetissa, joka esittelee tanskalaista elämää menneinä aikoina kivikaudelta alkaen.

Sagnlandet on auki joulun alla kaksi viikonloppua, jolloin pääsee tutustumaan käsityöläisten joulupuuhiin. Talven keskellä ei saanut kovin selkeää kuvaa siitä, mitä kaikkea alue tarjoaa varsinaiseen sesonkiaikaan eli kesällä.
Pieniä tonttuja hyasinttien keskellä.

Jokaisessa talossa ja verstaassa oli menneiden aikojen asukkaita esittelemässä taitojaan.  Seurueestamme puolet osasi tanskaa, joten me suomalaiset vain kuuntelimme sujuvasti, kun meille esiteltiin asioita paikallisella kielellä.

Savisia joulukoristeita.
Viehättävin paikka minun mielestäni oli "Pottemageriet" eli keramiikkapaja, joka oli sisustettu kauniisti savesta tehdyillä joulukoristeilla. Lisäksi talo oli mukavan lämmin. 

Possut tuomassa joulutunnelmaa ja sydäntikkareita havujen oksilla.

Koko päivän pyrytti ja maisema oli taianomainen lumipeitteen alla. Käsityöläistaloissa ja lumisten peltojen keskellä tuli joulumielelle! Taisi siellä jossain vilahtaa pari tonttuakin.


lauantai 4. joulukuuta 2010

Pipoja

Pipojen neulominen ja virkkaaminen on minusta haastavaa. On vaikea saada aikaiseksi pipoa, joka istuisi loppujen lopuksi tosi hyvin omaan päähän. Usein tekemiäni päähineitä ei sitten tule käytettyä. 

Tosin sama vitsaus koskee kyllä myös tekemiäni villapaitoja. Ja itse asiassa tästä syystä minulla sattui olemaan monta kerää Novitan Samos-lankaa. Olin aloittanut neuletakin neulomisen noin viisi vuotta sitten ja pääsin toiseen etukappaleeseen asti, mutta en osannutkaan tehdä etureunaa sen ensimmäisen kappaleen peilikuvana. Tai en osannut tehdä sitä tarpeeksi kauniisti, joten käsityö jäi laatikkoon pyörimään. Vihdoin annoin tekeleelle purkutuomion ja aloin miettimään muuta käyttöä langoille.

Ensimmäisen Samos-pipon tein Novitan kesä 2010 -lehdestä löytyneellä ohjeella. Neulemalli on "Miehen kirjoneulepusero ja -pipo". Kaikki Novitan ohjeet löytyvät kätevästi netistä, tosin ohjeet ovat rajatusti käytössä niille, jotka eivät lehteä tilaa. Minulle Novita-lehti on tullut noin viisi vuotta ja usein haen ohjeita Novitan sivujen kautta ensin. Kun sopiva ohje löytyy, kaivan lehden esille.

Ohjeella neulottu pipo on tuo, jossa on liilat kuviot. Kaipasin loppukesän tai alkusyksyn pipoa, jotakin mitä käyttää ennen villapipojen aikaa. Ohje on ollut kesän lehdessä, mutta minulle kuvio tuo mieleen lumihiutaleet. Ohje oli helppo tehdä. Kuvion kulun oppi muistamaan ja sitä oli helppo viedä eteenpäin. Tein myssyn jo viime keväänä ja sitä on tullut käytettyä.

Toinen pipo on tehty täällä Köpiksessä tylsien iltojen iloksi. Novitan ohjeella, Kevään 2009 -lehdestä "Virkattu lumihiutale- tai pääkallopipo". Ohje on erittäin helppo tehdä, kunhan osaa alkuvaiheessa arvioida sopivan päänympäryksen. Tein aluksi liian ison ja joudun purkamaan työtä.

Muunsin ohjetta sen verran, että tein alareunaan reiät, joista sain pujoteltua nauhan läpi. Täällä on myynnissä ihania nauhoja ja ostin setin joulaiheisia nauhoja. Tästä tuli minun "God Jul -hyvän joulun toivotus" -pipo.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

ILLUM Bager

Kööpenhaminassa on ihania kahviloita ja leipomoita. Lastenrattaiden kanssa voi olla hankalaa mahtua suosituimpiin paikkoihin sisälle, mutta onneksi herkkuja voi ostaa myös mukaan!

Siskoni kävi täällä meitä tapaamassa ja hän näki ensimmäisenä päivänä herkullisia cupcakes, joista hän haaveili koko matkan ajan. (En edelleenkään suostu käyttämään sanaa kuppikakku.)

Kun olimme liikkeellä ilman rattaita ja olisimme voineet poiketa mihin tahansa kahvilaan, haasteen toi sää. Tuona iltapäivänä pyrytti sakeasti ja kaikki muutkin ihmiset olivat päättäneet, että nyt on hyvä aika kahvitella. Kaikki ihanat ja tunnelmalliset pastellinsävyisiä leivoksia  myyvät kahvilat olivat täynnä.

Viimeisenä päivänä kävimme sitten ostamassa herkkumuffineja Illumin leipomosta, muuten siskoa olisi jäänyt harmittamaan. Mukaan tarttui myös muita leivonnaisia.

Moni kakku päältä kaunis - mutta maku ei ollut niin ihmeellinen. Itse söin porkkanakanelimuffinin ja varsinainen leivonnainen oli hyvää, mutta kaunis päällinen oli kreemiä, josta en kovin paljoa pidä. Mielestäni tuorejuustotomusokeri- kuorrutus sopii paremmin tämän tyyppisiin herkkuihin. 

Perinteiset pullat eivät pettäneet meitä ja samoin paikan leivät ovat hyviä. Mielestäni lähikaupan vaaleissa leivissä on teollinen maku, vaikka ne olisivat kauniissa paketeissa ja näyttäisivät ihan hyviltä. En tiedä pakataanko leivät aina suojakaasuun vai mikä tekee tuon sivumaun. 

Hyvää vaaleaa leipää saa leipomoista, ruisleipää voi ostaa lähikaupasta.

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Joulukalentereita


Teen ystävälleni Helenalle joulukalenterin, joka sisältää tanskalaisia herkkuja tänä vuonna. Helena puolestaan taas tekee minulle kalenterin. Hyvä diili, saadaan nameja joka päivä joulukuussa.

Joulukalenterin muoto on aina haasteellinen. Helpoimmalla pääsee, kun vain paketoi makeiset. Löysin kuitenkin todella kivan kalenteripohjan (jälleen kerran Panduron Hobbysta), joka sisälsi 24 pientä pahvirasiaa sekä numerotarrat.

Luukkujen täyttäminen ei ollut ihan yksinkertaista. Rasioita oli kahta eri kokoa. Pienemmät rasiat olivat yllättävän pieniä ja suuremmat taas melko suuria. Suurimman osan yllätyksistä sain kuitenkin rasioihin, muutama luukku piti paketoida erikseen.


1,5-vuotias poikani saa valmiisiin pusseihin pakatun kalenterin. Minusta nuo piparkakkupussit olivat aivan vastustamattoman ihania. Melkein en raskinut käyttää niitä. Tämäkin on valmis setti, jossa on 24 pussia ja numerotarrat mukana. 

Kaikki yllätykset eivät mahdu pusseihin, joten paketoin osan. Niin ja olemme joulukalenterin loppuosan Suomessa, joten ne yllätykset kootaan siellä. Tässä on vain Tanskassa avattavia luukkuja. Yritin miettiä yllätykset myös sen mukaan, että kohta ne saa raahata pois täältä. Suurimman kokoiset yllätykset säästetään siis Suomeen.


En voinut vastustaa myöskään tätä 3D-joulukalenteria, joka osoittautui suklaakalenteriksi. Sen kokoaminen oli aika helppoa, vaikka tuntuikin aluksi siltä, että insinööri olisi tehnyt parempaa työtä. Kalenteri ei tule oikeuksiinsa näissä valokuvissa.




tiistai 23. marraskuuta 2010

Karkkijoulukuuset (2009)

Karkkijoulukuusia olen tehnyt tässä jo useamman vuoden ajan. En enää muista, mistä olen idean alunperin napannut. Karkkikuuset ovat saaneet hyvän vastaanoton, minne ikinä olen niitä vienyt.

Kuvan kuuset ovat muistaakseni viime vuoden mallistoa. Minun on tarkoitus väkertää kuusia myös tänä vuonna, mutta katsotaan nyt mihin aika riittää. Hieman olen urakkaa jo Suomessa aloitellut, jatketaan sitten jouluviikolla.

Runkona kuusessa on Tiimarista ostettu risukartio. Ainakaan viime joulun alla niitä ei ollut enää myynnissä, mutta kuusten raadot ovat palautuneet minulle melko hyvin, kun olen antanut ukaasin, että kuusia ei enää tule, jollen saa runkoja takaisin.

 Aluksi kiinnitin namut kuuseen siimalla ommellen ja tämä oli todella työlästä ja hidasta. Vihdoin viime syksynä ostin liimapyssyn ja homma sujui paljon nopeammin. Äitiys oli kimmoke tuohon liimapyssyn hankintaa, alle 6kk vauvan äitinä en olisi ehtinyt tehdä kuusia vanhalla tekniikalla.

Eikä siinä sitten sen kummempaa, karkkeja kiinnitetään runkoon, kunnes se näyttää hyvältä ja runsaalta. Sitten kuusi on valmis! Yksi puu vie melko paljon makeisia, noin 300-500 grammaa.

Niin ja toisten kuuset alkavat "varista" melko pian, toisilla ne taas kestävät pitkälle joulun jälkeen.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Paperimassakoristeita

Tein nämä koristeet pari vuotta sitten. Idea näihin paperimassasta valmistettuihin joulukoristeisiin on muistaakseni ihanasta kierrätyskirjasta "Vanhasta uutta" (Hellemaa-Hautamäki & Koivumäki, ainakin tällä hetkellä painos loppu). Paperin kierrättämämin on muutenkin minusta hauska idea. Sitä on saatavilla helposti ja paljon, varsinkin työpaikoilla.

Toinen syy, miksi näistä koristeista tuli juuri tälläisiä, olivat Meksikosta tuliaiseksi saadut "glitterjeesustarrat". Uskonnollisaiheiset kiiltävät tarrat olivat minusta tosi hienoja, mutta oli hieman vaikea keksiä, mitä niillä sitten tekisi. Ne kierivät laatikon pohjalla monta vuotta, kunnes sitten päätyivät näihin joulukoristeisiin.


Tein paperimassaa, ohjeen saa helposti vaikka googlaamalla. Tein piparkakkumuotteja apuna käyttäen massasta tähtiä, sydämiä ja kuusia. Viritin metallilangasta ripustuskoukun massan ollessa vielä pehmeää.

Kun massa oli kuivunut, aloin koristelemaan harmaita paperimöykkyjä glitterliimalla, paljeteilla ja jeesustarroilla. Se oli oikein hauskaa.


torstai 11. marraskuuta 2010

Risalamande

Ystäväni Susanna toimii tanskalaisuuden erityisasiantuntijana minulle. Kyselin häneltä tanskalaisen joulunvieton eritysherkuista: ilmeisesti asiaan kuuluu ainakin marsipaani. Mutta hän kertoi minulle risalamande-riisijälkiruoasta ja ostinkin tuon herkun valmisversiota kaupasta. Se oli ihan ok, muttei aivan täysin vakuuttanut minua.

Sitten huomasin Irma-kaupassa olevan myynnissä riisipuuroa pötkössä ja sen päällä luki, että sopii myös risalamanden tekoon. Hetken mietittyäni totesin, että tätä pitää kokeilla. Googlaamalla löytyi tietenkin reseptejä, mutta käytännössä minulla oli 750 grammaa riisipuuroa, johon sekoitin 2 dl vatkattua kermaa. Lisäksi laitoin sekaan hieman sokeria ja noin puoli desiä mantelirouhetta. 

Kirsikkasoosiakaan en ryhtynyt itse keittelemään vaan sekin löytyi kaupan hyllystä. Jonkin ohjeen mukaan kirsikkakastikkeen pitäisi olla kuumaa, mutta itse nautin kastikkeen ihan kylmänä. En tiedä, miltä jälkiruoka maistuisi, jos se olisi aito tanskalainen kodinhengetär tehnyt, mutta tämä puolivalmis versio oli hyvää. Parempaa kuin täysin teollinen versio. Annos oli melko tuhdin kokoinen, joten siitä riittää syömistä pienelle perheelleni.

Tätä jälkiruokaa voisin tehdä ensi jouluna Suomessakin. Olisi ihan hauskaa, jos voisi esitellä edes yhden "ruokatuliaisen" Tanskanmaalta sukulaisille. Kirsikkakastikkeen pakkaan kyllä mukaani täältä, en tiedä onko vastaavaa tuotetta Suomessa saatavilla.

Päivitys 16.12.2011:
Hesarin ruokasivuilla sokkokokki kertoo tanskalaisen riisipuuron ja marjakeiton reseptin (täällä).



perjantai 5. marraskuuta 2010

Peitto popcorn-langasta

Nyt on jo marraskuu ja minun pitäisi päivittää tätä blogia useammin. Joulun alla tulee näperrettyä paljon kaikenlaista. 

Ihailin Panduro Hobby -liikkeen popcorn-lankaa ja myymälässä oli myös esillä mallikappale langasta tehdystä ponchosta. Siellä oli myös myynnissä ohjelehtinen, jossa langasta oli tehty peitto vauvalle. 200 grammaa lankaa maksoi noin 15 euroa, joten en raskinut ostaa.

Vastaavaa lankaa tai siis halvempaa kopiota löytyi meidän lähi Rema 1000 -kaupan joulutavaroiden joukosta. Tällä kertaa hinta oli noin 1,50 e 50 gramman kerästä. Ostin aluksi viisi kerää, mutta lopulta peittoon meni yhteensä varmaan melkein 10 kerää. Neuloin aina oikeaa 6,5 puikoilla.



Lankaa oli helppo ja nopea neuloa. Tosin tämä halperoversio värjäsi myös kädet punaisiksi, joten pesin peiton ennen käyttöönottoa, mutta edelleen on testaamatta, miten lanka käyttäytyy sateessa. Mikäli lanka värjää märkänä, oli tämä sijoitus halvempaan versioon aika turha. Tai sitten peitto pitää pestä useampaan kertaa. Toivotaan, että lanka ei enää värjää.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Halloween kortit

Täällä Tanskassa askartelutarvikkeiden hankkiminen piti aloittaa ihan perusteista, esimerkiksi piti ostaa sakset. Erilaiset askartelutarvikkeet ovat kuitenkin helposti saatavilla ja niitä on myynnissä joka paikassa, joten alkoi sormet syyhytä!

Vierailu Field'sin tavaratalon Panduro Hobby -liikkeeseen toi skräppäysinnostuksen. Ostin perustarvikkeita, joista sitten tein Halloween-kortteja Suomeen lähetettäväksi. Olimme täällä minilomalla viime kesänä ja tuntuu, että ystävät ja sukulaiset ovat juuri saaneet postikortteja, joita komistaa joko kuninkaallinen perhe tai pieni merenneito.

Ideani ei ehkä ollut maailman omaperäisin, mukaani tarttui kaupasta saksien lisäksi tarroja, paksu skräppäyspaperia, kaksipuolista teippinauhaa ja tusseja. Täydensin vielä valikoimaa lähikaupasta löytyneillä tarroilla sekä glitterliimalla.

Tuli kyllä kotoisampi olo, kun sai askarrella, vaikka ollaan reissussa. Tai siis harrastaa! Kotona on valtavati skäppäysjuttuja odottamassa, kunhan vaan joskus sielläkin ehtisi puuhastelemaan.




lauantai 16. lokakuuta 2010

Siperian Marttojen hyväntekeväisyyspeittoja


Siperian Martat ovat osallistuneet Vauvakassiyhdistys - Vaaka ry:n tilkkupeitto-projektiin. Peittoja on lähtenyt maailmalle muistaakseni viisi kappaletta ja tässä kuvassa on kaksi viimeisintä. Vaaka ry ei enää vastaanota peittoja ensi vuoden alusta alkaen. Pelkäsin jo, että peittojen teko jää sen vuoksi., mutta verkkosivuillaan Punainen risti kehoittaa "Ompele, neulo tai kokoa tilkkutäkki", joten tarvetta peitoille on edelleen.

Tilkkujen teko on helppoa, pitää saada aikaiseksi (muistaakseni) 20x20cm neliö. Omasta mielestäni tilkut on helpointa virkata. Toinen suositeltu tapa on neuloa tilkku kulmasta kulmaan. Näillä keinoilla saa varmimmin juuri 20x20 cm kokoisen palasen. Itse olen tehnyt myös monta tilkkua pötköön eli kokonaisen rivin kerralla, esim. 20x100 cm kokoisen palan. Tämä siitä syystä, että tilkkujen kokoaminen on peiton teossa työläin (ja tylsin) homma.

Tilkut taisivat olla ensimmäinen kosketus käsitöihin esikoiseni saannin jälkeen. Siinä vaiheessa, kun iltaisin alkoi olla omaa aikaa niin, että ehtii sohvalle istahtaa kudin kädessä, tuollaisen yksinkertaisen neliön tekeminen tuntui juuri sopivalta vaikeustasolta. Lisäksi illan rauhallinen neulomishetki usein keskeytyi vauvan itkuun. 

Tilkkupeitto on myös hyvä tapa päästä jämälangoistaan eroon. Minulle oli kertynyt erilaisia lankakeriä melkoinen kokoelma. Joistakin oli pitänyt tulla jotakin hienoa ja osa oli ylijäämää jo tehdyistä käsitöistä. Lisäksi ostin lankoja sekä kirppareilta että ihan uutena, yleensä tarjouslaareista.

maanantai 4. lokakuuta 2010

Kesäkurpitsa-suklaakakku

Jos on jääkaapissa suuri kesäkurpitsa, eihän sitä auta muu kuin kaivaa suklaakakkuresepti esiin. Tämän kakun ohje on ollut Hesarissa tänä syksynä, joten löytyy helposti googlaamalla esim. "kesäkurpitsa suklaakakku hs".


Kakku oli hyvää ja maistuvaa. Lisäksi se oli melkoisen suuri. Paistoin taikinan kakkuvuoassa, mutta seuraavalla kerralla ehkä kokeilen pellillä paistamista. Nyt kakku oli niin korkea, että oli siinä ja siinä, ettei se olisi vaatinut kostuttamista tai jotakin väliin (täytekakun tapaan). Matalampi kakku voisi toimia vielä paremmin.

tiistai 7. syyskuuta 2010

Glögivispipuuro

Babe, I'm back again! Nyt on kesä vietetty ja aika palata taas suomalaiseen arkeen. Onhan sitä kesälläkin tullut jotakin väsättyä, mutta niitä ei nyt vaan ole tullut ikuistettua tänne. Jääkaapista löytyi glögipullo puolillaan. Tuli mieleen, että äitini on tehnyt vispipuuroa itse tekemästään viinimarjamehusta ja niinpä päätin kokeilla glögivispipuuron tekoa.

1 l vettä
1,5 dl NalleManna tummia, runsaskuituisia -mannasuurimoita
n. 2,5 dl Marlin glögitiivistettä
ripaus suolaa

Puurosta tuli hieman aneemisen väristä tai kauniin vaaleanpunaista, ihan miten vaan. Puurossa maistuu glögi mukavasti, mutta tiivistettä olisi voinut olla jonkin verran enemmänkin.

maanantai 30. elokuuta 2010

Tiskirätit Novitan bambulangasta

Tavoitteeni oli ehkä tehdä näitä rättejä joulu- tai ystävänpäivälahjoiksi, mutta ostamani kerät jäivät slaatikkoon kierimään. Kesän jälkeen helppo virkkausprojekti tuntui sopivalta tavalta aloittaa neulomiskausi. Rätit on tehty kaksinkertaisesta Novitan bambulangasta, puikoilla numero viisi. Oliskohan ollut 32 aloitussilmukkaa.

P.S. Kesällä katsoin vihdoin leffan Julie & Julia, joka innosti taas kirjoittamaan blogia ja pitäisi alkaa laittaa ruokaakin enemmän!

P.S.2 Tiskirätit ovat käytössä ja huomaan, että olisi riittänyt, jos ne olisi tehnyt yksinkertaisesta langasta. Yksinkertaisesta tehty rätti kuivuisi nopeammin, mutta olisi varmasti silti riittävän imutehoinen peruskäyttöön keittiössä.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Kello viiden tee


English Afternoon Tea Menu


Teelajit:
Darjeeling, Assam, vihreä tee, rooibosh

Teen kanssa nautittavat ruoat:
Kurkkuvoileipiä, paahto- paistivoileipiä, savulohivoileipiä, Welsh rarebit, Devils on horseback,  Skonsseja, hilloa ja kermaa, sitruuna-marenkipiiras, Bara Brith, Victoria Sponge, Shortbread

*****

Olin Siperian Marttojen Kello viiden tee -ruokakurssilla, joka pidettiin Kampin Martta- keskuksessa. Ohjaajamme oli mukava ja ammattitaitoinen Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Sirkka King, joka oli suunnitellut hyvän kokonaisuuden kurssille. 

Marttojen ruokakursseilla valmistetaan tarjottavat pareittain ja lopuksi pääsee maistelemaan koko menun. Kuvassa on Victoria Sponge -kakku.


Kurssin aikana keskustelimme brittiläisyyden syvimmästä olemuksesta, katselimme kuvia Brittein saarilta ja kuuntelimme mahtipontista musiikkia. Lisäksi virittäydyimme nauttimaan mahtavat määrät rasvaa ja hiilareita.

Makeista leivonnaisista tässä on tarjolla Victoria Sponge, skonssit ja shortbread-pikkuleivät. Kurssilla kiinnitettiin huomita myös kattaukseen, astiat olivat sopivan koristeelliset teehetkeemme.


Tässä kuvassa vielä herkkuja notkuva pöytä. Taka-alalla näkyy Victoria sponge tomusokeri peiton alla. Vasemmalta lähtien Welsh rarebit, Jane's Bara Brith (muistuttaa lähinnä suomalaista joulukakkua, sillä leipä sisältää kuivattuja hedelmiä), sitruunamarenkipiiras ja puolittain näkyvät vielä skonssit.

Suolaisista tarjottavista kuvasta puuttuvat kurkku-, paahtopaisti- ja savulohivoileivät sekä Devil's on horseback - chutneyllä täytety luumut, joiden ympärillä on pekonia.


Itse toimin kurssilla pääasiallisesti äitinä, sillä en saanut lastani hoitoon kurssin ajaksi, mutta pääsin kuitenkin maistelemaan muiden valmistamia herkkuja. Erityisesti skonssit ja sitruuna-marenkipiiras kiinnostivat, niitä olen halunnut oppia tekemään.

Sitruunamarenkipiiras (ohje) oli yksi illan haastavimmista leivonnaisista. Sain hyviä vinkkejä piiraan tekoon. Sen leipomiseen voi käyttää kokonaisen päivän tai sitten voi oikoa mutkia ja käyttää (puoli)valmiita tuotteita apuna. Monet kurssilaiset olivat myös tyytyväisiä siitä, että saivat lemon curdin ohjeen.

Haluaisin järjestää oikeat teekutsut, joita varten kaivaisin esille kaapin perukoilta isoäidiltäni saamat teekupit, joita ei arkena tule käytettyä. Alan miettiä sopivaa ajankohtaa.

Ja mitenkäs Hyacinth Bucket vastasikaan puhelimeen: "The Bouquet residence, the lady of the house speaking!" Pitäisikö itsekin ottaa tavaksi ;).

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Kakkuja

Pääsiäisenä sukulaisia tuli kylään yllättäen juhlimaan mieheni syntymäpäivää. Tai oli minulla jonkin verran pelivaraa, mutta leipomukset piti tehdä niistä aineksista, jotka kaapista löytyi.

Kokeilin pullataikinan tekoa leipäkoneella. Tein sen koneen mukana tulleen ohjeen mukaan, mutta mielestäni se vaatii fiksausta. Rasvan ja suolan määrää voisi vähentää. Tein rahkapiirakan ja bostonpullan (kuvassa taka-alalla). Bostonpullasta tuli joulun rääppiäiset, kun väliin meni jääkaapista löytynyt luumuhillo ja tuorejuustoa. Koristeena olevat vihreät kirsikat on myös ostettua joulukakkua varten, jota en koskaan ehtinyt tehdä.

Täytekakkupohja on tehty perunajauhoista, niin se oli sopivaa keliaakikolle. Välissä on diplomaattikreemiä sekä mustikoita. Päällä mustikoita ja kiille hyytelösokerista. Ei mikään maailman kaunein ilmestys, mutta hyvältä se maistui.

Ja vihdoin tuli testattua kesällä lahjaksi saatua Magisso-kakkulapiota. On se vaan niin hieno. Tosin seuraavalla kerralla pitää valita aluslautanen, jossa ei ole reunoja.


maanantai 29. maaliskuuta 2010

Leipäkone

Olen pitänyt leipäkonetta turhakkeena, mutta sen jälkeen kun äitini hankki sellaisen, minunkin kiinnostus heräsi. Ja nyt vihdoin olen päässy testaamaan omaa konetta. Ensimmäinen kone oli jo meille tulleessaan rikki ja kesti melkoisen kauan ennen kuin sain uuden tilalle.

Mutta nyt on tehty ensimmäinen testileipä ja yksi pizzapohja koneella. Kolmas on juuri tällä hetkellä tulossa. Mukavaa ja kätevää. Tosin pizzapohjan valmistuminen kesti 1,5 tuntia, mikä on melko pitkään. Ensi kerralla tiedän, että taikina pitää laittaa tulemaan ajoissa.

Uskon, että minun tulee käytettyä tuota konetta. Kunhan vain pitää aina aineksia kaapissa, on kätevää, että voi laittaa leivän tulemaan milloin tahansa. Haluan kokeilla myös pullataikina-ominaisuutta. 9-kuukautisen vauvan kanssa, joka tutustuu joka paikkaan ja ylettyy ihmeen korkealle, on kätevää, jos voi laittaa taikina raaka-aineet pömpeliin ja sitten saa valmiin taikina työstettäväksi.

Koneessa on myös hilloamis-ominaisuus. Täytyy odotella alkukesän raparpereja ennen kuin pääsen testaamaan tuota ominaisuutta.

sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Muffineja (ei kuppikakkuja)

Olen törmännyt muutamassa lehdessä kuppikakkujen ohjeeseen. Se kuulostaa typerältä käännökseltä ja hieman googlailtuani, niin huomasin, että kuppikakkujen ohjeita löytyy netistä. Välillä käytetään muffineja ja kuppikakkuja sekaisin ja joku oli sitä mieltä, että niillä on ero.

No, vaikka minä kuorruttaisinkin muffininit, niin pysykööt ne muffineina. Cupcakesit ovat kyllä muodissa, joten ehkä tuo kuppikakku tulee sitten sieltä. Onko tylsempää tehkä muffineja kun kuppikakkuja?

Tein muffinit Valion ohjeella Parasta pääsiäispöytään -vihkosta Cupcaket (kuppikakut) ja toisen satsin Myllyn Paras -sivuilta Mustikkamuffinit. Kuorrutin molemmat leivonnaiset cupcakes-ohjeen kuorrutteella eli Valion maustettua rahkaa ja tomusokeria.


Ylemmässä kuvassa ei näy pääsiäisteemaiset muffinivuoat. Ne eivät valmiissa leivonnaisessa juurikaan tule esille, jos leivonnainen on rasvainen tai tumma. Käytin silikonivuokia apuna sopivan muodon aikaansaamiseksi. Yleensä minun tekemäni muffinit leviävät, kun ne laittaa vuokaan. Usein pitää laittaa kaksi paperivuokaa päällekkäin tai muuten taikina valuu. Silikonivuokien avulla muffinit saivat kauniimman muodon. Laitoin paperivuoan silikonivuoan sisälle ja leivonnaisesta tuli ryhdikkäämpi.

Tässä blogissa:

Askartelu (67) Australia (73) Decluttering (2) Decoupage (7) Disney Animator Doll (14) Entistä ehompi (2) Farkku (5) Gluteeniton (7) haasteet (18) Halloween (15) Hiuskoriste (1) Hyväntekeväisyyskäsityöt (5) In English (2) Intialainen (1) Isoäidinneliö (9) Jamie Oliver (3) Joulu (84) Joulukalenteri 2016 (22) Juhlat (26) Juomia (3) Jäätelöt ja jäädykkeet (3) Kakkuja (27) Kasvisruokaa (4) Kaulaliina/huivi (5) Kaupunkiviljely (8) Keijupuutarha (4) Keitto (1) Keitto- ja käsityökirjat (12) Kesäkurpitsa (3) Kierrätysaskartelu (25) Kierrätysompeluksia (27) Kortteja (16) Koruja (2) Kranssi (9) Kurpitsa (7) Kurssilla (10) Lasteni kanssa (12) Leikkiruokaa (14) Leipä (19) Leipäkone (5) Leivonnaiset (63) Leivonnaiset ilman uunia (8) Leluja (31) Lundby (3) Lyhty (1) Magneetti (3) Makeat leivonnaiset (23) Makeiset (21) Materiaalit kiertoon (66) Matkalla (21) Matonkude (11) Mattoja (10) Mekkoja (16) Minimaailma (18) Minun Tanskani (33) Muffinit (26) Muiden tekemät herkut (19) Munaton (2) Muovailu (3) Myskikurpitsa (3) Mökillä (7) Neulotut (60) Nougat (3) Nukenvaatteita (18) Nukkekoti (14) Ompeleminen (40) Origamit (2) Peitto (11) Piha (3) Piha & puutarha (1) Piirakka (11) Pikkuleivät (9) Pikkusuolainen (14) Pinterest (1) Pipoja (22) Poncho (1) Pussukka (7) Puuro (4) Pääruoat (25) Pääsiäinen (17) Raparperi (4) Reseptejä leffoista ja tv:stä (2) Retkellä (5) Retroruokaa (3) Ristipistoja (3) Roolivaatteet (1) Sadonkorjuu (4) Salaatit (10) Salaiset ystävät (28) Salmiakki (1) Siperian Martat (16) Sisätossuja (3) Skräppäys (4) Suklaa (21) Suolaiset piirakat (4) Superfood (4) Säilytys (1) Säilöntä (1) Tilkkuja (1) Tunnustus (4) Tyyny (4) Valokuvat (4) Vanhoista kalentereista (3) Vappu (5) Vauvajuttuja (17) Vauvanruoka (2) Verhot (1) Villa (1) Virkatut (82) Välipalat ja jälkiruoat (25) Ystävänpäivä (4)

Blogiarkisto

Tietoja minusta

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...