Muumimamman keittokirja

Minä rakastan kirjoja. Niitä on paljon: kirjahyllyissä, vaatehuoneessa ja komerossa. Jotkut on ostettu kauan sitten ja jääneet lukematta, toiset ovat hyvin rakkaita. Viime vuosina, kun perheenjäsenten lukumäärä on alkanut kasvaa, mutta asunnon tilavuus ei, olen alkanut hyvin maltillisesti luopua laiminlyödyistä kirjoistani. 

Olen vapauttanut kirjoja bookcrossingin kautta maailmalle ja myynyt niitä kirppareilla. Sellaisia, joita en usko ikinä saavani luetuksi tai sellaisia, joiden kohdalla yksi lukukerta on riittävä. Bookcrossing on hauskaa, varsinkin silloin harvoin, kun saa ilmoituksen vapauttamansa kirjan sen hetkisestä olinpaikasta.

Myös lukuisat keitto- ja käsityökirjani joutuvat todistamaan käyttökelpoisuutensa, kunhan vain ehdin käymään niitä läpi. Tarkoituksenani on kokeilla jokin ohje jokaisesta harrastuskirjasta, joka minulla on. Luulen, että en luovu kovinkaan monesta tällaisesta kirjasta, mutta olisi kiva saada kirjat paremmin käyttöön. Muutenkin kuin lueskella niitä iltaisin ennen nukkumaanmenoa.

Aloitan kahdesta joululahjaksi saamastani kirjasta: Turku lautasella sekä Muumimamman keittokirja. Molemmat kirjat ovat todella ihania. Muumimammasta olen haaveillut jo pidemmän aikaa ja Turusta lautasella siitä asti kun ensimmäisen kerran näin sen tänä syksynä. Kyllä joulupukki tietää!

Muumimamman keittokirja

Sami Malila 2010 (8. tarkistettu painos), WSOY

Muumimamman keittokirja on kaunista katseltavaa. Olin kuitenkin hieman yllättynyt siitä, että Muumimamman reseptit ovat peruskamaa eikä ruoanlaitolla paljon pröystäillä. Toisaalta Muumimamma varmasti valmistaakin pesueelleen hyvää kotiruokaa hyväksi todettujen ohjeiden perusteella.

Äiti oli tyyni ja onnellinen. Hän unelmoi porkkanoista, retiiseista ja perunoista, miten ne pyöristyivät ja kasvoivat lämmössä. - - Kaikki tämä olisi tosin vasta ensi kesän onnea, mutta se ei merkinnyt mitään. Äidillä oli jotain mistä uneksia. Ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu.

Kirja olisi hyvä lahjakirja vasta-alkajalle. Ohje löytyy jopa kahvin keittämiselle. Tarjolla on erilaisia piirakoita, puuroja, lämpimiä voileipiä ja tietenkin hilloja. Kirja on mukavasti jaoteltu erilaisten teemojen mukaan, kuten lounas tai puutarhajuhlat.

Itse kokeilin Nipsun parhaita lihapullia, mutta päädyin kuitenkin muokkaamaan ohjetta sen mukaan, miten teen aina lihapullat. En käytä taikinassa korppujauhoja vaan kaurahiutaleita. Lisäksi valmistin pullat uunissa enkä paistinpannulla.

Mustavalkoiset Tove Janssoni piirrokset sekä ruoka-aiheiset sitaatit Muumi-kirjoista ovat piristävää katseltavaa. Uskon, että itselläni kirjaa tulee enemmän selailtua ja ihasteltua kuin käytettyä varsinaisena keittokirjana.

P.S. Sitaattien lähdeluettelon sivunumerot eivät pidä paikkaansa, joten en pysty kertomaan, missä Muumi-kirjassa äiti haaveilee omenapuusta ja kesästä.