Olemme olleet viikon verran reissussa. Kaamea blogideprivaatio. Olen kyllä päässyt lukemaan toisten blogeja iltaisin. Blogeista saa enemmän inspiraatioita kuin lehdistä. Tai lehtiin tulevat ideat on jo nähty jossakin, eivät lehtien tekijätkään ideoitaan ihan tyhjästä keksi.
Eikä nyt siinä mielessä, ettenkö olisi bloggaillut. Olen kirjoittanut reissublogiani, jota tulee Köpiksessä oltaessa päivitettyä harvemmin, sillä siellä elämä siellä on perusarkea ja siitä kirjoittaminen tuntuu välillä itsensä toistamiselta. Reissussa ollessa taas on hauska reflektoida asioita tuoreeltaan ja sitten tekstit saa myöhemmin kopioitua kätevästi valokuvakirjojen sivuille.
Välillä tuntuu turhalta pitää kahta eri blogia, mutta haluan kuitenkin pitää näpertämiset ja reissuelämän edes jossain määrin erillään. Hapsuli sisältää jo nyt kaikenlaisia teemoja, joten en halua sotkea siihen perheeni expat kuvioita, vaikka tuntuu, että joka postauksessa täsmennän, että missä maassa sillä hetkellä oleillaan. Isovanhemmat voivat sitten ikävissään lukea reissublogia.
Sain reissussa valmiiksi yhden pipon. Aloin tekemään taannoin salaiselta neuleystävältäni saamista langoista (Drops Safran) virkattua lippistä, mutta lanka oli liian ohut siihen ohjeeseen mikä minulla oli, joten päädyin purkamaan työn alun. Nämä langat vain halusivat päätyä isoäidinneliöiksi ja sitä kautta pipoksi. Päättelin 68 lankaa työn nurjalla puolella ja yritän muistaa tulevissa isoäidinneliöissä virkata ainakin osan langanpätkistä työn sisälle..
Isoäidinneliöt olivat Marttojen teemana viime vuonna, mutta minä en ole päässyt niiden kimppuun aikaisemmin. Erilaiset ideat ovat pyörineet päässäni, mutta en ole saanut mitään valmiiksi. Keskeneräisten töiden joukosta löytyy neliöitä, joista osasta pitäisi tulla villapaita ja toisista tyynynpäällinen. En tiedä, mitä niistä sitten loppujen lopuksi tulee. Tällä hetkellä virkkailen erilaisia jäännöskeriä neliöiksi. Niistä voisi tulla päiväpeitto joko nuken sänkyyn tai tyttäreni sänkyyn.
Olen nähnyt täällä Ebeltoftissa kaksi pientä viehttävää lankakauppaa, joihin olisin halunnut mennä ostoksille. Tiesin, että lasteni kanssa lankaostosten tekemisestä ei tulisi yhtään mitään, joten menin ensimmäisen kerran vain liikkeiden ohitse. Sitten sain voimaa pysyä lankalaihiksessani ja jatkaa nykyisten varastojeni pienentämistä.
Eikä nyt siinä mielessä, ettenkö olisi bloggaillut. Olen kirjoittanut reissublogiani, jota tulee Köpiksessä oltaessa päivitettyä harvemmin, sillä siellä elämä siellä on perusarkea ja siitä kirjoittaminen tuntuu välillä itsensä toistamiselta. Reissussa ollessa taas on hauska reflektoida asioita tuoreeltaan ja sitten tekstit saa myöhemmin kopioitua kätevästi valokuvakirjojen sivuille.
Välillä tuntuu turhalta pitää kahta eri blogia, mutta haluan kuitenkin pitää näpertämiset ja reissuelämän edes jossain määrin erillään. Hapsuli sisältää jo nyt kaikenlaisia teemoja, joten en halua sotkea siihen perheeni expat kuvioita, vaikka tuntuu, että joka postauksessa täsmennän, että missä maassa sillä hetkellä oleillaan. Isovanhemmat voivat sitten ikävissään lukea reissublogia.
 |
| Mallilla oli vauhti päällä. |
Sain reissussa valmiiksi yhden pipon. Aloin tekemään taannoin salaiselta neuleystävältäni saamista langoista (Drops Safran) virkattua lippistä, mutta lanka oli liian ohut siihen ohjeeseen mikä minulla oli, joten päädyin purkamaan työn alun. Nämä langat vain halusivat päätyä isoäidinneliöiksi ja sitä kautta pipoksi. Päättelin 68 lankaa työn nurjalla puolella ja yritän muistaa tulevissa isoäidinneliöissä virkata ainakin osan langanpätkistä työn sisälle..
Isoäidinneliöt olivat Marttojen teemana viime vuonna, mutta minä en ole päässyt niiden kimppuun aikaisemmin. Erilaiset ideat ovat pyörineet päässäni, mutta en ole saanut mitään valmiiksi. Keskeneräisten töiden joukosta löytyy neliöitä, joista osasta pitäisi tulla villapaita ja toisista tyynynpäällinen. En tiedä, mitä niistä sitten loppujen lopuksi tulee. Tällä hetkellä virkkailen erilaisia jäännöskeriä neliöiksi. Niistä voisi tulla päiväpeitto joko nuken sänkyyn tai tyttäreni sänkyyn.
Olen nähnyt täällä Ebeltoftissa kaksi pientä viehttävää lankakauppaa, joihin olisin halunnut mennä ostoksille. Tiesin, että lasteni kanssa lankaostosten tekemisestä ei tulisi yhtään mitään, joten menin ensimmäisen kerran vain liikkeiden ohitse. Sitten sain voimaa pysyä lankalaihiksessani ja jatkaa nykyisten varastojeni pienentämistä.
 |
| Epätarkat otokset kuvaavat tilannetta parhaiten. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen jokaisesta saamastani kommentista.