Vapputunnelmaa 2015 ja DIY vappuhuiska

Olen viimeksi juhlinut vappua samankaltaisella intensiteetillä ehkä opiskeluaikoina. Täällähän menee koko viikko vappua viettäessä! Maanantaina oli lasten vappujuhlat meillä ja vappuaattona suomalaiset äidit kävivät juhlistamassa vappua Manlyssä. Lauantaina pitäisi vielä paistaa noin 150 munkkia, kun olemme luvanneet tehdä niitä Suomi-koulun vappupiknikille ja eräisiin vappujuhliin. Ensimmäinen erä munkkeja on jo hävinnyt parempiin suihin.

Tämä munkkien paisto on ehkä konkreettisin tapa, jolla minä voin edistää suomalaista kulttuuria täällä. Ja onhan se myös vähän niin kuin ulkomailla asuvan Siperian Martan velvollisuuskin. Tulee paineita, kun miettii, että meidän leipomat munkit ovat monen lapsen ensikosketus vappumunkkeihin. Onneksi minun mieheni osaa tehdä hyvän pullataikinan. Ostimme jopa rasvakeittiminen kirpparilta tätä tarkoitusta varten, kun en halunnut lähteä kuumentamaan öljyä kaasuliedellä.

Omilla lapsillani oli selkeät sävelet vapun vieton suhteen, vaikka olemme viettäneet aika monta vappua Köpiksessä. Vappuna pitää olla naamiaiset ja koti pitää koristella. Ilmapallot oli helppo löytää, serpenteeniä ja vappuhuiskia vähän vaikeampi. Tein lasteni vappujuhliin muutaman huiskan. Ostin askartelukaupasta puukeppejä ja liimasin niihin silkkipaperia. Se oli yksinkertaista, mutta silti yllättävän haasteellista. Silkkipaperi kannattaa leikata mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi. Muuttokuorman mukana tänne on eksynyt pari Suomesta ostettua vapppuhuiskaa myös. Ne karistavat paperia paljon herkemmin kuin itse tehdyt versiot. 

Tietyt kokemukset ovat suomalaisille melko kollektiivisia. Pieni kansa ja useimmilla on samat perinteet. Perinteitä on melkein hauskempi vaalia ulkomailla kuin Suomessa. Jos olisin Suomessa, haluaisin kokeilla jotakin uutta, mutta täällä on hauska tehdä perinteisen kaavan mukaan. Vappuillallisella keskustelimme lapsuutemme televisio-ohjelmista. Miten selittää Uuno Turhapuron viehätysvoiman ulkomaalaiselle ja näkikö kukaan koskaan sitä Viljoa?