Villatakki täynnä hillaa

Nyt se on valmis! Neuletakki, jonka parissa on kulunut pari kuukautta. Elokuussa haaveilin, että tämä neule toimisi hyvin takin sijaan alkusyksyn kauniina päivinä, mutta nyt se tulee ties kuinka monenneksi kerrokseksi takin alle.

Ohje on DROPSin Karhunvatukkakuvioinen jakku, mutta kun sen tekee keltaisesta Novitan Kelosta, niin siitä tuleekin hillakuvioinen jakku. Puikoilla nro 8 työ edistyy nopeasti, mutta oli tässä laskemista. Lisäyksiä ja kavennuksia tuli vähän väliä. Itse kuvio syntyi helposti, vaikka pitikin neuloa paljon nurjaa, mikä on minusta työläämpää kuin oikea neule. Napit puuttuvat vielä, mutta sopivien nappien löytäminen voi viedä aikansa. Minulla olisi kyllä Suomessa muistaakseni sopivat puiset napit, mutta ne eivät ole minun käteni ulottuvilla pariin seuraavaan kuukauteen.

Toivon, että tämä on neuletakki tulee ihan oikeasti käyttöön. Yleensä itse tehtyjen neuleiden kanssa iskee itsekriittisyys ja tuntuu, että jokaisessa tekemässäni neuleessa on jotakin vialla. Tämän työn kanssa suurin haaste on saumat. Paksun langan kanssa huolimattomasti ommellut saumat näkyvät armottoman rumina. Saumoista ei tullut täydellisiä, mutta íhan riittävän hyvät.

Olen innostunut erilaisista pinnoista, joita neulomalla saa aikaan. On ihmeellistä, miten kaunista pintaa on mahdollista saada aikaiseksi. Neuletöitä on jonossa vaikka kuinka monta, mutta ihan pieneksi hetkeksi iski paniikki, että mitä nyt on seuraavaksi teen! Mutta nopeasti muistui mieleen, että seuraavaksi alan työskentelemään joulupukin apulaisena.

I finished my yellow cardigan and I am very excited about this! It only took about three months (and not years). I love the texture of this pattern. It reminds me of cloudberries from Finnish Lapland.