Volvo museo
Matkustimme Volvo museoon. Ajelimme kahdella ratikalla ja sitten vielä linja-autolla lähes tunnin verran yhteen suuntaan, jotta pääsimme automuseoon. Vierailun ajoitus piti miettiä tarkkaan, sillä museoon meni bussi vain kerran kahdessa tunnissa ja sama myös paluumatkan suhteen.
Volvo museossa oli paljon Volvoja. Autoja ja busseja ja veneitä ja lentokoneita. Vanhoja autoja ja uusia autoja. Parasta oli kaikki sellaiset vempeleet, joihin pääsi sisään. Lapseni pääsivät usean auton rattiin. Museossa oli paljon tilaa ja sopivasti vempaimia, joihin sai koskea. Jostain syystä olen aina pitänyt museoautoista. Niin ja Twilightin vampyyrilläkin oli Volvo.
Minun täytyy myöntää, että tälläiset tiedekeskukset eivät ole minun suosikkipaikkojani. Ne ovat "ihan kivoja", mutta en ole mitenkään täpinöissäni tiedearvoitusten keskellä. Sen sijaan minun miestäni piti anella monta kertaa lähtemään kotiin. Kun siellä oli kaikenlaisia arvoituksia ratkaistavaksi ja muuta mielenkiintoista. Lapset jaksoivat ihmetellä saippuakuplien tekoa ja ties mitä minua paremmin. Heistä oli hauskaa jo se, että pääsi ajelemaan hissillä ja kävelemään erilaisissa portaissa.
Kaikista eniten omasta tiedepäivästäni minua jäi askarruttamaan ruotsalaisten lihapullakastikkeen koostumus. Junibackeni lihapullissa oli samanlainen kastike kuin Universeumissa ja se oli ihan älyttömän hyvää. Siinä oli karkkinen ja kinuskinen vivahde ja mietinkin, että olisko kastike tehty ihan kunnon kermasta tai oliko siihen lisätty fariinisokeria vai toiko joku E-koodi veden kielelle. Minun pitää kokeilla ruotsalaisen lihapullakastikkeen tekoa.
 |
| Volvot näyttävät tältä, eikö totta? |
Tiedekeskus Universeum
Vietimme sunnuntaipäivän Tiedekeskus Universeumissa. Siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa, josta osa meni vielä pienten lasten kanssa ohitse. Tiedekeskuksessa oli monta eri osiota mm. sademetsä, akvaario, rikoslaboratorio ja avaruusteema.
Minun täytyy myöntää, että tälläiset tiedekeskukset eivät ole minun suosikkipaikkojani. Ne ovat "ihan kivoja", mutta en ole mitenkään täpinöissäni tiedearvoitusten keskellä. Sen sijaan minun miestäni piti anella monta kertaa lähtemään kotiin. Kun siellä oli kaikenlaisia arvoituksia ratkaistavaksi ja muuta mielenkiintoista. Lapset jaksoivat ihmetellä saippuakuplien tekoa ja ties mitä minua paremmin. Heistä oli hauskaa jo se, että pääsi ajelemaan hissillä ja kävelemään erilaisissa portaissa.
Kaikista eniten omasta tiedepäivästäni minua jäi askarruttamaan ruotsalaisten lihapullakastikkeen koostumus. Junibackeni lihapullissa oli samanlainen kastike kuin Universeumissa ja se oli ihan älyttömän hyvää. Siinä oli karkkinen ja kinuskinen vivahde ja mietinkin, että olisko kastike tehty ihan kunnon kermasta tai oliko siihen lisätty fariinisokeria vai toiko joku E-koodi veden kielelle. Minun pitää kokeilla ruotsalaisen lihapullakastikkeen tekoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen iloinen jokaisesta saamastani kommentista.