Samos-lankaa on edelleen, vaikka olen tehnyt siitä jo pipoja ja neuleen pojalleni. Löysin Suuri Käsityölehti 3/2005:sta virkatun kirahvin ohjeen. Ohjeen lanka oli ohuempaa, mutta leluissa on se hyvä puoli, että ei ole väliä, vaikka lopputulos on aiottua suurempi tai pienempi.
Kirahvi oli nopea tehdä, vaikka minulla oli hieman vaikeuksia seurata piirrettyä virkausmallia ja ymmärtää sen etenemistä. Suuret linjat oli helppo toteuttaa, mutta kavennuksia jouduin hieman miettimään. Toinen kappale tuli joutuisammin kuin ensimmäinen, kun ei enää tarvinnut miettiä kaavaa niin tarkkaan.
Virkkausmallista oli myös ilmeisesti yksi laikku päässyt unohtumaan, sillä lehden kuvan eläimellä on yksi täplä enemmän. Huomasin tämän vasta, kun oma kirahvini oli valmis ja oli liian myöhäistä alkaa improvisoimaan lisäpilkkua.
Virkkausmallista oli myös ilmeisesti yksi laikku päässyt unohtumaan, sillä lehden kuvan eläimellä on yksi täplä enemmän. Huomasin tämän vasta, kun oma kirahvini oli valmis ja oli liian myöhäistä alkaa improvisoimaan lisäpilkkua.
Yritin täyttää kirahvin mahdollisimman jykeväksi, vaikka epäilen, että kaula voi romahtaa jossain vaiheessa. Kaula olisi voinut olla muutaman silmukkarivin paksumpi. Täytteenä toimii vanhan tyynyn sisukset.
Lopuksi virkattiin korvat ja häntä. Näiden kohdalla ohjeet olivat ylimalkaiset. Kirahvin korvien anatomian tuntemukseni on kovin heikkoa, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen.
Ohjeessa neuvottiin vielä kirjomaan suu ja silmät, mutta taaskaan ei annettu vinkkiä, minkälaisia pistoja kannattaisi käyttää. Kirahville tuli melkoisen suuri suu, mutta ehkä se on vain niin onnellinen, että hymy ylettyy melkein korviin asti.
Kirahvi oli tarkoitettu unikaveriksi meidän perheen uudelle vauvalle. Lelu on muuten turvallinen, mutta korvat tai häntä voi periaatteessa irrota, jos joku innostuu niitä kovin kiskomaan. Yritin ommella ne kiinni erityisen huolellisesti.
Kuitenkin isoveli sattui ihastumaan kirahviin sen verran paljon, että lelusta tuli isoveljen uusi kaveri sinä päivänä, kun palasimme laitokselta uuden perheenjäsenen kanssa. Pikkusisko ehtii saamaan oman lelunsa, kun ymmärtää maailmasta enemmän.
P.S. Samos-lankaa on jäljellä vielä noin 200 grammaa eli jotakin käyttöä pitää vielä keksiä lopuillekin.
Kirahvi oli tarkoitettu unikaveriksi meidän perheen uudelle vauvalle. Lelu on muuten turvallinen, mutta korvat tai häntä voi periaatteessa irrota, jos joku innostuu niitä kovin kiskomaan. Yritin ommella ne kiinni erityisen huolellisesti.
Kuitenkin isoveli sattui ihastumaan kirahviin sen verran paljon, että lelusta tuli isoveljen uusi kaveri sinä päivänä, kun palasimme laitokselta uuden perheenjäsenen kanssa. Pikkusisko ehtii saamaan oman lelunsa, kun ymmärtää maailmasta enemmän.
P.S. Samos-lankaa on jäljellä vielä noin 200 grammaa eli jotakin käyttöä pitää vielä keksiä lopuillekin.
Ihana kirahvi, todella hienosti toteutettu! Jäljelle jääneestä langastahan voi tehdä myös muille lapsille omat kirahvinsa. =)
VastaaPoista