Kukkakangas on vanha pussilakana, jonka olen ostanut kirpparilta Tanskasta. Raahasin sen vielä mukaani tänne Australiaan, kun ajattelin tehdä siitä pussilakanamekon. En ollut kiinnittänyt huomiota siihen, että kangas oli kulunut osittain todella ohueksi. Jos siitä tulisi mekko, heikko joustamaton kangas varmasti repäisi kappaleiksi käytössä.
Seuraavaksi tuli vastaan hieno idea Pinterestistä. Tee lakanansuikaleista letittämällä nyöriä ja ompele homma yhteen siksakilla. Yksinkertaista ja hienoa, siitä vaan ompelemaan pyöreää mattoa. No ei onnistunut ei, ompelukoneen lanka katkesi noin 3 kertaa minuutissa enkä keksinyt mihin suuntaan säätöjä olisi pitänyt korjata. Yritin erilaisia variaatioita, mutta mikään ei toiminut. Yksikään aiheesta blogannut henkilö ei kirjoittanut mitään vastaavanlaisista ongelmista, kaikki oli vain upeaa, nopeaa ja helppoa.
Ei se mitään, voin ommella homman kasaan käsin ja tehdä tästä kivan pääsiäiskorin. Sellaisen olen myös joskus nähnyt Pinterestissä tai jossain muualla vastaavassa paikassa. Ompelin muutaman kierroksen ja heitin projektin olohuoneen lattialle venymään sekä lopulta roskiin. Siitä ei tulisi erityisen kivaa koria, ainakaan vaivaansa nähden. Sitä paitsi vaikutti siltä, että korista tulisi epämuodostunut.
Todella harvoin menee mikään lopullisesti roskakoriin, mutta näin tällä kertaa. Kankaaseen marinoitunut huono karma ei selkeästikään salliai yhdenkään kierrätysprojektin onnistuvan, joten hyvää loppuelämää australialaisella kaatopaikalla. Täällä(kään) ei ole tekstiilinkierrätysasiat kunnossa.
