10. luukku: Verhoja ikkunassa

Onnistuin ompelemaan pari suoraa reunaa ja sain ripustetuttua uudet verhot lastenhuoneen ikkunaan. Kangas on ostettu Jyskistä Tanskan vuosina. Näistä piti tulla lastenhuoneen verhot jo noin vuonna 2012, mutta minulla ei ollut ompelukonetta Köpiksessä mukana, niin tämäkin kangas sai marinoitua muutaman vuoden. Kyllä kannatti odottaa, sillä nuo pikkuiset eläimet ovat mielestäni edelleen hurmaavia! 

Australiasta paluun jälkeen verhojen ripustaminen on ollut keskimääräistä haastavampaa homma, sillä tarkoituksenani on ollut uudistaa verhot ja tuntuu ettei aika riitä ompelukoneen esille ottamiseen. Tai saati sitten ikkunoiden pesuun! Lastenhuone on ensimmäinen huone, joka on päässyt kokonaan joulutunnelmaan. Jopa Barbien talo on saanut oman joulukuusen. Ausseista tuotu suuri joulupalmu löysi paikkansa lastenhuoneen nurkasta.

Tilkkutyynyjä mökille

Mökin uusi vierassänky vaati kaverikseen uusia tyynyjä. Kaivelin kangasvarastojani ja löysin paljon punasävyisiä kankaita. Säilöistä löytyi muutama kirppisostos, vauvan pussilakana, entiset keittiön verhot, pöytäliina sekä upouusi palanen Tilda-kangasta. Tilda-kankaasta piti alunperin tulla kappa keittiön ikkunaan, mutta kankaan leveys ei kuitenkaan riittänyt siihen. Handmade-kuosi on mielestäni edelleen ihastuttava. Kangas on muisto Tanskan vuosilta ja Panduro Hobbysta.

Ompelin näihin tyynynpäällisiin jopa vetoketjutkin. Sillä saralla minulla on vielä harjoiteltavaa, ihan kauniisti vetoketju ei saumaan uponnut mutta ainakin päällyset saa helpommin pesuun. Sisätyynyjä on ostettu monta kappaletta jemmaan. Lisää tyynyjä tulee, kunhan vaan ehdin taas ompelemaan. Pari vihreää tyynyää löytyi Indiskan alennusmyynnistä. Pinkki päiväpeitto ei ole enää oikeaa sävymaailmaa tähän huoneeseen. Kenties ensi kesään mennessä löydän siihen jotakin parempaa.

Kavereille kanssa - lolly bags

Kirjoitan edelleen 5-vuotissynttäreiden järjestelyistä. Ompelin pikku vieraille yllätyspussit. Yleensä lolly bagsit ovat pieniä muovi- tai paperipusseja, mutta tällä kertaa halusin antaa vieraille hieman pysyvämmän muiston. Me palaamme Suomeen muutaman viikon päästä ja tyttäreni synttäreillä olivat meidän suomalaiset ystävämme samaan aikaan samassa paikassa ensimmäistä ja viimeistä kertaa. 

Olen ommellut melko paljon pussukoita tänä vuonna. Jotenkin se on vain jäänyt päälle. Olen jopa hieman kehittynyt pussien kanssa. Näihin ompelin nyörikujan erikseen. Se oli melko kätevää. Vieläkin olisi mielestäni tarvetta uusille pusseille. Seuraavaksi voisin tehdä hieman isompia kuin nämä yksilöt. Sellaisia, joita voisi käyttää puhtaan pyykin säilytykseen matkoilla.

Minusta oli mukavaa antaa jotakin pysyvää ja ehkäpä jopa hyödyllistä juhlaväelle kotiin vietäväksi. Äitejä ainakin nämä lolly bagsit ilahduttivat. Ikean kankaasta tehdyt versiot voi vielä värittää itse. Jos minulla olisi ollut riittävästi kangasta, olisin antanut sellaiset pussit kaikille ja tehnyt värittämisestä yhden ohjelmanumeron synttäreille. 

Uusia tyynyjä

Olen nyt innostunut viettämään aikaa ompelukoneeni kanssa, niin tein muutaman uuden tyynyn. Näitä ovat myös kaikki perheenjäseneni pyytäneet, niin tein jokaiselle omat tyynyt. Turtles-tyyny on pojalleni. Tyttäreni tyyny on tehty kuusikulmiokankaasta, jonka löysin Spotlightin tilkkukorista. Mieheni tyynynpäällinen on ommeltu ihan oikeista tilkuista, joista osa on kierrätyskankaita. Sieltä löytyy ainakin pussilakanaa sekä mekkoa sopivasti paloiteltuna.

Uusista tyynyistä tulee mieleen oma mummini, joka ompeli sohvatyynyihin uudet päälliset noin kerran vuodessa. Se oli suuri tapahtuma, sillä hänen kodissaan ei paljoa muuten sisustuselementit vaihtuneet. Verhoja vaihdeltiin vuodenaikojen mukaan sekä sohvatyynyjä silloin tällöin. Pienet yksityiskohdat voivat tuottaa paljon iloa.

Lasteni tyynyt ovat aktiivisesti mukana heidän leikeissään. Ne ovat aika usein jonkin kulkuneuvon osia tai sitten nukkuma-alustoja heidän pehmoleluilleen. Tyynyt tekevät myös lattialla köllöttelystä mukavampaa. Itse kyllä toivoisin, että päivän päätteeksi meidän kotimme tyynyt päätyisivät takaisin sohvalle (tai paikoilleen) eivätkä ne jäisi lojumaan pitkin lattioita. Kertaus on opintojen äiti, samoja veisuja toistelen lapsilleni päivästä toiseen.

Uusia vetoketjupussukoita

Tein lisää vetoketjupussukoita, kun ensimmäisen erä onnistui mukavasti. Tällä kertaa tein kolme pussukkaa. Joskus kirpparilta ostetusta Muumikankaasta tein yhden pussin. Sen verran kauan kangas on kaapissani marinoitunut, että en enää muista, mitä varten sen alunperin olen ostanut. Luulen, että loppukin kangas päätyy säilytyspusseiksi.

Spotlightin yllätyspussista saadusta Dr. Seuss kankaasta sain tehtyä kaksi pussia  Spotlight myy jämäkankaita ja alennusmyynneissä myymättä jääneitä tuotteita valmiiksi pussitettuna viiden dollarin hintaan. Sieltä saa mukavia löytöjä puoli-ilmaiseksi. 

Minulla on historiaa yllätyspussien kanssa jo Tanskan ajoilta. Panduro Hobbyn lykke poset pitivät minut askartelutarvikkeissa Köpiksen vuodet. En yksinkertaisesti kykene vastustamaan tuollaisia  edullisia yllätyspussukoita, joista potentiaalisesti löytyy aarteita. Toisaalta taas jokin epäsopiva tuote jää mahdollisesti kaappeihin pyörimään tuleviksi vuosiksi. Spotlightin pussit olivat läpinäkyviä, toisin kuin Panduro Hobbyn, joten oli helppo valita itselleen mieleiset vaihtoehdot. Panduro Hobbyssa joutui tunnustelemaan pakkauksia ja veikkailemaan, mitä edellisten sesonkien tuotteita pussi mahdollisesti pitää sisällään.

Otin yhden Dr. Seuss -pussin itselleni ja käytän sitä käsitöiden säilytykseen. Se toimi virkkaustyöni matkakassina. Langat pysyvät mukavasti järjestyksessä ja pussukka on helppo napata mukaan. Minulla on melkein aina jokin käsityö kassissa mukana siltä varalta, jos päivän keskellä tulee virkkaamiselle tai neulomiselle sopiva hetki. Yritän kovasti saada retropuuvillalangat käytettyä ennen kuin on taas aika pakata tavarat ja siirtyä kohti kotimaata.

Barbapapa-pusskukoiden paluu

Säilytyspusseja ei voi olla koskaan liikaa, ainakaan meillä. Lapset toivoivat lisää äidin ompelemia pussukoita ja sehän oli mukavaa. Hyvällä tuurilla lelut pysyvät paremmass järjestyksessä, jos osaa niistä säilytetään Tärkeiden Asioiden Pussukassa tai Tärkeiden Asioiden Laatikossa.

Barbapapat ovat peräisin aikoinani Kööpenhaminasta ostamastani kankaasta, josta ompelin lapselleni pussilakanan. Kangas on melko värikäs ja levoton, mutta yksittäin käytettynä Barbapapat toimivat mielestäni todella hyvin. Olen tehnyt tällaisia pussukoita jo aikaisemminkin. Hommat ovat jääneet kesken, sillä tänne Australiaan on muuttanut meidän mukana muutamat valmiiksi leikatut hahmot, joihin oli liimaharsokin silitetty valmiiksi. Tällä kertaa tein neljä pussukkaa ja vielä on materiaalit muutamaan uuteen.

Uudenvuoden haasteita!

Vuosi vaihtui täällä helteisissä tunnelmissa. Uudenvuoden ilotulitukset voisin käydä vaikka joka vuosi katsomassa Manlyssä/Sydneyssä. Varsinaiset vuodenvaihteen räiskeet minä katsoin televisiosta, vaikka Sydneyn ilotulitukset ovatkin kovin kuuluisat ja upeat. Vuodenvaihdekin on meillä koko perheen juhla.  Me kävimme katsomassa klo 21 ilotulitukset Manlyssä. Hiekkarannalla loikoilu tuntui luksukselta ja mietin, että sääolosuhteiden vuoksi Suomessa on melko kamalaa raahautua ulkosalle puolenyön aikaan joulukuun viimeisenä päivänä. Hiekkaranta, helle ja rento tunnelma olisi minusta mukavampi vaihtoehto.

Lapset jatkavat kuuden viikon pituista lomaansa ja me olemme paljon menossa. Kotonakin tulee vietettyä aikaa ja nyt pääsin jopa ompeluhommiin. Olin luvannut ommella lapsilleni jotakin, niin minua jopa kannustettiin tarttumaan hommaan. 

Olen suunnitellut vetoketjupussukan ompelua noin kymmenen vuotta. Se on vain tuntunut todella haasteelliselta ja vetoketjuja olen joskus ostanut, mutta sen pidemmälle en ole päässyt. Netissä on hyviä tutoriaaleja, joita olen tutkinut ja sitten pohtinut, että minäkin varmasti pystyisin tuohon. Ja siinä ne nyt ovat, kaksi vetoketjupussukkaa!

Jälki ei suinkaan ole täydellistä, mutta tekemällä varmasti oppii. Kunhan saan lisää vetoketjuja ja löydän sopivan hetken, niin surauttelen näitä lisää. Jemmoista löytyy muutama kangas, jotka ovat kuin tehtyjö vetoketjupussukoita varten. Olisiko tässä uudenvuodenlupaus nyt hoidettu alta pois, en kyllä muista minkä vuoden lupaus tämä on mahtanut olla. 

13. luukku: Punainen minuuttimekko

Ompelujumi on selätetty. Vaatteiden tekeminen on haastavaa, koska niiden kanssa pitää olla tarkka ja jokaisen vaiheen pitää onnistua hyvin. Olen ommellut sen verran monta farkkuompelusta, että suoran ompelu alkoi tuntua taas luontevalta. Nyt oli aika ottaa käyttöön kirppareilta ostettuja puuvillakankaita.

Tein minuuttimekon Surrur – Tee oma Marimekkosi -kirjan ohjeiden mukaan. Kaava on hyvin yksinkertainen, mutta minulla meni siihen todellakin enemmän kuin minuutti. Konekin hajosi kesken ompelemisen, joten prosessissa tarvittiin välillä pientä huoltoa ja  hienosäätöä.

Tässä ei ole jokainen yksityiskohta ole täydellisesti onnistunut, mutta ihan mukava arkimekko tästä tuli 4-vuotiaalle. Ensi kerralla teen taas jotakin paremmin ja seuraavan mekon teen yhtä kokoa pienemmällä kaavalla. Tässä mekossa on paljon kasvuvaraa, mutta toisaalta myös mukavasti tilaa liikkua. Tunnen suurta iloa, kun sain tämän valmiiksi ja käyttöön.

I made a dress for my daughter. A red cotton dress for the sunny and hot christmassy days in OZ.

Päivän pizza huovasta

Tämä oli sadepäivän askartelua neljälle kevätlomalaisille muutama viikko sitten. Olin ommellut valmiiksi pizzapohjia huovasta, joiden väliin laitoin vanulevyä. Lapset saivat laittaa omat täytteensä. Leikkasin tarrahuovasta eri värisiä ja monen muotoisia palasia, joita lapset saivat liimata huopakolmioiden päälle.

Pizzaa voi vääntää monella tekniikalla. Toiset tekivät huolellista työtä. Ensin piti laittaa tomaattikastike punaisista paloista, sitten varsinaiset täytteet ja lopuksi vielä keltainen juusto. Toiset taas heittelivät ainekset omien pohjiensa päälle sen enempää miettimättä. Tämä oli onnistunut askartelutuokio, sillä lapset jaksoivat aluksi keskittyä todella hyvin. Sitten tuli jo nuorimmilla kiire laittaa pizzeria pystyyn ja siirtyä leikkimään.

Osa pizzapohjista jäi vielä ilman täytteitä, niistä voi tehdä vaikka marjapiirakoita. Sininen tarrahuopa jäi käyttämättä pizzan täytteenä. En tiedä, onko askartelutarrahuopaa saatavilla Suomesta. En ole siihen törmännyt, mutta toisaalta en ole sitä myöskään etsinyt. 

I made pizza slices from felt. Then I cut different colours of  self adhesive felt into various shapes. The kids got to stick the toppings on. This was a wonderful craft for a rainy day. Some pizza bases were left over. Next time I think we will make blueberry pies.

16. luukku: Twilight Xmas

Olen tapani mukaan muutaman joulun myöhässä. Twilight-joulukoristeet ovat olleen tekeillä ainakin vuodesta 2012 asti, mutta tämä projekti on jäänyt muun elämän jalkoihin. Mutta varmasti ystäväni arvostaa näitä vieläkin. Pitääkö tähän nyt kirjoittaa, että nämä ovat huumorimielessä tehty? Tämä on sellaista mautonta mutta sopii tyyliini -kamaa. Ja sinänsä  vastalahja Take That -kuusenkoristeille. Beverly Hills 90210 -koristeetkin ovat mietintämyssyssä, mutta vielä toteutusta vailla.

Tulostin netistä löytyneet paperinuket valokuvapaperille, joka silitetään kiinni kankaaseen. Edward sai turkoosia hilettä kehoonsa, koska aurinko saa hänen kalman kehonsa kiiltämään. Näin kaamosaikaan olisi kyllä Edward turvassa täällä Suomessakin. Jacob taas sai punaista hilettä pöksyihinsä, koska hänellä on aina niin kuuma / hän on niin kuuma. Bella sai morsiuspukumaisen valkoisen pitsipalan mekokseen. 

Odotan luonnollisesti näiden tekeleiden pääsevän paraatipaikalle ystäväni joulukoristeiden joukossa!

Söpöjä hernepusseja

Säilön pahvisia pääsiäismunia, jotta pääsen kerran vuodessa täytttämään ja piilottamaan ne. Aina välillä mietin, onko siinä mitään järkeä. Meillä käy pääsiäispupu, jonka tuomia munia lapset saavat etsiä. Tänä vuonna pupu toi mm. hernepusseja. Japanilainen kangas on ostettu Huutiksesta joitakin vuosia sitten. Kolmion mallinen ohje oli hauska tehdä.

Ohje löyty Iltasanomien sivuilta täältä.

Onkohan nyt jo liian myöhäistä kirjoittaa pääsiäispuuhista, mutta meillä tehtiin pääsiäiskoristeita urakalla. Eli tuleviksi vuosiksi tuli lisää säilöttävää. Kaikkia ideoita en taaskaan ehtinyt toteuttaa eli ensi pääsiäiseksi on jo materiaaleja valmiina. Edullisten tukkuerien ostaminen ei ollenkaan auta minua tyhjentämään askarteluvarastojani.

10. luukku: Huppupyyhe

Tarkoituksenani on ollut tehdä vanhoista kylpypyyhkeistä lapsilleni joko kylpytakit tai huppupyyhkeet. Pari pyyhettä on ollut sivussa tähän tarkoitukseen pyhitettynä jo jonkin aikaa. Vauvakoon huppupyyhkeet ovat jäämässä pieniksi ja halusin hyödyntää olemassaolevia varastoja. On aina palkitsevaa, kun saa tuunattua vanhasta tavarasta jotakin uutta ja hyödyllistä. 

The Cottage Maman ohje oli hyvin yksinkertainen ja helposti toteutettavissa, joten se pääsi kokeiluun. Käsipyyhkeestä ommellaan huppu ja se yhdistetään kylpypyyhkeeseen. Da-daa! Huppupyyhe on valmis!

Ohje löytyy täältä / See the tutorial:
thecottagemama.com/embellished-hooded-towel-tutorial/

I made hooded towels for my kids from old towels that I haven't used that much. It's always nice when something old turns into something that is nice and useful!

 

3. luukku: Pipipusseja

Meillä tarvitaan aina silloin tällöin lumelääkettä. Lapselle tulee pipi ja henkiset kolhut vaativat laastaria ja erityishuomiota. Tämän vuoksi ompelin pipipusseja, joilla lapsi voi harrastaa itselääkitystä. Tämä on kyllä ihan toimiva kaurapussi, jota tätä voi käyttää kylmä- tai lämpöhauteena, mutta myös plaseboefekti on vahva.

Ihana japanilainen kangas löytyi Eurokankaasta viime kesänä. Sitä oli pakko ostaa, vaikka käyttötarkoitusta ei vielä ostohetkellä ollutkaan. Kangas on jo niin pirteä, että sitä katsellessa tulee hyvälle mielelle. Tein pusseja sarjatyönä jo elokuussa, muutama on menossa pukinkonttiin.

Pipipussi, kuvakin on vähän tärähtänyt.

Tyttäreni on puettu pöytäliinaan

Löysin pyöreän pöytäliinan kirpparilta Köpiksestä noin vuosi sitten. Kuosi oli mielestäni ihastuttava ja näin heti, että siitä tulee mekko tyttärelleni. Sitten viimeisenä lomapäivänäni ryhdyin hommiin. Leikkasin kankaan keskelle pyöreähkön reiän ja ompelin vyötäröön resorin. Minä olen ihastunut tähän vaatekappaleeseen, toivottavasti tästä tulee myös tyttäreni suosikki!

Olin tänään ensimmäisen kerran töissä neljän vuoden äitiys- perhe - ja hoitovapaa jakson jälkeen. Tunnelmat olivat sekalaiset, mutta ennen kaikkea positiiviset! On kivaa palata aikuisten maailmaan, vaikka syksy pimeys ja täältä ikuisuuteen jatkuvat arkiset rutiinit huolettavat. Syksyn pimeyttä pehmentävät Salainen neuleystävä ja Salainen jouluystävä, joihin molempiin aion osallitua!

 

 

Kesämekkonen

Virkattu yläosa yhdistettynä kankaiseen alaosaan on minun mielestäni yhtä kuin kiva mekko! Tämä mekko meni synttärilahjaksi 6-vuotiaalle tytölle. Tätä oli harvinaisen vaikea kuvata. Kamera vääristää mekon sävyjä todella paljon. Yläosan punainen väri korostuu aivan liikaa. Luonnonvalossa yläosa näyttää vähemmän kirkkaalta ja vaaleammalta.

Näitä mekkoja minä haluan tehdä lisää. Erilaisilla yhdistelmillä ja kaikille mahdollisille tyttölapsille, joita minä tulevaisuudessa lahjon. Mietin myös, että pitäisi kokeilla itsellekin tunikaa, jossa on virkattu yläosa. Ja sitten pitäisi löytää paljon aikaa käsitöiden tekemiseen.

Barbapapat kiertoon

Kaksi Barbapapa-bodya löytyi kesäpipojen säilytyslaatikosta, sillä joskus talven keskellä päätin, että bodyt saavat uuden elämän pipoina. Toinen Barba-body oli alkujaankin oudon mallinen. Malli oli kapea ja sitä tuli käytettyä melko vähän. Aakkosbody oli suositumpi. Siitä löytyykin muutama pieni tahra, mutta ne hukkuvat mukavasti väriloiston keskellä.

Pipoista löytyy myös vuori. Vuorikankaaksi muuntui paksua ribbipuuvillaa oleva paita, joka on jostain syystä jäänyt käyttämättä. Vuorin ompeleminen teki hommasta astettaa haastavampaa. Ensimmäisen pipo vaati useamman sorvauksen ennen kuin siitä tuli ihan okei. Perfektionistille toisen pipon yläreuna olisi varmasti vieläkin liian kuhmurainen, mutta minä vaan mietin, että eihän se käytössä näy, kun yläosa jää vähän lerpattamaan.

Tällainen kuva tällä kertaa..

Villavaatteita Meridalle

Meidän taloudesta on löytynyt jopa yksi villapaita, jonka pystyi ottamaan ompelumateriaaliksi pesukoneessa huovuttamisen jälkeen. Kaikki muut hylätyt paidat ovat puuvillaisia tai jotakin keinokuitua. Tämä vihreä villapaita on päässyt ompelukokeilujeni kohteeksi jo aikaisemmin. Missäköhän ovat ne omena ja päärynä, jotka olen tuosta kankaasta tehnyt?

Merida sai tällä kertaa viitan, villahousut sekä mekon. Hame syntyi nopeasti villapaidan hihasta. Hameen helmaan sopisi hyvin jonkinlaiset kukkakirjailut, jos saisi aikaiseksi tehdä. Materiaalia riittäisi myös villapaidaksi, mutta jäin vielä miettimään paidan toteutusta, sillä nuken pään yli on ainakin vaikea pukea mitään. Ehkä villatakki olisi parempi ratkaisu.

Aku Ankka kavereineen päiväpeitossa

Tein päiväpeiton pojalleni, joka siirtyi nukkumaan "ison pojan" sänkyyn joitakin kuukausia sitten. Kangas löytyi viime kesänä Kontti-kirpparilta Turusta. Minusta on vaikeaa saada värien harmoniaa lastenhuoneen sisustukseen, sillä suurin osa lapsille suunnatuista tuotteista tulvii värejä (tai ainakin niistä tuotteista, joista minä pidän). Mietin jonkin aikaa, onko päiväpeitto liian levoton, mutta kangas oli kuin tehty juuri tätä tarkoitusta varten.

Haaveilen (mm.) tilkkutöihin perehtymistä jossain vaiheessa ja tämä päiväpeittoprojekti oli testi myös siinä mielessä, että saanko aikaiseksi tilkkupeittoa, jossa tilkut ovat jo valmiiksi yhtenä kappaleena. Pieniä ongelmia minulla olikin, mutta toivottavasti kovinkaan moni ei tutki ompeluksen jokaista tikkiä ja saumaa.

Olen viettänyt sen verran aikaa Tanskanmaalla, että olen huomannut, että yleisesti köpisläisten kotien seinät ovat valkoiset. Tämähän selviää, kun kävelee Tivolista kotiin pimeän tultua ja ihailee kotimatkan varrella olevien asuntojen skandinaavista sisustustyyliä. Asuntoihin tuodaan värit kivojen yksityiskohtien avulla. Joten nykyään minua hieman harmittaa, että lastenhuoneen tapeteissa esiintyy Nalle Puh kavereineen.

Kun tapetteja nelisen vuotta sitten valittiin, tämä oli mielestäni hillitty vaihtoehto ja halusin Puolen hehtaarin metsän asukit sinne seinälle. Nyt kuitenkin toivoisin, että seinät olisivat yksiväriset, niin voisin ostaa sinne Ferm livingin lastentaulut, mutta en ole raskinut sijoittaa neljään tauluun. Ja toisaalta samat elukat saa myös tyynyinä. Kummat sitten olisivat kivemmat! Tyynyt eivät nyt ainakaan sopisi meidän lastenhuoneeseen, ne varmaan päätyisivät olkkariin. Tajusin myös, että olen haaveillut noista kuvista jo niin pitkään, että jos olisin ostanut ne yksitellen vaikka puolen vuoden välein, niin setti alkaisi olla jo kasassa.

Isoäidinneliömekko

Tässä vielä yksi tekemistäni joululahjoista. Tämä isoäidinneliömekko meni 3-vuotiaalle tytölle. Mekko oli hankala kuvattava ilman mallia. Idean sain jostakin lehdestä muutama kesä sitten. Itse käytin alaosana samettia ja toivon, että lopputulos ei ole liian raskas tai tönkkö.

Vaatteita Meridalle

Löysin Pinterestin kautta blogiin (linkki alempana), jossa oli tehty nukenvaatteita Dollar Storesta ostetuista pikkuhousuista. Tämä idea on ollut jossakin muistini sopukoissa ja nyt minulle tuli tilaisuus toteuttaa idea käytännössä. En käyttänyt kaavoja, sillä nämä luomukset eivät sellaisia kaivanneet. Sen verran hassu materiaali pikkuhousut ovat, että täytyy itsekin painottaa, että käyttämättömistä pikkareista saa kivoja nukenvaatteita helposti ;).

Joulupukki toi tyttärelleni Merida-nuken ja tässä on ensimmäiset ompelukset, jotka olen nukelle tehnyt. Nämä ovat yöpaitoja tai rentoja kotiasuja, joita en vielä edes anna lasteni leikkeihin. Teen isomman kokonaisuuden ja annan ne sitten jossain välissä, kun lapseni osaavat riisua ja pukea nukkeja vähän paremmin.

Idea löytyi Old Days -Old Ways blogista:
The idea is came from the blog Old Days - Old Ways: 
Old Days- Old Ways: Dollar-doll-clothes-from-underwear