Tämän kesän Novitat

Laskeskelin, että olen aloittanut tekemään tätä boleroa ehkä kesällä 2008 eräitä häitä varten, mutta en silloin saanut sitä ajoissa valmiiksi. Ohje on Novitan Kevät 2007 lehdestä. Valmis neule on venynyt kaapissa monta vuotta. Minusta virkattu osuus on todella kiva, mutta tein aivan liian tiheän resorin. Se jotenkin lörpötti eikä minua huvittanut käyttää hihatinta. Nyt vihdoin purin resorin ja tein uuden, josta tuli sitten liian tiukka. Kolmas yritys resorin kanssa on ihan jees. En ole siihen edelleenkään täysin tyytyväinen, mutta se saa kelvata. Tälläisille irtohihoille on kuitenkin käyttöä.

Poikani sai kesäyllätyksen ystävältäni. Olin puhunut, miten hauska possu-neule on, mutta en ollut päässyt monologejani pidemmälle ennen kuin ystäväni oli jo neulonut kokonaisen paidan. Aivan mahtava ja kaunista jälkeä, viikkojen vieriessä eteenpäin tulee varmasti käyttöä!

Tunnustus

Sain Koukutettu-blogista tunnustuksen. Kiitos paljon! Tämä teki minut hyvin iloikseksi. Tunnustuksen jatkaminen eteenpäin on jäänyt kesäloman jalkoihin. Olen lukenut useamman bloggaajan ajatuksia blogiensa kaupallisuudesta, teemoista ja lukijamääristä. En ole tähän keskusteluun osallistunut, mutta mielenkiinnolla seuraan, mitä muut asiasta pohtivat.

Itse olen tyytyväinen siihen, että blogini kävijämäärä ja Bloggerin lukijakunta on hitaasti mutta varmasti kasvanut. Se tietenkin innosta ja on todella hauskaa saada kommentteja. Olen myös alkanut itse enemmän kommentoimaan muiden juttuja, vaikka en aina ensimmäisellä kerralla pysty todistamaan, että en ole robotti, kun en saa selvää niistä varmuuskirjaimista ja -numeroista.

Blogini teema on yhtä sekalainen kuin kiinnostusteni kohteet. Joillekin sopii erikoistuminen tiettyyn aiheeseen, mutta minun kirjoitukseni rönsyilevät sen mukaan, mistä milloinkin innostun. On vaan niin paljon kaikkea kivaa mitä voisi tehdä itse! Kaikki lapsellinen taitaa olla suosiossa tällä hetkellä. Nukenvaatteita on todella hauska virkata!

Säännöt ovat seuraavat:

- kopioi post it -lappu ja liitä se blogiisi

- kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi

- anna tunnustus viidelle suosikkibloggaajalllesi ja kerro heille siitä kommentilla

- ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu post it -lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin

Osa lemppariblogeistani ovat todella suosittuja, mutta valitsin tähän seuraamieni blogien joukosta sellaisia, jotka eivät välttämättä ole vielä kaikkien tiedossa.

Laitan tunnustuksen eteenpäin seuraaville blogeille:
Häntähattu harrastaa
Pirjon kädenjälkiä
Kikkaillaan ja tikkaillaan
Hannaliinin uudet neuleet
Lauran verstas

Tabletin kotelo

Tabletin suojakotelo on yksi kesällä virkkaamistani jutuista. Lanka on ostettu viime kesänä Turusta Käsityö-Elisasta ja unohtui hetkeksi lankakorin uumeniin. Hilos Omegan nylonlangat ovat ihastuttavia meksikolaisia nyörilankoja, joista saa tehtyä mm. kivoja kukkaroita ja käsilaukkuja. Oletin paksun langan olevan tylsää virkattavaa pienehköllä koukulla, mutta lanka kulki liukkaasti ja nyöri pysyi hyvin kasassa. Tämä meni joutaisasti nelosen koukulla. Yksi kerä riitti koteloon. Tähän lankaan liittyviä joululahjaideoita on jo hautumassa.

Olen päässyt käymään kivoissa lankakaupoissa myös tänä kesänä. Tampereella kävin Kerässä, joka sattui olemaan samalla kadulla kuin meidän lounaspaikamme. Aleksanterinkatu oli kaikki, mitä Tampereesta näin, joten tehokasta toimintaa ihan sattumalta.  Kerä on tullut minulle tutuksi blogien kautta, joten oli kiva päästä piipahtamaan.  Itselleni asettamat langanostokiellot taas jäivät kaupan ulkopuolelle.

Kotimatkalla minä kävin myös Kauppakassissa tilaamassa loppuviikon ruoat. Yhden illan pärjää näkkärillä ja pillimaidolla, kun tietää, että aamulla sapuskat tuodaan kotiin. Kolmen tunnin ajomatkalla ehtii miettimään tulevaa ruokalistaa (kun ei siis aja). Palvelu on kuin minulle tehty, kympillä saa ruokaostokset kotiinkuljetettuna. Lisäksi hyviä ja terveellisiä valintoja on helpompi näpytellä virtuaaliseen ostoskoriin kuin uupuneena ja nälkäisenä ihan oikeassa todellisuudessa.

Meillä vietetään lapsuuden kesää

Minun lapsilleni tämä kesä on varmasti yksi sellainen ikimuistoinen lapsuuden kesä, jolloin on saanut tehdä kaikkea kivaa sukulaisten kanssa. Olemme mökkeilleet ahkerasti eri sukulaisten luona. Niin paljon, että minua on vaivannut pieni lomastressi. Onneksi ne unohtuivat Saimaalla. Varikkopysähdykset kotona ovat yleensä noin vuorokauden mittaisia ja silloin pesukone joutuu koetukselle.

Isosiskoni vanha keinuhevonen.

Sukulaisten luona lapset leikkivät aidoilla retroleluilla. Vinttien kätköistä ja heitteillä olevista leikkimökeistä kaivetaan esille aarteita. Mummin mökin vintiltä pari leluja muutti meidän mukana kaupunkiin. Vanha keinuhevonen vaatii hieman entisöintiä, mutta olisi juuri nyt sopiva lasteni leikkeihin.

Lisäksi Helsinkiin kuljetettiin serkkuni vanha, todennäköisesti 1970-luvulla ostettu nukkekoti. Muistan olleeni kateellinen serkulleni hänen nukkekotinsa takapuolesta. Sehän on todella hieno. Kuten muissakin blogeissa on todettu (esim. Pientä pintaremonttia), Lundbyn vuosimallin jäljittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Oletan, että tämä on Lundby, mutta en ole siitäkään ihan varma. En ole aivan tämän näköiseen taloon pikaisella googlailulla törmännyt. Sähköt vaikuttaisivat ainakin kiemurtelevat lundbymaisesti.

Tämä nukkekoti pääsee lasteni leikkeihin. Oman Lundbyni aion pitää omissa leikkeissäni ja varustella sitä paremmaksi joskus, kun ehdin. Äidin oma nukkekoti on tietenkin aiheuttanut lapsissani kateutta. Viimeisten kuukausien aikana leikit ovat alkaneet sujua Peppi Pitkätossun talon kanssa, joten nyt he saavat myös Lundbyn. Vanhat muoviset huonekalut taidan vielä pääasiassa pelastaa ja antaa käyttöön vasta myöhemmin.

Talo takaa.

Talo edestä.

Ikkunatkin aukeavat.

Anna hyvän kiertää -haasteen ensimmäinen etappi

Jatkoin eteenpäin Anna hyvän kiertää -käsityöhaastetta ja nyt sain ensimmäisen mukaan lähteneen hyvyydet valmiiksi. Mun tekemän luona asustelevat Ariel ja Tähkäpää saivat uudet mekot. Sovituskuvassa Merida ja Mulan esittelevät virkattuja kesäasuja. Mekkojen värimaailma on saanut vaikutteita Mun tekemän taustakuvasta. Toivottavasti nuket viihtyvät retromekoissaan. Näissäkin töissä olen käyttänyt hyväkseni perintötilkkuja, joten kyseessä on ihan oikea tuulahdus viime vuosituhannelta.

Mikäli joku vielä innostuu haasteesta, niin yksi paikka on vielä vapaana. Ohjeistus löytyy tuosta ensimmäisestä linkistä. Sinne kommentoimalla pääsee osallistumaan.

Maret -mekkoja

Kokeilen tässä tabletilla päivittämistä ja se tuntuu yllättävän vaikealta. Jos teen kirjoitusvirheitä,  en välttämättä osaa poistaa niitä.. Pahoittelut siis jo etukäteen ja yritän kertoa nyt lyhyesti ja ytimekkäästi,  että tyttäreni sai ihanan yllätyksen kummitädiltään. Nimittäin ensimmäisen Mekkotehdas-mekkonsa!

Vanhasta lakanasta tehty Maret oli todella hurmaava ja nukkekin sai samanlaisen. Reissuun lähdön tunnelmissa räpsin pari kuvaa,  mutta pieni malli ei ollut kovin yhteistyöhaluinen. Kukapa sitä nyt paikallaan jaksaisi olla,  jos äiti yrittää kuvata.

Yksi tämän kesän tavoitteistani on tehdä edes yksi Mekkotehdas-mekko ihan itse,  mutta on aika mukavaa,  että innostus on tarttunut muillekin lähipiirin ompelutaitoisille! Viime vuosina on tullut neulottua ja virkattua sen verran paljon, että ompelukoneen esille kaivaminen tuntuu aina hieman jännittävältä ja työläältä. Nyt kun Maret löytyy jo,  niin minun on hyvä aloittaa niistä yksinkertaisimmista malleista.

Prinsessat juhannusta viettämässä

Olen viettänyt juhannusta prinsessojen kanssa. Joulupukki toi meille ensimmäisen prinsessan viime talvena ja nyt meillä asustelee jo neljä nukkea. Vielä mahtuisi lisää, kuinkas monta niitä olikaan yhteensä... Animator nuket rentoutuivat takapihalla lomatunnelmissa ja hiukset takkuisina.

Tässä sovituskuvia virkkamistani uusista mekoista. Näitä on todella kiva tehdä ja osa varmasti lähtee maailmalle. Olen kuullut juttua siellä sun täällä prinsessoista, jotka ovat vaatteita vailla. Eiköhän näitä tule virkkailtua vielä lisää. Perimäni isoäidinneliöt innostavat tekemään pieniä vaatteita.

Bella hoitaa orvokkeja.

Jasmin ajelee pyörällä.

Mulan rentoutuu lukemalla hyvää kirjaa.

Uusi isoäidinneliöliivi päällä on hyvä hoitaa kukkia.

Merida odotti rannalle menoa, 

mutta ilma on ollut sateinen ja rantapallokin vuosi heti alusta alkaen.

Merida päätti kuitenkin kiivetä aidan yli ja kuristella naapureiden puolelle.

Synttärijuhlat

Juhannuksen alla meillä vietettiin kaksi synttäreitä, minun poikani ja äitini juhlivat samana päivänä. Pääsin kokeilemaan paria uutta leivontaohjetta ja olin tyytyväinen siitä, että Valio on kehitellyt helppoja ohjeita. Vaikka rahkan voisi maustaa itsekin, minusta on ihanaa, että on tarjolla oikopolkuja. Tällä kertaa siis Valion maustettua rahka. Minusta tuntuu, että aika loppuu aina kesken, kun tekee juhlavalmisteluja.

Kakkukoristeet ovat Lontoon tuliaisia. Mr. Men ja Little Miss hahmot ovat ihastuttavia. Harmikseni näitä kirjoja ei taida olla saatavilla suomeksi. Pahviset koristeet toivat iloa juhlapöytään ja poimin ne tarkasti talteen tulevaa käyttöä varten.

Mansikkarahkakakun ohje löytyi Valion sivuilta täältä.

DIY Bounty

Viime joulun alla tanskalainen ruokakauppa Rema 1000 julkaisi mainoslehdessään DIY Bountyn ohjeen. Tätä oli pakko kokeilla, vaikka nyt vähän joulun jälkeenkin. En pyöritellyt kookosmassasta patukoita vaan tein kookossuklaalevyn. Kyllä se hyvältä maistui!

Näin yksinkertaista se on:
Sekoita vajaa purkillinen kondensoitua maitoa kookoshiutaleisiin (250 g). Muotoile haluamallasi tavalla ja laita jääkaappiin pariksi tunniksi. Sitten dippaa sulatettuun suklaaseen.

Ohje löytyi täältä (tanskaksi).

DIY Bounty. Really easy!
Mix a can of condensed milk with 250 grams of shredded coconut. Shape into small (or large) bars. Let cool in the fridge for a couple of hours and the dip into melted dark chocolate.

Synttärikakku

Minä tein itselleni synttärikakun. Olin ajatellut tehdä Valion ohjeella mansikkarahkakakun, mutta en vain yksinkertaisesti ehtinyt. Tulin lasten kanssa kotiin päivän reissuilta 1,5 h ennen kuin kahvittelijoiden oli määrä saapua. Siinä ajassa ehti parhaiten tehdä neljän munan kääretorttupohjan.* Tein kakun Valion ohjetta mukaellen. Täytteeksi meni mansikoita ja mansikkarahkaa. Päälle tuli mansikkakermaa, mansikoita ja Domino-keksejä. Oli muuten todella hyvää!

Tunsin kiitollisuutta siitä, että saamme asettua aloillemme Suomeen ja on mahdollista nauttia ystävien sekä sukulaisten seurasta ihan tavallisena arkipäivänäkin. Sosiaalista elämää ja vahva tunne siitä, että täällä on minun kotini. On ihanaa laittaa omaa pihaa sekä kotia ja kastella omaa kaupunkiviljelypalstaa. Näin suuri elämänmuutos on myös todella stressaavaa ja tuntuu, että aika ei riitä mihinkään, kun on niin paljon hommia, joihin pitäisi tarttua. Onneksi välillä pääsee raottamaan rouvakellarin ovea!

*Niin ja laittaa broileri uuniin sekä raivata tiskipöytä ja imuroida. Vessakin piti pestä ja järjestää kenkiä pois eteisen lattialta. Onneksi telkkarista tuli Pikku kakkonen.

Sirkka-mummin makaronivelli

Mummin tekemä makaronivelli on yhtä ihmeellinen asia kuin lapsuuden kesät. Eihän niitä enää takaisin saa, on jäljellä vain muistot. Kesäkuun neljäntenä päivänä mummin ja papan mökillä lippu liehui tangossa ja saunan jälkeen telkkarista tuli ihan varmana joku kesäinen lavatanssiohjelma. Tai Seppo Hovin juontama lastenlaulukilpailu, tangomarkkinat tai kultainen harmonikka kilpailu. Jos halusi katsoa jotakin muuta, toisessa huoneessa oli 14-tuumainen mustavalkoinen telkkari sitä varten.

Mummin tekemä makaronivelli oli yksi lemppareistani aikuisenakin niin kauan kun mummi vaan pystyi tekemään ruokaa. En ole sitä kenenkään muun tekemänä maistanut ennen kuin tein itse vellin Myllyn parhaan ohjeen mukaan. Se on yksinkertaisuudessaan varmasti lähellä mummini versioita. Mummolan kaltaisen makuelämyksen aikaansaaminen vaatisi useamman yrityksen punaista maitoa, voita, suolaa ja sokeria yhdistelemällä hieman eri tavoilla. Lapseni eivät tästä ruoasta kovinkaan paljoa innostunut, vaikke he rakastavat syödä pelkkää keitetyä makaronia.

Kai tämä on kaihoisaa keski-ikäistymistä ja sitä, että alkukesä on niin ihanaa aikaa, että melkein masentuu jo valmiiksi, kun ajattelee, että yök joskus taas on marraskuu. Ihan järjetöntä, mutta olen ollut edelliset kolme kesäkuuta pois Suomesta, niin kotiinpaluu vuoden ihanimpaan aikaan aiheuttaa minussa suuria tunteita!

Siivouspäivä

Oikeastaan minun olisi pitänyt olla myyvänä osapuolena Siivouspäivässä, mutta aikatauluni oli liian tiukka. Olin tullut edellisenä iltana reissusta enkä ehtinyt kaivamaan esille myytäviä. Sen sijaan oli erittäin mukavaa olla ostajan roolissa meidän lähipuistossa. Kaikki käteinen, mikä minulla sattui olemaan mukana, myös meni.

Kuvan nappasin lauantaina, mutta se ei ole kovin hyvä. Kalleimmista tuotteista maksoin viisi euroa kappaleelta: Brion nukenvaunut, Me & I örkkimörkkituninka sekä hyväkuntoiset Peppi kengät. Neljällä eurolla ostin pojalleni Hai-saappaat. Kolmella eurolla hankin lasten Monopolin ja käyttämättömän Aku Ankka kassin. Euron ostoksia olivat pari palapeliä ja mustat lasten Converset. Todella hyviä löytöjä! Enemmänkin olisi löytynyt eli ensi kerralla pitää muistaa käydä automaatilla nostamassa rahaa ennen kirpparikierrosta.

 P.S. Seuraava Siivouspäivä on lauantaina 31.8!

Hej hej tutit!

Jätetäänpäs Tanskaan tutit ja vaipat. Hej hej taaperotouhuille, meillä asuu kaksi isoa lasta, ei mitään vauvoja! Varsinainen vieroitus tehtiin joitakin viikkoja sitten. Suomalaisten standardien mukaan aivan liian myöhään, mutta muun maailman ja erityisesti Tanskan mittapuilla ei ollut vielä mitään hätää. 

Toiseksi viimeisenä päivänä saimme aikaiseksi Frederiksbergin havessa ripustamassa rakkaat tutit tuttipuuhun. Tässä vaiheessa vieroitus oli jo niin pitkälle, että ripustaminen ei aiheuttanut draamaa. Suttetræ on komea näky, mutta samalla vähän freaky - tuttien hautausmaa. Lapsilleni kerroin, että linnunpoikaset käyvät nappaamassa puusta tutit tarpeen tullen.

Hej hej pacifiers, diapers and Denmark!

Barbien uudet vaatteet

Kutsu 6-vuotissynttäreille oli hyvä syy lähteä tekemään Barbien vaatteita. Viimeksi olen tehtaillut vaatteita Barbeille muistaakseni 1980-luvulla. Pienten vaatteiden ompeleminen ei ole kovin hauskaa puuhaa, mutta virkkaamisesta minä todella innostuin! 

Vihreän juhlamekon kaltaisia luomuksia haluan vielä tehdä lisää. Mekon esikuvana on juhla-asut, joita minun äitini on virkannut omille Barbeilleni. Muistan, että ne olivat todella hienoja ja parhaita vaatteita, mitä nukeillani oli. Äitini tekemät luomukset ovat vielä tallessa jossakin. Pitäisi kaivaa ne joskus esille ja esitellä täällä.

                                                        

 

Kesämekkonen

Virkattu yläosa yhdistettynä kankaiseen alaosaan on minun mielestäni yhtä kuin kiva mekko! Tämä mekko meni synttärilahjaksi 6-vuotiaalle tytölle. Tätä oli harvinaisen vaikea kuvata. Kamera vääristää mekon sävyjä todella paljon. Yläosan punainen väri korostuu aivan liikaa. Luonnonvalossa yläosa näyttää vähemmän kirkkaalta ja vaaleammalta.

Näitä mekkoja minä haluan tehdä lisää. Erilaisilla yhdistelmillä ja kaikille mahdollisille tyttölapsille, joita minä tulevaisuudessa lahjon. Mietin myös, että pitäisi kokeilla itsellekin tunikaa, jossa on virkattu yläosa. Ja sitten pitäisi löytää paljon aikaa käsitöiden tekemiseen.

Lähtöangstia ja porkkana-ananasmuffinit

Haikeus. Lähdön hetki lähenee. Joka päivä me teemme jotain viimeistä kertaa. Tulimme Köpikseen kolmeksi kuukaudeksi syksyllä 2010, joten onhan täällä olo venynyt alkuperäisestä suunnitelmasta. Olen elänyt viime vuoden jossain expatin ja turistin välimaastossa. Arki tulee kahden lapsen kanssa vastaan maassa kuin maassa hyvin äkkiä. On ollut järkyttävän ihanaa ja hirvittävän kamalaa.

Kaikki kokkailut alkavat olla hävikistä herkuksi -fiiliksillä tehty. Eli ensin katsellaan, mitä kaapista löytyy ja sitten mietitään, mitä aineksista saisi aikaan. Esimerkiksi säilykepapuja on niin paljon, että niitä pitää piilottaa joka toiseen ruokalajiin. Puoli vuotta kaapissa ollut tahinipurkki tuli avattua kaksi viikkoa ennen lähtöä.

Hummusta leivän päälle, kun ainekset löytyivät kaapista.

Yhteishyvän porkkana-ananaskakun ohje osui sopivasti käsiini. Tein ohjeen mukaan muffineja, kun on vielä paperisia muffinssivuokia jäljellä. Niin ja säilykeananasta, kookoshiutaleita sekä perusleivonta-aineksia. Kuorrutukseen meni loput tuorejuustot ja hieman tomusokeria. Jääteetä pitää juoda vielä pari kannullista ja jääpalapussejakin on vielä parikymmentä jäljellä.

Juuri ja juuri ehdin kuvata kaksi viimeistä yksiöä!

Hyvästit myös lemmikkibasilikalle!

200 langanpätkää

Arne & Carlos -peitto edistyy ihan mukavasti. Kukkia on hauska tehdä, mutta lankojen päätteleminen on todella suuri miinus tässä työssä. Osan langoista saa virkattua työn sisälle, mutta pääteltävää jää silti tuhottoman paljon. Omistin tässä kokonaisen illan päättelylle. Tavoitteenani oli piilottaa sata lankaa, mutta päättelin 200 loppupätkää. En siltikään saanut kaikkia naruja pääteltyä. Ehkä taas ensi viikolla omistan illan viimeistelyyn.

Ostin Netosta puuvillalankaa, jossa on hopealankaa joukossa. Langoista saisi taas muutaman uuden sävyn peittoon, mutta mietin, pitäisikö sittenkin olla sotkematta hopeaefektejä peittoon. Noin yleisesti olen kyllä pro glitter. Pitänee virkata testikukkanen. Onko mielipiteitä?!

Virkkaamisen ohessa olen ehtinyt juoda sen verran paljon teetä, että sain pari laatikkoa taas päällystettyä. Tällä hetkellä yksi teerasia pitää sisällä puuvillalankojani. Minulla ei ole tarkkaa käsitystä, kuinka iso peitosta tulee ja kuinka paljon lankaa työ vaatii. Haaveilen päiväpeitosta parisängylle, mutta katsotaan paljonko saan aikaan tämän kesän aikana.

200 langanpätkää lasissa.

145 yhdistettyä kukkasta 140 cm levän sängyn päällä.

Löysin Netosta kimaltavaa lankaa. Pitäisikö sekoittaa hopeaefektia peittoon?

Taas yksi teepusseilla päällystetty laatikko, joka on jäänyt postaamatta.

Anna hyvän kiertää -käsityöhaaste

Lähdin mukaan Pirjon kädenjälkiä -blogissa olleeseen haasteeseen. Kolme ensimmäistä henkilöä, jotka lähtevät haasteeseen mukaan, saavat minulta postitse jotain kivaa omin käsin tehtyä 12 kuukauden kuluessa. Ilmoittautuminen tapahtuu siis tähän postaukseen kommentoimalla. Osoitteen voi ilmoittaa minulle sähköpostitse.

 

Sääntönä on myös se, että näiden kolmen ilmoittautuneen tulee jatkaa haastetta omassa blogissaan samalla tavalla. Toivon, että blogini lukijoista löytyy kolme innokasta! En ole vielä miettinyt, mitä minä teen, mutta toiveitakin voi esittää ja antaa vinkkiä siitä, mikä kiinnostaisi.

Isoäidinneliöpeitto

Köpiksen neulontakerhossa on tehty viimeisen vuoden aikana kymmeniä peittoja vauvoille. Minäkin innostuin aiheesta sen verran, että tein ison isoäidinneliön ja virkkasin siihen vielä nirkkoreunan. Lankana on käytetty valkoista ja liukuvärjättyä 7 veljeksestä. Lanka on ollut jemmassa jonkin aikaa. Minusta tuo sävy on ihana ja olen onnellinen, että se pääsi nyt arvoiseensa kohteeseen.

Virkattu French Hot Dog

Yksi retkipäivien kestosuosikki meidän perheessämme ovat nakkipiilot, pølsehornit, baby bitesit tai French hot dogit. Nimitys tulee aina sen mukaan mistä välipalat ostetaan ja mikä on operointikieli sillä hetkellä. Lapseni olivat sen verran kateellisia synttärilahjaksi menneestä herkkukorista, joten lupasin lapsilleni tanskalaisia herkkuja. Olen saanut aikaiseksi kaksi French hot dogia.

Oli yllättävän vaikeaa löytää pullan/sämpylän väristä lankaa. Novitan Miamista löytyy aika hyvä sävy. Lisäksi Novitan Hanko-langasta löytyy sopiva nakin värinen sävy. Nämä langat ovat paksuja, joten nakkien sisällä oleva vanu hieman paistaa läpi.