3-vuotissynttärit vol. 2

Esikoiseni on nyt 3-vuotias. Vietimme syntymäpäiväjuhlia tanskalaisissa tunnelmissa suomalaisten vieraiden kera. Myös 2-vuotissynttäreitä vietettiin Köpiksessä eli tällä kertaa oli jo hyvin tiedossa, että synttärinä kuuluu olla Tanskan lippuja. Yhdet (tai kahdet) synttäribileet on vielä luvassa, kun palaamme Suomeen lomailemaan.

Tanskalaisia mansikoita.

Novitan Paolasta neulottu kruunu.

Nalle Puh -koristeet houkuttivat ostamaan cupcake mixin.

Mansikkakakku Lagkagehusetista.

EM-jalkapallohumua!

Käsityökauppoja Kööpenhaminassa

Päätin kesän kunniaksi tehdä pari postausta Kööpenhaminan seudun tarjonnasta. Itseäni kiinnostaa kaikenlainen (DIY) tilpehööri, kauniit pienet sisustusjutut, kitsch, lapselliset jutut, kankaat, langat, leivontatarvikkeet, herkut ja kirpparit.  Eli en voi olla mainitsematta Tigeriä ja Søstrene Greneä, jotka ovat varmasti jokaisen näpertelijän listalla. Tiger on äskettäin päässyt Suomeenkin asti. Molemmat ketjut ovat levittäytyneet tiheästi Kööpenhaminan seudulle. 

Kävin kahdessa suosikkikaupassani taannoin kameran kanssa ja jopa pyysin kuvauslupaa blogiani varten. Kuvat on otettu Frederiksbergissä sijaitsevissa myymälöistä, mutta molemmat löytyvät myös Nørreportin aseman läheltä Frederiksborggadelta.

Pöllöä, oravaa, pingviiniä ja niin edelleen, Stoff 2000

 

Stoff 2000

 

Stoff 2000 myy pääasiassa kankaita, mutta jonkin verran myös lankoja. Liikkeitä löytyy ympäri Tanskaa. Olen kiinnittänyt huomiota myös söpöihin nauhoihin ja vinokaitaleisiin, kaavoihin ja asiakaslehteen, jossa on paljon ideoita. Nettisivuilta löytyy ilmaisia kaavoja ja neuleohjeita. Erityisesti lapsekkaat kankaat ovat todella houkuttelevia. Kankaat ovat pääasiassa puuvillaa, eli trikoota on tarjolla vähemmän.

Babyfløjl, mitä tällainen kapeavakoinen sametti onkaan suomeksi..?

Pieniä sieviä sieniä ja norsuja

 

 

 Panduro Hobby

 

Panduro Hobbysta saa kaikenlaisia askartelutarvikkeita, mutta myös lankaa ja kankaita. Panduron nettikauppa toimii myös Suomessa. Valikoima on laaja ja erityisesti tuo Nørreportin aseman lähellä oleva myymälä on suuri. Siinä on kolme kerrosta ja sieltä löytyy vaikka mitä!

Panduro Hobbyn myymälässä piipahtaessa kannattaa katsoa, sattuuko tarjolla olemaan lykke poseja. Ne ovat 25 kruunun hintaisia yllätyspusseja, joiden sisällä on tuotteita 225 kruunun arvosta. Tuotteet ovat aina menneiltä sesongeilta eli kesällä pusseista löytyy joulutuotteita jne. Minä lievitän koti-ikävää näiden avulla, kun omat askarteluvarastot ovat Suomessa, saa yllätyspusseista mukavasti puuhaa.

Perhosia

Tilda-kankaita

Nauhoja ja tilkkuja

Ruokalappuja vahakankaasta

Vahakankaan ylijäämäpalaset muuntuivat ruokalapuiksi. En tiedä, missä varsinainen pöytäliina tällä hetkellä on tai onko minulla sitä enää, mutta eri kokoisia suikaleita löytyi suurehko määrä. Nämä ovat ensimmäiset prototyypit, joiden kaava on otettu Catherine Woramin ihanasta kirjasta Onnea vauvalle.

Ompelin kaksi vahakankaanpalasta yhteen, jotta ruokalappu saa enemmän ryhtiä ja sitten vinokaitaleen ympärille. Taskullisen version taskun tein pullottamaan ulospäin, jotta tasku keräisi ruokaa mahdollisimman hyvin. Ruokalaput menivät lahjaksi kummitytölle, joka juuri aloittelee kiinteiden ruokien syömistä.

Neuvolakorttien kansia

Tämä menee taas kategoriaan kauan olen suunnitellut, mutta en ole saanut aikaiseksi. Esikoinen täyttää kohta 3-vuotta, joten vielä tässä sentään muutama vuosi käydään neuvolassa. Katsoin kyllä apua täältä: Villapata kiehuu: tutoriaali neuvolakortin kansiin, mutta päädyin tekemään oman sovelluksen, kun en jaksanut keskittyä tarpeeksi, että olisin täysin ymmärtänyt opastusta.

Virolainen uunirahka

Tutustuin virolaisen uunirahkan ohjeeseen Herkku ja koukku -blogissa. Se kuulosti aika hyvältä ja jääkaapista löytyi suunnilleen sopivat ainekset. Omassa keittiössäni resepti muuntui hieman, sillä minulla ei ollut sitruunaa. Sen sijaan lisäsin taikinaan vielä appelsiinituorejuuston jämät ja jauhettua appelsiininkuorta. Sonnetorin appelsiinin- ja sitruunankuorijauheet ovat mielestäni erinomainen keksintö!

Uunirahka (Ohje Maasikas -blogista)

2dl maitorahkaa

2dl kevyttä kermaa (tai maitoa)

0,5dl mannasuurimoita

3 munaa

0,5-1 dl sokeria

1tl vanilliinisokeria

1tl sitruunakuorta raastetuna

1rkl sitruunamehua

1rkl voita

Sekoita maitorahka, kerman(maidon) ja mannasuurimoiden kanssa. Lisää kanamunat ja sokeri. Sitten raasta sitruunakuori ja purista mehua ja lisää maitorahkan joukkoon. Voitelee matalaa uunivuoka ja kaataa koko juttu siihen. Paistaa 180 asteessa uunissa n. 30 minuuttia, sen verran, että se hyyty ja pintaa tulee kaunis keltainen väri. Nauti kiisselin, marjojen tai hillon kanssa!

Helppo junakakku

Junakakku löytyy Nalle Puh, Iloisen kokin opas -kirjasesta ja siellä se kulkee nimellä Pikku Ruun syntymäpäiväkakku. Tästä tuli ensimmäinen 3-vuotissynttärikakku pojalleni. Juhlia on luvassa vielä yhdet tai kahdet lisää tämän kesän aikana. Junan vaunut kulkivat peräkkäin kolmella eri tarjoiluvadilla. Kakkupohjasta olisi saanut vielä pari vaunua lisää, mutta nämä juhlat olivat sen verran pienet, että laitoin osan pohjasta pakastimeen jemmaan.

Kakkupohja noin kahdeksalle henkilölle

150 g margariinia

2,5 dl sokeria

3 dl vehnäjauhoja

1 tl vaniljasokeria

4 rkl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

1 dl vettä

3 rkl maitoa

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne vatkattuun seokseen. Kuumenna vesi lähes kiehuvaksi ja lisää maito sen joukkoon. Sekoita nesteet taikinan joukkoon. Kaada seos esim. pellin päälle ja paista 175 asteessa noin 35 minuuttia.

Leikkaa kakusta junan muotoisia paloja, kuorruta ja koristele. Käyttämässäni kuorrutteessa oli voimariinia, kaakaojauhetta ja tomusokeria yhteen vatkattuna. Koristeeksi esim. Lontoon rakeita, Muumikarkkeja ja kakkukoristeita.

Juhlissa oli tarjolla myös Niinamin tekemiä whoopiesejä, joista lisää täältä. Kiva uusi herkku, jota pääsin nyt ensimmäistä kertaa maistamaan!

Kierrätetyt kesähousut

Ompelin kahdet housut lisää  Siksakkia - Ompele lapselle käytetystä uutta -kirjan kaavalla. Materiaalina toimivat kahdet rikkinäiset pellavahousut, joista saa helposti tehtyä lapsen housut. Molempien lahkeet olivat hyvässä kunnossa, joten pääsin hyödyntämään osittain jo valmiita saumoja. Housut oli nopea ommella.

Tein toisista housuista täyspitkät ja toisista caprit. Mustia housuja on yllättävän vaikea kuvata, joten päädyin näyttämään pöksyt in action. Pienelle miehelleni joutuu välillä vaihtamaan housuja monta kertaa päivässä, joten kesähousuja tarvitaan paljon. Tässäkin projektissa kesti jonkin aikaa ennen kuin sain idean toteutettua. Minä tulen hyvälle mielelle ajatellessani näitä housuja, sillä nyt kaapeissa on edes vähän enemmän tilaa ja rikkinäiset housut ovat saaneet uuden elämän.

Essumekko

Tämä on suuri askel Hapsulille. Ompelin essumekon ja tein siihen näpinlävet. Koneeni tekee napinlävet automaattisesti, joten tämä ei todellakaan ollut kovin hankalaa. Hankalin vaihe oli etsiä netistä ompelukoneeni manuaali ja lukea sieltä vaadittavat osiot. Jee! Nyt mä osaan!  Henkinen kynnys on ylitetty.

Essumekko on tehty Ottobren ohjella lehdestä 1/2012, malli Home Sweet Home essumekko. Tein kääntömekon. Mekko on kokoa 92 cm ja se on vielä hieman liian iso tyttärelleni. Toinen olkapää valahtaa alas helposti. Myös poikani toimi mallina, kun en saanut sopivaa otosta vaaleanpunaisesta puolesta tyttäreni päällä. Mekko sopi hyvin myös 3-vuotiaalle eli käyttöaikaa on vielä pari vuotta.

Fetapiirakka

Paitsi että eihän tämä olekaan fetapiirakka vaan salaattijuustopiirakka. Ohjeesta tulee pellillinen. Tämä on yhdistelmä kahdesta aikaisemmin tekemästäni piirakasta. Pohja on sama kuin pitopiirakassa ja täyte on melko sama kuin Pirkan paprika-fetapiirakan. Tätä tarjoiltiin Euroviisujen kisastudiossa.

Pohja:

4 dl pikakaurahiutaleita

3 dl vehnäjauhoja

1 dl ohrajauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 dl öljyä

3 kananmunaa

4 dl vettä

Täyte:
2 punaista paprikaa
1 tlk  salaattijuustokuutioita
n. 20 vihreää kivetöntä oliivia
200 g maustettua tuorejuustoa, tällä kertaa Valio Viola kevyt yrtti tuorejuusto

2 dl ruokakermaa

1 dl turkkilaista jugurttia

4 kananmunaa
2 rkl hienonnettuja tuoreita yrttejä (basilikaa, rosmariinia ja oreganoa)
tai 2 - 3 tl kuivattuja ytrttejä
1 tl suolaa

Sekoita pohjataikinaa varten kulhossa kaurahiutaleet, jauhot, leivinjauhe ja suola. Lisää joukkoon nopeasti sekoittaen öljy, munat ja vesi. Sekoita taikina juuri ja juuri sekaisin. Taikina on hyvin löysää. Kaada taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja levitä tasaiseksi. 

Leikkaa paprikat pieniksi kuutioiksi ja levitä tasaisesti pohjalle. Seuraavaksi lisää salaattijuusto ja oliivit. Sekoita tuorejuusto, turkkilainen jugurtti ja ruokakerma keskenään, vatkaa joukkoon munat. Mausta yrteillä ja suolalla.

Kaada liemi piirakan päälle ja paista 225 asteessa uunin alatasolla noin 35 minuuttia, kunnes täyte on täysin hyytynyt ja pohja kypsä. Tarjoa haaleana tai kylmänä.

Kasvisruokia karibialaisittain

Pääsin pitkästä aikaa osallistumaan Siperian Marttojen toimimintaan! Uudenmaan Marttojen opetuskeittiössä järjestettiin Kasvisruokia karibialaisittain -kurssi. Kurssin kuvaus on houkutteleva: Kasvisruokaa Karibialaisittain - Karibialaisissa ruuissa maistuvat tuulahdukset Euroopan, Afrikan ja Aasian keittiöistä sekoittuneena alkuperäisväestön perinteisiin. Ruoat ovat samalla kertaa sekä hedelmäisen raikkaita että mausteisen tuhteja.

Illan raaka-aineet odottamassa ruoanlaittajia.

Ruokakurssilla tutustuin uusiin makuihin ja ihmisiin. Karibialainen ruokakulttuuri ei ollut minulle entuudestaan tuttu enkä ole myöskään käynyt siellä päin maailmaa. Lähinnä tulee mieleen nuori Tom Cruise baarimikkona ja alkaa soimaan päässä Beach Boysien biisi: Aruba, jamaica ooo I wanna take you / To bermuda, bahama come on pretty mama / Key largo, montego baby why don’t we go.

Illan aikana valmistimme keittobanaanispisejä, pähkinä-perunakeittoa, kasvislaatikkoa, bataattimuhennosta, paahdettuja papusämpylöitä salsan kera sekä suklaista jälkiruokaa rommi-banaanien kera. Ruoat tehdään pääasiassa parettain. Minun ja minun parini vastuulle tulivat paahdetut papupatongit ja salsa.

Uusi tuttavuus minulle oli keittobanaani, joista tehtiin sipsejä. Joku kerta täytyy kokeilla näiden valmistusta itsekin, jos sattuu olemaan keittobanaaneja tarjolla käyttämissäni ruokakaupoissa. Ilmeisesti keittobanaania saa ainakin Stokkan Herkusta. Sen verran karibialaisissa tunnelmissa olin vielä tänään lähimarketissa käydessäni, että ostin sieltä Jerk-kastiketta ja täydensin myös juustokumina varastoni.

Paahdetut patongit paputahnalla & salsa.

Paputahna ja salsa, joita olin itse valmistamassa, olivat todella hyviä ja uskon, että teen niitä myös uudelleen. Oikeastaan elämästäni on puuttunut hyvän salsan ohje. Yleisesti me kurssilaiset ihmettelimme, miten paputahna maistuukin niin hyvältä, vaikka kyse ei ole sen vaikeammasta leivänpäällisestä kuin papujen soseuttaminen sauvasekoittimella. Paputahnaa voi myös maustaa meksikolaistyylisellä mausteseoksella, kuten kurssin ruokaohjemonisteessa lukee.

Tunnen ruokakursseilla aina hieman uusavuttomuutta, vaikka omassa keittiössäni viihdynkin hyvin, niin vieras keittiö ja uuden ruokalajin valmistaminen muille kurssilaisille vähän jännittää. Tuntuu hassulta kysellä uunin tai mikron käyttöohjeita kurssin vetäjältä. Mutta tämä kuitenkin aika hauska tapa laittaa edes toinen jalka pois omalta comfort zonelta. (Siperian) Marttailu on hyvä harrastus ja suosittelen myös Uudenmaan Marttojen ruokakursseja kaikille. Tai oikeastaan kaikille nopeille, sillä kurssit ovat todella suosittuja ja paikat täyttyvät hetkessä.

Suklaakookosneliöt rommi-banaanien ja jäätelön kera.

Marttamaisia nettisivuja:

Siperian Martat

Uudenmaan Martat

Niin ja jos et asu pääkaupunkiseudulla, niin ei hätää, Marttoja löytyy jokaisesta Suomen kolkasta. Lisätietoja voi etsiä vaikka täältä: Marttaliitto

Barbapapapusseja ja tuunattu kauppakassi

Farkunlahkeista on syntynyt Barbapapa-pussukoita. Näille on kaikille jo uusi omistaja tiedossa, joten täytyy vielä surautella muutama lisää, kun ylijäämä Barbapapoja löytyy vielä pussilakanan ompelun jäljiltä. Farkkujen taskuja ja vetoketjuja on nyt tarjolla iso kasa, pitäisi keksiä niille jotakin käyttöä.

Aikoinaan Dublinin reissulta ostettu t-paita päätyi kauppakassin koristeeksi ja osittain (virkattavan) matonkuteeksi. Cherry soda -logo on minusta tosi kiva ja se olisi sopinut tyynyksikin, mutta t-paita oli niin kulunut, ettei siitä sellaisenaan voinut tyynynä värkätä. Kestokassi, johon logon kiinnitin, on melko kämäinen ja monta kauppareissua palvellut. Olisi kannattanut ostaa tai ommella uusi kassi tätä projektia varten.

Kestovanulaput

Kestovanulaput ovat olleet to do -listalla jo ties kuinka kauan. Nyt siksakkasin yhteen kaksi noin kuuden sentin ympyrää yhteen. Tein parikymmentä kestolappua. Kun kerran hommaan ryhtyi, niin halusin tehdä riittävän määrän arkikäyttöön.

Halusin kokeilla erilaisia kankaita, sillä en tiedä, mikä toimii parhaiten. Käyttötarkoituskin vaikuttaa aika paljon siihen, kuinka karkeaa tai hellävaraista kestovanulappua haluaa käyttää.  Käytin kierrätysmateriaaleja: puuvillapellavaa rikkinäisistä kesähousuista, flanellia vauvan peitosta ja froteeta pyyhkeestä. Ainoa uusi kangas, jota käytin oli bambufrotee, josta minun oli joskus tarkoitus tehdä lisäimuja kestovaippoihin, mutta kangaspalanen jäi käyttämättä.

Olen kestoillut viikon verran vanulapuillani ja olen erittäin tyytyväinen niihin. Käytetyt laput kerään pesupussiin, niin ne on sitten helppo heittää pesukoneeseen.

Mutakakku

Mutakakku syntyy helposti leivontakaapin perusaineksista. Lisäsin tällä kertaa taikinaan myös kaapista löytyneet suklaanjämät, n. 100 grammaa.

1,5 dl  Oivariini juoksevaa

3 dl    sokeria

1,5 dl  vehnäjauhoja

2 tl     vaniljasokeria

1/2 tl  suolaa

4 rkl   kaakaojauhetta

2        kananmunaa

Vatkaa munien rakenne rikki ja sekoita voisulan kanssa. Yhdistä seokseen kuivat aineet.  Paista 200 asteessa irtopohjavuoassa, joka on voideltu ja korppujauhotettu, noin 20 minuttiia. Kakku jää keskeltä mutaiseksi. Tarjoillaan vaahdotetun vaniljakastikkeen, kermavaahdon tai jäätelön kanssa.

Neulatyyny

Tein neulatyynyn isoäidiltäni saamaani Pauligin vanhaan teerasiaan, joka on kierinyt keittiön kaapissa tyhjänä jo muutaman vuoden. En ole keksinyt sille sopivaa käyttötarkoitusta, kun siinä ei enää viitsinyt säilyttää elintarvikkeita.

Keskimmäisessä kuvassa ovat minun tähän astiset neulatyynyni. Huovasta tehty neulatyyny oli muistaakseni ensimmäisen ompelutyö, jonka minä olen tehnyt ala-asteen käsityötunnilla. Toinen viritelmä on tullut meille jonkin ompelupakkauksen mukana. Neulat puskevat läpi pumpulihötöstä tai hukkuvat neulatyynyn sisälle.

Oli siis korkea aika tehdä parempi versio. Rasian sisällä on pieni palanen äitiyspakkauksen patjasta, josta on vielä pieni suikale jäljellä sen jälkeen kun nukenvaunut saivat uudet patjat. Patjan ympärille ompelin farkkukangasta, koska minulla on ylitarjontaa farkunraadoista.

Vanhaa rasiaa on myös sen verran hankala avata, että en usko lasteni saavan sitä auki. Minun vain pitää muistaa aina sulkea se. Suurimman osan lapsuuteni ja teinivuosien ompelutöistä tein mummin luona, sillä hänellä oli aavituksen parempi 1970-lukulainen Singer kuin mitä meillä kotona. Nyt minulla on ihan tarpeeksi hyvä Singer, mutta aivan mieletön henkinen kynnys opetella uudelleen napinläven ja vetoketjun ompelu.

Barbapapa-laukku

Vietän tämän viikon kierrätysompeluksien parissa! Ensimmäinen tuotos on vanhoista farkuista tehty kassi, jota pääsi koristamaan Barbapapa, joka on ylijäämä palanen aikaisemmin tekemästäni pussilakanasta.

Teetä, kiitos!

Lauran korttihaasteen teema on tällä viikolla sopivasti: KAHVIA, TEETÄ VAI MOLEMPIA? Tämä rasia on ollut työn alla pari kuukautta. Siitä puuttui enää viimeiset teepussit siinä vaiheessa, kun luin haasteesta. 

Käytin decoupagelakkaa ja teepusseja pahvilaatikon päällystämiseen. Kaikki kotiini kulkeutuvat pahvilaatikot saavat yleensä enemmin tai myöhemmin uuden ulkokuoren ja elämän säilytyslaatikkona. Suurin työn tässä oli juoda tarpeeksi teetä, joten tämä vaati hieman kärsivällisyyttä.

Teeleivät ja banaanirahkapiirakka

Olen seurannut Hävikistä herkuksi tempausta Facebookissa ja mm. Siskot kokkaa blogissa. Tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon Suomessa ruokaa menee roskikseen. Tempauksen aikana monet ruokabloggaajat taikovat jämäruoistaan herkkuja.

Meillä menee aika paljon ruokaa roskikseen. Ennakoiminen on vaikeaa lasten kanssa. Välillä ruokaa vain närpitään taí koko annos menee lattialle. Se, mikä maistui viime viikolla, voikin jäädä syömättä seuraavalla kerralla. Toimitan itse aika usein Jäte-Jalmarin virkaa eli syön lapsiltani ylijääneitä annoksia, mutta jos leivästä on nuoleskeltu voit päältä ja se on käynyt pari kertaa lattialla, niin kyllä se menee roskiin.

Reissaaminen tuottaa myös päänvaivaa, kun ensin pitää täyttää jääkaappi ja sitten kiireellä syödä ruoat pois. Pitää miettiä, että kummassakin kodissa on sopiva perusvarasto kuivamuonaa. Pakastin pitää olla toiminnassa siellä, missä minä ja lapset asustelemnme. Toisaalta, kun tietää olevansa jossakin paikassa vain tietyn ajan, sitä miettii tarkemmin, mitä ruokia ostaa.

Kaunis Ebeltoft

Olemme olleet viikon verran Jyllannissa. Söimme aika tarkkaan sen, mitä ostimmekin. Muutaman aterian tähteet meni roskikseen. Viimeisen illan herkuiksi leivoin banaanirahkapiirakkaa ja teeleipiä. Olin ostanut aikaisemmin viikolla jauhoja, munia, sokeria ja leivinjauhetta, kun tein lettuja. Vaikka kuiva-aineet saakin kuljetettua kotiin, niin tuntui silti kivalta käyttää aineksia reissussa enemmän kuin kerran.

Teeleipiä teen melko usein. Ne tulevat nopeasti, jos leipä on loppu tai maito on vanhentumassa. Käyn aina kurkkaamassa ohjeen Johanna blogissa. Tämän postauksen kuvat ovat viimeisen illan intesiteetillä otettuja. Yksi räpsäys ja se oli sitten siinä.

Teeleivät (ohje)

Banaanipiirakan ohjetta googlasin sen vuoksi, että tarjolla oli torilla-ateriasta ylijäänyttä creme fraichea noin 4 dl ja kassin pohjalla pyörineitä banaaneja. Löysin Ruokalan sivuilta ilmeisesti Glorian ruoka & viini -lehdessä olleen piirakan ohjeen. Minä korvasin vaniljarahkan sokerilla maustetulla creme fraichella. Leipomuksesta tuli hyvin banoffeemainen, mutta tämä oli mielestäni paremman makuinen.  Tosin tämä piirakka kannattaa syödä samantien pois uunissa käyneen banaanin vuoksi.

Banaanirahkapiirakka (ohje)

Isoäidinneliöpipo

Olemme olleet viikon verran reissussa. Kaamea blogideprivaatio. Olen kyllä päässyt lukemaan toisten blogeja iltaisin. Blogeista saa enemmän inspiraatioita kuin lehdistä. Tai lehtiin tulevat ideat on jo nähty jossakin, eivät lehtien tekijätkään ideoitaan ihan tyhjästä keksi.

Eikä nyt siinä mielessä, ettenkö olisi bloggaillut. Olen kirjoittanut reissublogiani, jota tulee Köpiksessä oltaessa päivitettyä harvemmin, sillä siellä elämä siellä on perusarkea ja siitä kirjoittaminen tuntuu välillä itsensä toistamiselta. Reissussa ollessa taas on hauska reflektoida asioita tuoreeltaan ja sitten tekstit saa myöhemmin kopioitua kätevästi valokuvakirjojen sivuille.

Välillä tuntuu turhalta pitää kahta eri blogia, mutta haluan kuitenkin pitää näpertämiset ja reissuelämän edes jossain määrin erillään. Hapsuli sisältää jo nyt kaikenlaisia teemoja, joten en halua sotkea siihen perheeni expat kuvioita, vaikka tuntuu, että joka postauksessa täsmennän, että missä maassa sillä hetkellä oleillaan. Isovanhemmat voivat sitten ikävissään lukea reissublogia.

Mallilla oli vauhti päällä.

Sain reissussa valmiiksi yhden pipon. Aloin tekemään taannoin salaiselta neuleystävältäni saamista langoista (Drops Safran) virkattua lippistä, mutta lanka oli liian ohut siihen ohjeeseen mikä minulla oli, joten päädyin purkamaan työn alun. Nämä langat vain halusivat päätyä isoäidinneliöiksi ja sitä kautta pipoksi. Päättelin 68 lankaa työn nurjalla puolella ja yritän muistaa tulevissa isoäidinneliöissä virkata ainakin osan langanpätkistä työn sisälle..

Isoäidinneliöt olivat Marttojen teemana viime vuonna, mutta minä en ole päässyt niiden kimppuun aikaisemmin. Erilaiset ideat ovat pyörineet päässäni, mutta en ole saanut mitään valmiiksi. Keskeneräisten töiden joukosta löytyy neliöitä, joista osasta pitäisi tulla villapaita ja toisista tyynynpäällinen. En tiedä, mitä niistä sitten loppujen lopuksi tulee. Tällä hetkellä virkkailen erilaisia jäännöskeriä neliöiksi. Niistä voisi tulla päiväpeitto joko nuken sänkyyn tai tyttäreni sänkyyn.

Olen nähnyt täällä Ebeltoftissa kaksi pientä viehttävää lankakauppaa, joihin olisin halunnut mennä ostoksille. Tiesin, että lasteni kanssa lankaostosten tekemisestä ei tulisi yhtään mitään, joten menin ensimmäisen kerran vain liikkeiden ohitse. Sitten sain voimaa pysyä lankalaihiksessani ja jatkaa nykyisten varastojeni pienentämistä.

Epätarkat otokset kuvaavat tilannetta parhaiten.

Lorupusseja

Tilasin viime syksynä Huutonetistä kangaspalan, joka oli liian pieni lastenhuoneen verhoiksi tai pussilakanaksi. En tiedä sen aikaisempaa käyttötarkoitusta, mutta kangas oli ollut kovassa käytössä ja kulunut melko ohueksi. Tein kankaasta monta kangaspussia. En enää muista, kuinka monta näitä oli yhteensä. Ommellessani näitä suunnittelin tekeväni loru- tai laulupusseja. Minulla on ylevä suunnitelma lorupussien sisällöksi, mutta en ole nyt ehtinyt keskittyä loruihin.

Kaikki pussit ovat päätyneet muihin käyttötarkoituksiin. Olen huomannut, että kangaspussit ovat todella käteviä ja auttavat järjestyksen ylläpitämisessä. Yksi toimii erilaisten johtojen ja laturien matkapussina ja toinen taas käsityöpussina. Muutama yksilö meni nuppipalapelien säilytyspusseiksi, sillä muuten palat ovat aina hukassa.

Kotona (Suomessa) odottelee vielä vanhoja kankaita vailla käyttötarkoitusta, joten kunhan taas joskus olen ompelukoneeni kanssa samassa osoitteessa, taidan surautella näitä lisää. Ehkäpä osa seuraavan erän pusseista saa sisäänsä loruja tai lauluja. Kestolahjapusseja piti tehdä jo viime jouluksi, mutta kankaat odottavat vielä ompelijaansa. Tekisi mieli ostaa ompelukone Tanskan kotia varten, esimerkiksi Ikea myy aika halpaa mallia, mutta vielä toistaiseksi olen saanut itseni vakuutettua siitä, ettei kannata tehdä tätä sijoitusta väliaikaisen expat elämän vuoksi.

Heluna-pussukka meni ystävänpäivälahjaksi.

Mummolan muistolle

Äitienpäiväajatuksia

Tein tämän ristipistotyön isovanhemmilleni joululalahjaksi noin 15 vuotta sitten. Ristipistotyö palautui minulle marraskuussa 2010, kun mummia ei enää ollut. En ole vielä löytänyt punaiselle mökille paikkaa kodissamme, mutta haluaisin laittaa sen esille muistuttamaan onnellisista lapsuudenpäivistä Lehtimäessä.

Ohje on Suuresta käsityölehdestä 1990-luvulta. Isovanhempien punainen tupa ja perunamaa oli maailman paras paikka. Lapsena olen ihan oikeasti päässyt auttamaan perunanistutushommissa. Toivon, että omat lapseni saavat kokea yhtä läheisen suhteen omiin isovanhempiinsa kuin mitä minä sain kokea mummiin ja pappaan. Taianomainen suhde minun ja mummini välillä säilyi loppuun asti, ehkä vielä edelleenkin.

Donitsirauta

Olen halunnut kasvattaa keittiöni varustetasoa æbleskiverpannulla tai -raudalla tai vohveliraudalla, mutta juuri sopivasti ennen vappua lähimarketin hyllystä löytyi doughnutbaker. Æbleskiverpannu pysyy edelleen ostoslistalla, mutta munkkipallerot taitavat kuulua tanskalaista joulun ajan ruokavalioon ja kesäksi ne jäävät vähemmälle huomiolle.

Ehdin pyöräyttää ensimmäisen erän vasta juhlapyhän jälkeen. Nämä donitsit maistuvat amerikkalaisilta pannukakuilta tai lettuleivoksilta. Taikina on hyvin lähellä lettuleivosten taikinaa. Rasvaa on vain vähemmän. Donitsiraudassa voi paistaa mitä tahansa paksuhkoa lettutaikinaa.

Osan donitseista koristelin Dolce Latte karamelcremellä ja nonparelleilla, mutta suurin osa maistui ihan sellaisenaan. Lapset ihailivat pieniä söpöjä donitseja, joiden keskellä olevaan reikään mahtui juuri sopivasti yksi pieni sormi. Kunhan vain minä muistan ennakoida, luulen että näistä donitseista tulee yksi tämän kesän suosikkiherkku piknikeille.

Virkattu donitsi

Hyvää vappua kaikille!

Kööpenhaminassa on ihana ilma, välillä on jopa melkein liian kuuma! Haaveissani tein simaa ja munkkeja itse, mutta en ole ehtinyt sellaisiin puuhiin, kun koko ajan on paljon ohjelmaa. Totesin tänään, että seljankukkalimsa maistuu oikeastaan ihan samalta kuin kaupasta ostettu alkoholiton sima. Lasten vappunaamarit ilahduttivat ohikulkijoita aamupäivällä Frederiksbergin kaduilla.

Toiveissa olisi vielä saada oikeita munkkeja Kööpenhaminan Suomalaisen Seuran vapputapahtumassa, mutta jos ei, niin ainakin Novitan Miamista & Samoksesta tuli valtava donitsi. Se on tehty samalla ohjeella kuin aikaisemmatkin donitsit. Neulatyynynä tämä on ihan hyvä, mutta haluaisin vielä tehdä hieman pienempiä versioita leikkiruoaksi.

Juhannusruusumatto

Tein makuuhuoneeseen juhannusruusumaton (ohje pdf). Tämä on ohjeen mukaisesta Lilli-ontelokuteesta tehty ja sitä oli miellyttävämpi virkata kuin trikookudetta, josta tein Aura-maton. En tiedä, missä meni mönkään, mutta kudetta ei ollut tarpeeksi. Ohjeen mukaan Lilliä tarvitään 2,4 kg ja minulla oli kolme noin kilon painoista vyyhtiä. Jouduin purkuhommiin ja jätin viimeisen peruskerroksen tekemättä, sillä en halunnut tinkiä reunan pylväistä.

Matto on ihan oikeasti vaaleanvihreä ja juuri sopiva minun sänkyni viereen. Taas valitusta, että järjestelmäkamera ei ollut mukana ja tämä kännykameralla otettu kuva oli paras otos, vaikka en edes tiedä, miten päin kuvan pitäisi olla. Olen ehkä kuvannut tämän jotenkin vinosti. Ei ole helppoa asustella kahdessa eri osoitteessa!

Olen todella ihastunut virkattuihin mattoihin. Olohuoneen matto pitäisi uusia ja mietin, millaisen maton voisin tehdä itse. Pohdiskelen, sopisiko meille iso juhannusruusumatto tai isoäidinneliömatto vai olisiko vaan kätevämpää ostaa uusi matto valmiina.

Diggi-loo diggi-ley tossut

Olen pysynyt päätöksessäni olla ostamatta jemmalankoja ennen kuin vanhat on käytetty. Olen raahannut tänne Köpikseen pienen matkalaukullisen lankoja odottamaan inspiraatiota. Novitan Paola on minusta todella kiva lanka, glitteriä. Jemmoistani löytyi Paolaa pinkkinä ja hopeana. Aloin virkkaamaan näistä lippistä, mutta siinä oli vähän liikaa kimallusta minun arkeeni.

Niinpä tein Dropsin ohjeella isoäidinneliötossut, jotka ovat aika diggi-loo diggi-ley eli melkein kuin kultaiset kengät tai vielä parempaa - kimaltelevat kotitossut. Juuri sen verran säihkettä, että tulee iloiseksi, kun vilkaisee omia tossujaan.

Paola oli paksumpaa kuin mitä ohjeen lanka, joten silmukkamäärät eivät pitäneet paikkansa. Noudatin ohjeen yleisiä linjoja eli aluksi tehdään isoäidinneliö ja siitä jatketaan jalkapohjaan. Seuraavaksi tehdään kärki ja lopuksi kantapää.

Ohje löytyy täältä: Drops Granny Rose tohvelit

 

Virkattu jojo

Tein jojon Made by Joelin idean mukaisesti. Joel jakaa blogissaan hauskoja ideoita lasten kanssa askarteluun. Joel oli ommellut jojon lapsilleen, joiden käsissä ei vielä oikea jojo pysy. Minä virkkasin pallon, jonka täytin vanulla ja laitoin sisälle muutaman koristekiven tuomaan painoa. Kuminauha on kiinni kahdessa napissa. Toinen nappi on pallon sisällä ja toinen toimii kädensijana.

Sitten vaan pallo heilumaan ja muiden perheenjäsenten on parempi pysyä sivussa jojoilun aikana. In action -kuvia oli melko mahdoton saada, kun pallo pyörii joka suuntaan. Jojo oli ollut viimeistä nappia vaille valmis melko kauan, mutta taannoisen mahataudin kourissa piti keksiä uutta viihdykettä lapsille. Toimiihan se, ainakin muutaman minuutin kerrallaan.

Alkuperäinen idea löytyy täältä:
Made by Joel: yo-yo ball

Vakaa tinasotamies

Viimeinen viikko ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Olen ollut mahataudissa, joka kesti aivan liian pitkää. On ollut aika hirveää huolehtia lapsista taudin kynsissä. Minä sairastin Suomessa ja mieheni piti sairastupaa Tanskassa. Lapset selvisivät ihmeen vähällä. Ulkonakin on sadellut jatkuvasti räntää, vaikka ensimmäiset hyasintit alkavat jo nousta kukkapenkistä.

Nyt paljastan yhden syntymäpäivälahjan ennen kuin se on päätynyt saajalleen, sillä viime viikonlopun bileet jäivät meiltä valitettavasti väliin.  Poikani ensimmäinen kaveri saa 3-vuotislahjaksi H.C.Andersenin satuja ja virkatun tinasotamiehen. Ja samalla välitämme terveiset Tanskasta pikku miehelle.

Sotilas on tehty Novitan ohjeellä lehdestä Talvi 2012. Käytin Dropsin BabyAlpaca Silkiä, joka on on ihanan tuntuinen lanka (70 % babyalpakkaa ja 30 % mulberry silkkiä).  Sain sitä viime syksynä salaiselta neuleystävältäni ja muutaman kerän olen täydentänyt myöhemmin. Uskon, että ukkelista tuli paljon parempi tällä ohuella langalla kuin mitä olisi tullut ohjeen suosittelemasta Miamista.

Pupu ja marakatti

Pääsiäispupu toi pojalleni apinan ja kummitytölleni pupun. Ohjeet ovat kirjasta Unileluja, pehmoeläimiä & nukkeja, malli 45 pikkupupu ja malli 36 marakatti. Kirja on ollut minulla jo jonkin aikaa ja ostin sen pääasiassa marakatti-ohjeiden vuoksi. Kirjasta löytyy ohje isolle ja pienille marakateille. Tarkoitus on tehdä kokonainen marakattilauma.

Pupu on annettu jo eteenpäin, mutta en saanut siitä kovin hyvää kuvaa. On tuskaisaa kuvata ilman järjestelmäkameraa, kun en vaan saa hyvää lopputulosta pikkukameralla. Pupu on tarkoitettu unipupuksi ja valitsin yksinkertaisen mallin, joka sopii pienelle vauvalle.

Pehmoeläimiä tehdessä haastavinta on ilmeen luominen. Pehmolemmikin kasvot kuitenkin määrittelevät koko tyypin luonteen. Pupu taitaa olla hieman hienohelma ja marakatti on rennompi tapaus. Se onkin tehty tanskalaisesta villalangasta ja on ehkä omaksunut tanskalaista elämänasennetta enemmän kuin Novitan Samoksesta tehty pupu.

 

Neulottu kirahvipipo

Minulta pyydettiin kirahvi-pipoa. Varmaankin sen vuoksi, että Kööpenhaminan eläintarhassa on pieni kirahvivauva, jota me käymme viikottain katsomassa. Ihan ekaksi listalla taisi olla pöllö, mutta minä en innostunut tästä ideasta. Googlailinkin jo pöllöpipoja, mutta sitten tilaus vaihtui kirahviksi.

Sitä voi kysyä itseltään, että kannattiko ryhtyä neulomaan kirahvia ilman ohjetta? Voisin listata pieniä haasteita, joita kohtasin pipoa tehdessäni, mutta enpä nyt viitsi. Olen kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen, vaikka tästä tuli enemmän fantasiaeläin kuin puhdas rotuinen kirahvi. Vähän niinkuin kirahvin ja kamelin risteytys. Tai kirahvi, jolla on struuma.

Elukka on joka tapauksessa ihan söpö ja poikani oli niin tyytyväinen, että meni jopa nukkumaan uuden piponsa kanssa. Nautin tästä niin kauan kuin voin. Jonain päivänä äidin tekemät jutut eivät ehkä ole parasta maailmassa, mutta 2,5-vuotiaana kyllä. Seuraavaksi on tilattu perhonen ja vaatteita nukelle, apina ja yllätystä ja vielä toiseenkin käteen jotain. Koko listaa en ajatellut toteuttaa, mutta jotakin on jo työn alla.

Possuhelistin

Marakassit ovat Suomessa, mutta tyhjiä poretablettiputkiloita ja riisiä löytyy Tanskasta. Virkkasin Novitan Samoksesta poretablettiputkilon ympärille possun. Tein ehkä virheen, kun en liimannut putken korkkia kiinni vaan luotan virkatun possun pitävän soittimen kasassa. 

Innocent Kids Smoothies -pakkauksen reikä innoitti askartelemaan pesäkolon Tilda-pupulle. Päällystin pahvilaatikon skräppäyspaperilla ja tein katon muusta jämäpahvista. Paperikuviot ovat Tilda Cut-out Christmas House -arkista. Kuviot eivät ole mielestäni erityisen jouluisia - pupuja, joilla on siivet, ruusuja ja puolukoita. Toki arkissa on myös tonttuja, joulusukkia ja hyvän joulun toivotuksia. Näistä materiaaleista tuli mukava keväinen pönttö lentävälle pupulle.

Materiaalit kiertoon!